Studies in Natural Products Chemistry

Volume 52 1st Edition Edition

Atta-Ur-Rahman (Eds.)
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/studies-in-natural-products-chemistry-volume-52-1st-
edition-edition-atta-ur-rahman-eds/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Studies in Natural Products Chemistry Volume 53 1st

Edition Edition Atta-Ur-Rahman (Eds.)

https://ebookmass.com/product/studies-in-natural-products-
chemistry-volume-53-1st-edition-edition-atta-ur-rahman-eds/

Studies in natural products chemistry. Volume 58.

Bioactive natural products Rahman

https://ebookmass.com/product/studies-in-natural-products-
chemistry-volume-58-bioactive-natural-products-rahman/

Imides : medicinal, agricultural, synthetic

applications and natural products chemistry Luzzio

https://ebookmass.com/product/imides-medicinal-agricultural-
synthetic-applications-and-natural-products-chemistry-luzzio/

Recent Advances in Natural Products Analysis 1st

Edition Seyed Mohammad Nabavi (Editor)

https://ebookmass.com/product/recent-advances-in-natural-
products-analysis-1st-edition-seyed-mohammad-nabavi-editor/
Advances in heat transfer 52 1st Edition J.P. Abraham

https://ebookmass.com/product/advances-in-heat-transfer-52-1st-
edition-j-p-abraham/

Application of Natural Products in SARS-CoV-2 Kamal

Niaz

https://ebookmass.com/product/application-of-natural-products-in-
sars-cov-2-kamal-niaz/

Total synthesis of bioactive natural products

Brahmachari

https://ebookmass.com/product/total-synthesis-of-bioactive-
natural-products-brahmachari/

Oxford Studies in Normative Ethics Volume 13 1st

Edition Timmons

https://ebookmass.com/product/oxford-studies-in-normative-ethics-
volume-13-1st-edition-timmons/

Progress in Medicinal Chemistry, Volume 56 1st Edition

David R. Witty

https://ebookmass.com/product/progress-in-medicinal-chemistry-
volume-56-1st-edition-david-r-witty/
Studies in Natural
Products Chemistry
Volume 52

Edited by

Atta-ur-Rahman, FRS
International Center for Chemical and Biological Sciences
H.E.J. Research Institute of Chemistry
University of Karachi
Karachi, Pakistan
Elsevier
Radarweg 29, PO Box 211, 1000 AE Amsterdam, Netherlands
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States

Copyright © 2017 Elsevier B.V. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any

means, electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any information
storage and retrieval system, without permission in writing from the publisher. Details on
how to seek permission, further information about the Publisher’s permissions policies
and our arrangements with organizations such as the Copyright Clearance Center and the
Copyright Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.

This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by
the Publisher (other than as may be noted herein).

Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and
experience broaden our understanding, changes in research methods, professional practices,
or medical treatment may become necessary.

Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in
evaluating and using any information, methods, compounds, or experiments described
herein. In using such information or methods they should be mindful of their own safety and
the safety of others, including parties for whom they have a professional responsibility.

To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or editors,
assume any liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter of
products liability, negligence or otherwise, or from any use or operation of any methods,
products, instructions, or ideas contained in the material herein.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

A catalog record for this book is available from the Library of Congress

British Library Cataloguing-in-Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library

ISBN: 978-0-444-63931-8
ISSN: 1572-5995

For information on all Elsevier publications visit our

web site at https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: John Fedor

Acquisition Editor: Anneka Hess
Editorial Project Manager: Anneka Hess
Production Project Manager: Paul Prasad Chandramohan
Cover Designer: Alan Studholme
Typeset by TNQ Books and Journals
Contributors

Eugene V. Babaev (69), Moscow State University, Moscow, Russia; Moscow Institute
of Physics and Technology, Moscow, Russia
Luiz C.A. Barbosa (115), Universidade Federal de Minas Gerais, Belo Horizonte, MG,
Brazil; Universidade Federal de Viçosa, Viçosa, MG, Brazil
Hailey M. Cambra (193), Worcester Polytechnic Institute, Worcester, MA,
United States
Monika Celuch (1), Institute of Nuclear Chemistry and Technology, Warsaw, Poland
Madhubrata Chaudhury (373), Presidency University, Kolkata, India
Li Chen (269), Université Paris Sud, Université Paris Saclay, Châtenay-Malabry,
France
Matthew R. Desrosiers (193), Worcester Polytechnic Institute, Worcester, MA,
United States
Abhijit Dey (373), Presidency University, Kolkata, India
Françoise Dumas (269), Université Paris Sud, Université Paris Saclay, Châtenay-
Malabry, France
Martha Estrella Garcı́a-Pérez (231), Universidad Michoacana de San Nicolás de
Hidalgo, Morelia, Mich, Mexico
Subhalakshmi Ghosh (303), Jadavpur University, Kolkata, India
Banasri Hazra (303), Jadavpur University, Kolkata, India
Sudipta Hazra (303), Jadavpur University, Kolkata, India
Kinga Hęclik (1), University of Rzeszów, Rzeszow, Poland
Pierre Betu Kasangana (231), Université Laval, Québec, QC, Canada
Joanna Kisa1a (1), University of Rzeszów, Rzeszow, Poland
Mohammad Kousara (269), Université Paris Sud, Université Paris Saclay, Châtenay-
Malabry, France
Franck Le Bideau (269), Université Paris Sud, Université Paris Saclay, Châtenay-
Malabry, France
Agnieszka Mas1owska (1), University of Rzeszów, Rzeszow, Poland
Anuradha Mukherjee (373), MMHS, Dakshin Brasat, West Bengal, India
Antonio Pérez-Gálvez (159), Instituto de la Grasa, CSIC, Seville, Spain

xiii
xiv Contributors

Diana C.G.A. Pinto (337), Department of Chemistry & Organic Chemistry, Natural
Products and Food Stuffs (QOPNA), University of Aveiro, Campus de Santiago,
Aveiro, Portugal
Dariusz Pogocki (1), University of Rzeszów, Rzeszow, Poland; Institute of Nuclear
Chemistry and Technology, Warsaw, Poland
Dina Rassias (193), Worcester Polytechnic Institute, Worcester, MA, United States
Marı́a Roca (159), Instituto de la Grasa, CSIC, Seville, Spain
Ana M.L. Seca (337), cE3c-Centre for Ecology, Evolution and Environmental
Changes/Azorean Biodiversity Group & Faculty of Sciences and Technology,
University of Azores, Rua Mãe de Deus, Ponta Delgada, Portugal; Department of
Chemistry & Organic Chemistry, Natural Products and Food Stuffs (QOPNA),
University of Aveiro, Campus de Santiago, Aveiro, Portugal
Artur M.S. Silva (337), Department of Chemistry & Organic Chemistry, Natural
Products and Food Stuffs (QOPNA), University of Aveiro, Campus de Santiago,
Aveiro, Portugal
Tatjana Stevanovic (231), Université Laval, Québec, QC, Canada
Melissa J. Towler (193), Worcester Polytechnic Institute, Worcester, MA,
United States
Eduardo V.V. Varejão (115), Universidade Federal de Viçosa, Viçosa, MG, Brazil
Jodieh O.S. Varejão (115), Universidade Federal de Minas Gerais, Belo Horizonte,
MG, Brazil; Universidade Federal de Viçosa, Viçosa, MG, Brazil
Pamela J. Weathers (193), Worcester Polytechnic Institute, Worcester, MA,
United States
Lai Wei (269), Université Paris Sud, Université Paris Saclay, Châtenay-Malabry,
France
Preface

This 52nd volume of Studies in Natural Product Chemistry presents 10

outstanding chapters contributed by leading experts of their respective fields.
The synthesis of nanoparticles has become a hot topic due to their various
applications in medical, biomedical, ocular, and other scientific fields. Pogocki
et al. present a review on the recent development in the biosynthesis of metal
nanoparticles, metal oxide nanoparticles, coreeshell, and bimetallic systems
nanoparticles in natural environments. 2-Aminoimidazoles (AI) are important
basic compounds obtained from marine sponges. In Chapter 2, Babaev dis-
cusses the synthesis of 2-aminoimidazoles from other heterocycles.
A variety of novel bioactive metabolites that have been isolated from
marine organisms with great structural diversity. Furanocembranolides
constitute a group of such natural compounds. Barbosa et al. present a review
on the biological sources, isolation, and bioactivity of furanocembranolides.
The major synthetic strategies to obtain key structural subunits and to the total
synthesis of a range of natural furanocembranolides and analogs are also
discussed.
Phyllobilins represent a family of chlorophyll catabolites that are structurally
similar to tetrapyrroles. Roca and Pérez-Gálvez review the recent findings about
structure, methods of analysis, and isolation of phyllobilins, and the relationship
between structure of phyllobilins and possible physiological actions in Chapter
4. Artemisinin isolated from the Artemisia annua has been used widely for
treating malaria. This naturally occurring compound has a diverse effect on the
immune system. Weathers et al. assessed the isolation and therapeutic efficacy
as well as the mechanisms of action of this molecule in Chapter 5.
In Chapter 6, Stevanovic et al. have analyzed the pharmacology of
bioactive polyphenols isolated from the forest biomass. These polyphenols are
important therapeutic applicants for diseases like diabetes and psoriasis. The
marine environment is a rich natural source of bioactive natural compounds
and pharmacological agents. Heterocyclic sesquiterpenes are a class of ter-
penes comprising over 500 representatives and having strong anticancer po-
tential. A detailed discussion on the antifeedant, antiinfective, and cytotoxic
activities of nonhalogenated heterocyclic sesquiterpenes (NH-HTSQTs) is
presented by Dumas et al. in Chapter 7.
It is important to identify the molecular target for developing a new drug
against any infectious disease. Phytochemicals are the substances that are

xv
xvi Preface

naturally found in plants and can act as a valuable source for designing novel
therapeutic agents. Hazra et al. present an overview of the recent findings on
some important phytochemicals, their molecular targets, and mechanism of
action against leishmania parasites in Chapter 8. Further in Chapter 9, Seca
et al. describe the biological activities of parthenolide and parthenolide-like
sesquiterpene lactones isolated from several families of plants, fungi, and
invertebrates. These are biologically active compounds with potential thera-
peutic and medical applications against cancer, inflammation, septic shock,
and others syndromes.
The family Apocynaceae contains approximately 250 genera and 2000
species. Many alkaloids that are isolated from this family are clinically
important. The origin, pharmacology, medicinal significance, structural, and
biological properties of these compounds have been discussed by Dey et al. in
Chapter 10.
I hope that this volume will be of great interest for the readers. I would like
to appreciate the efforts Ms. Taqdees Malik and Ms. Humaira Hashmi for their
help and assistance in the preparation of this volume. I am also grateful to
Mr. Mahmood Alam for the editorial support.

Prof. Atta-Ur-Rahman, FRS

International Center for Chemical and Biological Sciences
H.E.J. Research Institute of Chemistry
University of Karachi
Karachi, Pakistan
Chapter 1

Natural Environments for

Nanoparticles Synthesis of
Metal, Metal Oxides,
CoreeShell and Bimetallic
Systems
Joanna Kisała,*, 1 Kinga Hęclik,* Agnieszka Masłowska,* Monika Celuchx,
Dariusz Pogocki*,x,1
*University of Rzeszów, Rzeszow, Poland; xInstitute of Nuclear Chemistry and Technology,
Warsaw, Poland
1
Corresponding authors: E-mail: pogo@univ.rzeszow.pl; jkisala@univ.rzeszow.pl

Chapter Outline
Introduction 2 Metal Oxide Nanoparticles 20
Key Concepts of Biological Zinc Oxide (ZnO) 20
Nanosynthesis, State of the Art 4 Titanium Dioxide (TiO2) 21
Biosynthesis of NPs by Bacteria 6 Zirconium Dioxide (ZrO2) 22
Metal Nanoparticles 6 Biosynthesis of NPs in Plant
Silver 6 Extracts 23
Gold 9 Metal Nanoparticles 23
Copper 11 Silver 23
Metal Oxide Nanoparticles 12 Gold 30
Zinc Oxide (ZnO) 12 Copper 34
Titanium Dioxide (TiO2) 13 Metal Oxide NPs 35
Biosynthesis of NPs by Fungi 15 Copper Oxide (CuO) 35
Metal Nanoparticles 15 Zinc Oxide (ZnO) 36
Silver 15 Titanium Dioxide (TiO2) 38
Gold 18 Zirconium Dioxide (ZrO2) 40

Studies in Natural Products Chemistry, Vol. 52. http://dx.doi.org/10.1016/B978-0-444-63931-8.00001-1

Copyright © 2017 Elsevier B.V. All rights reserved. 1
2 Studies in Natural Products Chemistry

Core@Shell and Mixed NPs 41 Summary 60

Ti/Ni 41 Terms, Abbreviations, and
Cu@Cu2O 48 Acronyms 61
Au@Ag Core Shell NPs and Acknowledgments 62
Ag/Au Bimetallic NPs 49 References 62
Mechanistic Concepts 53

INTRODUCTION
Since the advent of nanotechnology (the last quarter century), a plethora of NPs
synthesis methods has been developed. The synthetic pathways are established
based on the two main philosophies or ideas: (1) top-downdmethods of
controlled “crumbling” of macroscopic materials by the mechanical or chemical
techniques until the size of the particles reaches the nanoscale [1], and (2)
bottom-updmethods of molecular nanotechnology assembling organic or
inorganic nanostructures (e.g., NPs) from very small blocks; atom by atom,
molecule by molecule, or nanoparticle by nanoparticledaccording on expected
properties of the nanostructure. This quite complicated and sophisticated
approach (CVD methods, solegel process, chemical reduction of metal salts)
allows gradual increase of precursory particles, i.e., nucleation, where every step
of such synthesis can utilize different blocks (atoms, molecules, etc.) [2]. Well-
known techniques, such as ball milling process, photolithography, and electron
beam lithography, anodization, and ion etching and plasma etching (PE), belong
to top-down type of approach. Both general pathways can be accomplished in
various environments, i.e., solutions, gas phase, supercritical fluids, or vacuum
[3]. So far, chemical and physicalechemical methods dominate in current
technological practice. The main disadvantages of physical methods are the
quality of the product. Moreover, these methods require costly vacuum systems
or equipments to prepare nanoparticles.
The efficiency of the chemical synthesis methods to the utmost degree
depends on the availability of particular reagents, metals, metal oxides, inor-
ganic metal salts, or its metalorganic precursors [4]. The other main disad-
vantages are demanding reaction conditions such as certain range of
temperature and pressure, application of inflammable solvents, etc. The use-
fulness of the method can be additionally limited by the lack of its scalability
and/or control of the crystalline suspension [5]. Several types of NPs chemical
synthesis methods can be distinguished: the gas phase, the solegel [3,4], the
sonochemical processes [6], the hydrodynamic cavitation technology [7], the
microemulsion method [8], and the high energy milling (machining) [9,10].
Chemical and physical nanoparticles preparation methods are not eco-
friendly, due to the requirement of hazardous chemicals, production of
 Natural Environments Chapter j 1 3

dangerous by-products, low material conversions, and high energy demand

[11]. Moreover, expensive production and generation of NPs of specific,
mainly spherical shape, limits the range of their properties, and their potential
applications [11,12]. Therefore a movement “toward greener nanosynthesis”
in recent years definitely directs to the “bio-based” [13] or “bio-inspired” [14]
approaches.
Biosynthesized nanoparticles are widely used in different areas including
targeted drug delivery, cancer treatment, gene therapy and DNA analysis,
antibacterial agents, biosensors, enhancing reaction rates, separation science,
and magnetic resonance imaging (MRI) due to their biocompatible surface
potential.
Biological methods utilize naturally occurring compounds and therefore
seem to possess less of disadvantages typical to chemical synthesis. One of the
basic principles of bionanotechnology is the ability of biomolecules to self-
assemble into supramolecular structures. Such ability has directed the inter-
est of scientists and engineers to develop novel bottom-up approaches to
nanostructure fabrication. Biological self-assembly that occurs at the molec-
ular scale is often reversible, self-correcting, and self-healing. The shape and
size of self-assembled structures are complexly controlled on the nanoscale.
Size and shape are crucial attributes to the tunability of NPs. Controlling these
parameters using biological methods will be essential in developing new
nanostructures; therefore bionanotechnology takes advantage of natural bio-
mechanisms to create NPs using biological molecules or organisms as pre-
cursors or seeds for growth [15e18].
Complex interactions between microorganisms and metals are quite well
documented [19e21]. Since the advent at the beginning of 21st century,
various biological methods of metallic NPs synthesis, made of Au, Ag, Pt, Zr,
Ti, and many others metals and metal alloys, have appeared in the laboratory
practice. The range of applied microorganisms is also quite wide including
actinobacteria, bacteria, fungi, yeasts, and viruses [12,22e29].
The ability of microorganisms to reduce metals, which is widely applied in
bioremediation and bioleaching, recently made them useful and eco-friendly
nano-factories [12,30].
Numerous unicellular organisms are able to produce mineral structures
from inorganic materials in intracellular or extracellular space [12,30]. NPs
synthesized by microorganisms are relatively stable but generally not
monodispersive [30]. One of the ways to overcome the difficulties is an
optimization of some factors influencing synthesis, e.g., microorganisms
breeding [31] or the attempts to the combinatorial approach such as photo-
biological methods [28].
Deep understanding of the mechanisms of nanoparticle synthesis on the
cellular, biochemical, and molecular levels provides crucial information that
should improve speed, quality, and useful properties of NPs, being a key to
biomimetics [28]. On the molecular level biomimetic synthesis apply standard
4 Studies in Natural Products Chemistry

redox reactions executed in or by selected microorganism [32e34], enzymes

[35,36], fungi [37e39], and plant or plant extracts [40,41].

KEY CONCEPTS OF BIOLOGICAL NANOSYNTHESIS, STATE

OF THE ART
It must be admitted that the precise mechanism of nanoparticle synthesis is
still far from the understanding. For metal NPs, the subject was excellently
reviewed in the book of Rai and Duran [42], and just recently by groups of
Yang and Li [14], and Choudhary [29].
It is generally assumed that some biological structures and molecules are
able to make a distinction between particular metal ions, and the others are
“specialized” in the synthesis. Furthermore, the mechanism of synthesis in the
intracellular and extracellular space is different, depending on various biological
factors. In the intracellular synthesis the interactions on cell wall seems crucial.
As negatively charged, the wall binds positively charged metal ions due to
columbic forces. The cell wall is rich in naturally immobilized molecules of
enzymes, which are able to chemically bind metal ions and cause their bio-
reduction to metals forming particles. Some particles, limited mainly by size
and shape, are able to diffuse through the wall to the extracellular fluid. This
mechanical concept has been applied to explain the intramolecular synthesis of
metal NPs by fungi Verticillium sp. by Mukherjee and coworkers [5]. They have
given the following names for three major steps of the mechanism: (1) trapping,
(2) bioreduction, and (3) synthesis. The trapping step is then the cells on surface
of fungi get the contact with metal cations, and the cations are held by the
electrostatic forces. Bioreduction by the cell wall enzymes is followed by ag-
gregation (synthesis) of metallic nanoclusters [5]. For some organisms, like
common Lactobacillus sp. strains found in buttermilk, another preliminary
extracellular step can be distinguisheddnamely nucleation of metal cation
clusters, in which small nanoclusters (nuclei or seeds) of atoms are formed.
Here, particle growth appears to occur via intracellular reduction of the metal
ions, while most of the smaller metal clusters that nucleate the growth of NPs
are diffused into the cell from the reducing extracellular fluid. It is worth
noticing that the nuclei of NPs are also formed within the cell [33]. Seems
reasonable to assume that pH-decrease would lower nucleation efficiency, due to
the competition between protons and metal cations for the negatively charged
places of the cell membranedthe initial nucleation sites [33].
In the intracellular biosynthesis, the second bioreduction step of metal NPs
(e.g., Ag and Au) production relays upon synthesis of NADH-dependent
nitrate reductase (Fig. 1.1) [43e47].
Certainly, the reactions different from reduction are performed by the other
enzymes, e.g., synthesis of the CdS quantum dots from Cd assisted by yeasts
Schizosaccharomyces pombe has been considered to be dependent on a stress
protein response [48].
 Natural Environments Chapter j 1 5

aqueos solution

Ag+ AgNO3 NO3-

NADH
NAD+
+
Ag

Enzyme narGHIJ
e nitrate (NADH-dependent
reductase nitrate reductase)
Ag0

Bacillus licheniformis cell

FIGURE 1.1 Scheme of Ag-NPs formation from AgNO3 within the cells of Bacillus lichen-
oformis [47].

Control over the size and shape of NPs is the main challenge of the
synthesis. It has been shown that such control can be achieved in the bio-
logical environment simply by varying physicochemical parameters. For
example, Gurunathan et al. were able to control the size of Ag-NPs, formed
in Escherichia coli strain, by managing temperature, pH, and concentration
of AgNO3 [49,50]. Based on the experience with various microorganisms, it
has been hypothesized that the size of Ag-NPs is related to surface density of
the nuclei: increase of pH and/or decrease of temperature induces high
density of small size nuclei causing production of numerous smaller NPs
(Fig. 1.2) [51].

Lower temperature Higher temperature

acidic pH alkaline pH

nucleus silver nanocrystals

silver ions that deposits

FIGURE 1.2 Scheme of size adjustment Ag-NPs [51].
6 Studies in Natural Products Chemistry

In the last decade a lot of articles have been published in the field of
biologically assisted synthesis of noble metals (i.e., Ag, Au) NPs [14,29].
Therefore, in following chapters we will try to focus on some recently issued
papers. We decide to almost literally quote these of quite well-documented,
reproducible synthetic procedures that are followed by reasonable explana-
tion of their achievements. However, at the end of the paper we made an
attempt to rationalize mechanistic considerations.

BIOSYNTHESIS OF NPs BY BACTERIA

The data on the nanoparticles synthesized by bacteria described in this section
are presented in Table 1.1.

Metal Nanoparticles
Silver
For the production of Ag-NPs, Hosseini-Abari and coworkers utilized vege-
tative cells and spores of Bacillus stratosphericus isolated from soil [52].
Vegetative cells and spore solution were separately added into aqueous solu-
tion of AgNO3 and the control (aqueous solution without AgNO3) [53]. In
order to complete Ag-NPs production, the suspensions were incubated at room
temperature, from 5 up to 20 h, whereas Ag-NPs formation was examined by
UVeVis absorption spectra measurement at different time intervals. The pH
value equal to 7 has been found to be the best for Ag-NPs synthesis (see
Fig. 1.3). One can hypothesize that neutral pH is the optimal for performance
of the enzymes involved in the process (see below).
The XRD, TEM, and EDS techniques have shown that NPs aggregates on
the spore surface are of the size in the 2e20 nm range [53].
The exact mechanism for Ag-NPs production by bacteria has not yet been
understood [53,54]. However, NADH-dependent enzymes, nitrate reductase,
and catalase had to be considered as participants of the possible mechanisms

FIGURE 1.3 Effect of pH ranges on Ag-NPs synthesis by the spores [53].

TABLE 1.1 Bacterial Nanoparticles Synthesis

Nanoparticles
No Type Bacteria Species Reducing/Capping Agent Description References
1. Ag Bacillus stratosphericus Dipicolinic acid Structure: crystalline fcc [53]
NSNP KC480583 Shape: spherical, triangular
Bacillus stratosphericus Size range: 2e20 nm
spores
2. Ag Bacillus subtilis ATCC Nitrate reductase, other Structure: no data [54]
6633 peptides/proteins Shape: spherical
Size range: 5e50 nm
3. Au Stenotrophomonas NADPH-dependent Structure: no data [57]
maltophilia reductase enzyme Shape: oval Retracted
Diameter: 40 nm

Natural Environments Chapter j 1

4. Au Pseudomonas Enzyme secreted by biomass Structure: crystalline [58]
fluorescens Shape: spherical
Size range: 20e80 nm
5. Au Zooglea ramigera Proteins Structure: crystalline fcc [59]
MTCC 3547 Shape: spherical
Size determined by XRD: 4e16 nm
Size range determined by DLS:
15e90 nm
6. Ag AEMB Protein, NADH-dependent Structure: crystalline [60]
Au Klebsiella pneumoniae reductase Shape: spherical
Lactobacillus Size range: 5e65 nm
amylotrophicious
Salmonella enterica

7
Continued
TABLE 1.1 Bacterial Nanoparticles Synthesisdcont’d

8 Studies in Natural Products Chemistry

Nanoparticles
No Type Bacteria Species Reducing/Capping Agent Description References
7. Cu; CuO Serratia sp. Protein/peptides of MW 25 Structure: crystalline [63]
and 52 kDa Shape: CuOdtriangular, Cu2Odstars,
Cu4O3dtriangular, Cudspherical
Size range: 10e30 nm
A mixture of NPs metallic and oxide
8. Cu2O; CuO Escherichia coli Peptides of MW 25e52 kDa Structure: crystalline [64]
Shape: quasispherical
Size range: 10e40 nm
A mixture of NPs: Cu2O and CuO
9. ZnO Anabaena sp. L31 Mycosporinedamino Structure: crystalline fcc [66]
acids like Shape: spherical, hexagonal
Size average: 80 nm
10. ZnO Lactobacillus sp. Oxidoreductase, groups on Structure: crystalline [68]
the cell wall Shape: spherical
Size range: 8e35 nm
11. TiO2 Bacillus subtilis Electronegative surface Structure: crystalline, anatase [70]
FJ460362 functional group as carboxyl, Shape: spherical
phosphoryl, hydroxyl Size range: 10e30 nm
12. TiO2 Aeromonas hydrophila Glycyl-L-proline, glycyl-L- Structure: crystalline [71]
MTCC-1739 glutamic, uric acid, 1-leucyl- Shape: smooth, spherical, uneven
D-leucine Size average: 40.5 nm
13. TiO2 Actinobacteria colonies Alkynes, aldehydes Structure: [72]
Shape: spherical
Size average: 58 nm
 Natural Environments Chapter j 1 9

[31,51,55]. Saifuddin et al. reported that nitrate reductase activity together

with electron-shuttling and other peptides/proteins may be responsible for Ag-
NPs synthesis by Bacillus subtilis [54]. In order to identify the main mecha-
nism of Ag-NPs synthesis by the spores, their enzymatic activities such as
nitrate reductase, laccase, and catalase were assayed. Surprisingly, the spores
did not show any nitrate reductase activity; moreover, laccase and catalase
activities were also negligible. On the other hand, the vegetative cells of
B. stratosphericus may not survive in the AgNO3 solution. There are many
factors, including enzymes or electron donor groups in vegetative cells, which
can be effective in the production of Ag-NPs from AgNO3; however, Ag ions
are toxic to cells, and some organisms do not have mechanisms coping with
such toxicity. Since the vegetative cells of B. stratosphericus cannot produce
Ag-NPs, the other factors, which can be detected only in the spores, have to be
responsible for the synthesis. Therefore, dipicolinic acid (DPA), which is
formed during sporulation, was suspected as a possible factor, playing an
important role in the formation of NPs by spores of Bacillus species.
Furthermore, Hosseini-Abari’s results demonstrated that the B. stratosphericus
spores contain relatively high concentration of DPA. To confirm the hypothesis
of the potential role of DPA in Ag-NPs formation, the experiment was fol-
lowed in vitro by standard DPA (CAS 499-83-2). Indeed, the standard DPA
alone can produce Ag-NPs of the 20e100 nm size. In addition, an enhance-
ment in the synthesis was observed with an increase of DPA concentrations.
Since DPA has two carboxylic groups effective for the synthesis, such
observation fits well with Kilin and coworkers, ab initio-computation studies
revealing carboxylate groups mediation in the Ag-NPs formation [56].

Gold
Nangia et al. demonstrated [57] the synthesis of Au-NPs by a novel bacterial
strain isolated from a site near the gold mines located in Eastern India. A
promising mechanism for the biosynthesis of Au-NPs by this strain, and their
stabilization via charge capping was investigated. The Au-NPs biosynthesis
from chloroauric acid (HAuCl4) involves specific NADPH-dependent reduc-
tase enzyme that converts AuIII to Au0 through electron shuttle enzymatic
reduction. A solution of HAuCl4 in a suspension of Stenotrophomonas mal-
tophilia living cells (at 25 C) changed progressively from light yellow to
cherry red showing formation of Au-NPs. The spectra revealed a strong ab-
sorption at nearly 530 nm after 8 h of incubation, gradually showing a red shift
with time. The intense plasmon resonance band and TEM images indicated the
formation of spherical Au-NPs of c. 40 nm diameter. The EDS spectroscopy
confirmed the presence of Au-NPs in the suspension, whereas cryo-TEM
imaging showed the presence of Au-NPs on the inner cytoplasmic mem-
brane. It is likely that some Au3þ cations can cross the cell barrier through ion-
transport channel and can be reduced within the cytoplasm by the enzymes
10 Studies in Natural Products Chemistry

NADPH NADP+

reductase NH2

O N
-O P O CH2
O NH2
O H H
3+ 0
Au Au H H
N
N
OH OH
N N
-O PH O CH2
O
O- H H
H H
OH
NADPH O
-O P O
O
Au0

FIGURE 1.4 Proposed mechanism of Au-NPs synthesis by Stenotrophomonas maltophilia

through enzymatic reduction [57].

present on the cytoplasmic membrane. The study suggested that the biosyn-
thesis of Au-NPs and their stabilization via charge capping in S. maltophilia
involved NADPH-dependent reductase enzyme that converts Au3þ to Au0
through electron shuttle enzymatic metal-reduction process. For more evi-
dence, biomass was incubated with various concentrations of NADPH
(0.05e0.8 mM NADPH). Control experiments, without the addition of cell-
free extract either in the presence or the absence of NADPH, showed no
change in the color of suspension. However, addition of NADPH in the cell-
free extract showed the Au-NPs formation. This confirms the formation of
Au-NPs only in the presence of both biomass and NADPH. Zeta potential
measurements of Au-NPs showed a peak at 16.7 mV, explained by capping
of Au-NPs by negatively charged phosphate ions from NADP. Based on these
findings, a schematic representation of the potential mechanism of Au-NPs
synthesis by S. maltophilia through enzymatic reduction is proposed
(Fig. 1.4). The enzyme involved in the synthesis of Au-NPs that reduces metal
ions to metallic NPs may be a particular reductase of gene expression induced
by the specific ions.
Radhika and Suman in their investigation [58] used the gram-negative soil
proteobacteria Pseudomonas fluorescens to produce Ag-NPs of uniform size and
distribution that are stable in the solution. The bacteria were incubated for 48 h
with broth containing auric chloride (AuCl3) solution at 37 C and pH in the range
6e7. The color of the reaction solution turned from pale yellow to deep red
indicating the formation of Au-NPs, i.e., the auric chloride ions ðAuCl4  Þ were
reduced during the exposure to bacterial biomass. The synthesized Au-NPs of the
size 20e80 nm were characterized by UVeVis, TEM, SEM, and FTIR.
 Natural Environments Chapter j 1 11

Srivastava and Mukhopadhyay reported synthesis of Au-NPs with bacte-

rium Zooglea ramigera [59]. (Such bacteria could be found in sludge, where
they are responsible for its flocculation.) Thoroughly washed wet biomass was
added in HAuCl4 and kept in the incubator shaker at 30 C for 24 h. The au-
thors studied and optimized various reaction parameters: pH, reagent con-
centration, and time. The high SPR intensity was observed over the pH range
of 2e6. Increase in pH caused the rise of NPs size. A similar trend was
observed for the concentration of HAuCl4 effect. The optimum parameters for
Au-NPs synthesis were determined as pH 3, 1.5 mM HAuCl4, and 96 h. The
TEM image showed that the synthesized NPs were well dispersed and uniform
of spherical shape within the size-range of 4e16 nm. The SAED pattern
confirmed the crystalline nature of the particles with the crystalline size of
19 nm estimated from the XRD measurement using Scherer’s formula,
whereas DLS analysis revealed the hydrodynamic diameter of NPs were in the
range of 15e90 nm (25 nm average). The PDI index was 0.356, indicating
high NPs suspension stability.
Kumar et al. has reported a simple and efficient extracellular biosynthesis
of Au-NPs from HAuCl4 using AEMB [60] in the procedure quite similar to
that presented above. Biosynthesized Au-NPs were characterized by UVeVis,
TEM, X-ray XRD, and FTIR. The results demonstrated that obtained NPs
were spherical of the size in 5e65 nm. Three dominant bacterial species
Klebsiella pneumoniae, Lactobacillus amylotrophicious, and Salmonella
enterica have been identified in the mixed culture as responsible for effective
gold bioreduction. From FTIR measurement that has been carried out, one can
conclude that Au-NPs could bind to free amino or carboxylate groups in
the protein; these groups appear responsible for the reduction and stabilization
of NPs.
Kumar et al. summarized their observation in the preliminary mechanism
of Ag and Au bioreduction to NPs (shown on Fig. 1.5) that is in general
agreement with those considered for other bacterial strains [43,46]. The first
step involves the uptake of Agþ or Au3þ and formation of the complex with
AEMB. In the second step, the NADH-dependent reductase, which may have
been secreted from the AEMB culture, have bioreduced Agþ/Au3þ into Ag-
NPs/Au-NPs, respectively.

Copper
Copper NPs have also gained significant attention from the scientific com-
munity as a more economically viable alternative to noble metals NPs [61,62].
The synthesis of Cu-NPs in metallic form is challenging due to its propensity
for surface oxidation; therefore general fabrication protocols typically involve
a laborious process under controlled environment. Conversely, bacteria like
Serratia sp. isolated from insect gut and E. coli, when challenged with aqueous
copper precursors, were able to synthesize a mixture of copper and copper
12 Studies in Natural Products Chemistry

Ag+ or Au3+

uptake of ions and complex formation

AEMB Culture

NADH
e

NAD+

Ag or Au NPs

silver and gold

reduction protein
FIGURE 1.5 The possible mechanism involved in the bioreduction of Agþ or Au3þ to Ag-NPs or
Au-NPs [60].

oxides, quasispherical NPs, and nonstoichiometric NPs of size in the range

10e40 nm [63,64]. It was postulated that two proteins/peptides of molecular
weight 25 and 52 kDa might be involved in the reduction and stabilization of
these NPs, which is yet to be fully investigated [64].

Metal Oxide Nanoparticles

Zinc Oxide (ZnO)
Selvarajan et al. [65] have described a low-cost, simple method for the
biosynthesis of ZnO-NPs using reproducible bacteria, Lactobacillus plantarum
as an eco-friendly reducing and capping agent. L. plantarum is a nonpatho-
genic (the most abundant bacteria distributed worldwide in the majority of the
food products), gram-positive, facultative anaerobe of the largest genome
among all lactic acid bacteria. Like most of the bacteria, L. plantarum has a
negative electrokinetic potential, which easily attracts the cations triggering
off the biosynthesis. The culture solution was added with ZnSO4 aqueous
solution and heated in a water bath up to 80 C for 10 min. The white pre-
cipitate at the bottom of the flask indicated that ZnO-NPs were deposited. The
NPs were characterized by XRD, FTIR, UV, SEM, FE-TEM, and Zeta po-
tential. The ZnO-NPs were pure and crystalline in nature (hexagonal), poly-
dispersed, and roughly spherical in shape with maximum particles in the size
range within 7e19 nm with a mean diameter of c. 13 nm.
 Natural Environments Chapter j 1 13

Singh et al. [66] have shown the
Zn(NO3)2 in the cell extract of the
neutral pH. After 3 days incubation
spherical with hexagonal crystalline
were obtained.
procedure for ZnO-NPs synthesis from
cyanobacterium Anabaena sp. L31, at
at 25 C in a shaker (150 rpm/min), a
structure ZnO-NPs of 80 nm diameter

Titanium Dioxide (TiO2)

Utilization of microbes has emerged as a novel technology for synthesis of
various metal oxides NPs. The control of particle shape, size, and mono-
dispersity, which is decisive for their semiconductive and photocatalytic
properties, would depend on the process parameters. Especially B. subtilis
easily undergoes adaptation with heavy metals and it can produce unusual size
and shape of inorganic NPs through either intracellular or extracellular
mechanisms [67]. Microbial-mediated synthesis of TiO2-NPs was also carried
out using Lactobacillus sp. and Bacillus sp. [68,69].
Jha et al. [68] reported usage of Lactobacillus sp. as a medium for the
synthesis of TiO2-NPs. To the prepared culture solution, TiO(OH)2 was added
and the mixture was heated on a steam bath up to 60 C for 10e20 min until the
appearance of a white solid. Then the mixture was cooled and incubated at room
temperature for additional 12e48 h. The obtained NPs were of spherical shape
with an average size of 8e35 nm. The authors believed that the difference in
size can be justified by different time scales of NPs formation. The chemical
reactions, which proceed in the culture medium, can be as given in Scheme 1.1.
Jha et al. have attempted to explain processes occurring in the mixture in
the following manner: Lactobacillus has a negative electrokinetic potential,
which readily attracts the cationsdthis step probably acts as a crux of the
biosynthesis. The capacity of Lactobacillus to grow even in the presence of
oxygen makes it “metabolically more capable.” Addition of reducing agents
like glucose tends to lower the value of oxidationereduction potential. The
oxidationereduction potential expresses the quantitative character of degree of
aerobiosis having a designated unit expressed as rH2 (the negative logarithm of

OH
O OH
H O H
H OH OH
OH H H3C H3C
HO OH
O O
H OH pyruvate lactate

+ −
NAHCO3 ⇔ Na + HCO 3
− −
HCO 3 ⇔ CO 2 + OH
TiO − ( OH ) 2 → TiO 2 + H 2 O

SCHEME 1.1 Reaction proceeded in Lactobacillus sp. medium [68].

14 Studies in Natural Products Chemistry

the gaseous hydrogen partial pressure). Thus, by controlling the oxida-

tionereduction potential of the culture medium, conditions can be engineered
for the growth of anaerobes; through lowering the rH2 in the presence of
oxygen or by cultivating the aerobes in anaerobic conditions through
increasing the rH2 of the medium. Energy-yielding material glucose (which
controls the value of rH2), the ionic status of the medium pH, and overall
oxidationereduction potential (rH2, partially controlled by the bicarbonate)d
all these factors cumulatively “negotiate” the synthesis of TiO2-NPs in the
presence of Lactobacillus strain. A mildly acidic pH and lowered rH2 activates
the membrane bound oxidoreductase and makes the requisite environment for
the oxide NPs synthesis, which are formed extracellularly.
Dhandapani et al. in their study used B. subtilis (FJ460362) biomass to
react with potassium hexafluorotitanate (K2TiF6) (CAS 16919-27-0) forming
TiO2 precipitate [70]. The TiO2-NPs were formed extracellularly. The resul-
tant precipitate at different time intervals (6, 12, 24, 36, and 48 h) were
collected and transferred to an alumina crucible and heated at 500 C for 3 h, in
order to remove the bioorganic contents to get TiO2 particles. The UVeVis
spectrum exhibits a well-defined excitation absorption peak corresponding to
anatase phase of nano-TiO2. The XRD measurements confirmed the formation
of anatase crystal phase mostly. The maximum distribution of the particles size
was in the range of 15e20 nm.
Jayaseelan et al. [71] reported TiO2-NPs synthesis using the bacteria Aer-
omonas hydrophila (MTCC-1739). TiO(OH)2 was added to the culture solution
and kept at 30 C in a shaking incubator at 120 rpm for 24 h. Reaction progress
was indicated by the appearance of white precipitate in the flask. Finally the
mixture was poured on sterilized petri plates and air dried. The FTIR results
indicated that alcohols, phenols, primary amines, lactones, and aliphatic amines
have participated in the synthesis. Functional groups associated with the com-
pounds are responsible for the bioreduction of TiO(OH)2 to TiO2-NPs. The
major metabolite, which is present in the broth, is glycyl-L-proline (CAS 704-
15-4). Authors postulated that titanyl hydroxide can be dehydrated to give TiO2-
NPs by reacting with an A. hydrophila. In the first stage, one of the free electron
pairs on the oxygen picks up a hydrogen ion from glycyl-L-proline, the
TiO(OH)2 is said to be protonated. Then, protonated TiO(OH)2, loses a water
molecule to give Ti3þ, and finally another molecule of glycyl-L-proline pulls off
a hydrogen ion from the Ti3þ giving TiO2 (Scheme 1.2).
The crystalline nature of the TiO2-NPs was analyzed using XRD, indicating
only a rutile form. The crystallite sizes were found to be in the range of 40e50 nm.
Priyaragini et al. described a method of TiO2-NPs synthesis from
TiO(OH)2 using marine actinobacteria colonies isolated from marine sedi-
ments collected in South India [72]. The TiO2-NPs were characterized by
XRD, AFM, and FTIR analysis. The average particle size obtained from XRD
data was found to be about 58 nm. AFM measurements showed that TiO2-NPs
were spherical with a diameter of about 38 nm.
Another random document with
no related content on Scribd:
 Istuimme Lundgrenin kanssa tavallisten askartemme ääressä, kun
ovensuuhun ilmestyi pitkä ja suoraryhtinen mies, jonka ulkoasusta
minä kohta panin merkille seuraavat seikat: olkapäille ulottuva tukka;
pesemättömät kasvot ja pitkä parransänki; nukkavieru talvipalttoo,
jonka ratkeimista pumpulitäyte pisti esiin; rajottuneet
pieksusaappaat, joista varret nilkkaa myöten oli leikattu pois; pitkä,
kuorimattomasta puusta leikattu ryhmysauva sekä lopuksi toisella
käsivarrella mustunut pärekori, jossa punaisen rievun alta pilkisti
leivänkannikoita ja kulunut kirja.

Siis täydellinen korven profeetta, Elia Karmelin vuoristosta!

Ilmestys kysyi meiltä herra Silanderia. Vastasin, että hän tähän

aikaan on mahdollisesti kotonaan sekä neuvoin hänen osotteensa.
Ulos lähtiessään kohotti ilmestys koriaan sekä lausui juhlallisesti:

— Omnia mea mecum porto.

— Mitä, se rääsyläinenhän lasketti tulemaan puhtainta latinaa! —

käännyin minä hänen mentyään ihmeissäni Lundgrenin puoleen.

— Ettekö tunteneet? Sehän oli Juho, — ilmotti korrehtuurinlukija.

Juho oli saanut Silanderin käsiinsä ja seuraavana päivänä ilmestyi

hän toimitukseen kokonaan uudesta syntyneenä. Tukka ja parta oli
siistitty, päällään hänellä oli siistinpuoleinen herrasmiehen puku,
kova kaulus rusettineen ja patiinikengät jalassa. Takinhihat ja
housunlahkeet olivat tosin hieman lyhyet — sillä puku oli Silanderin
vaatesäiliöstä, — mutta se ei paljoakaan merkinnyt. Ylätaskussaan
hänellä oli pieni litteä pullo riikapalsamia, jonka avulla hän piti vireillä
pientä humalaa, saadakseen, kuten hän sanoi, hermonsa pysymään
tasapainossa.
 Kun Silander, joka myöskin oli toimistossa, esitti hänet minulle,
virkkoi hän kättäni puristaessaan kysyvästi:

— Civis academicus?

Kun minä olin myöntävästi vastannut, puristi hän uudelleen kättäni

ja lausui juhlallisesti:

— Ego etiam.

Hän oli mitä loistavimmalla tuulella ja ryhtyi auttelemaan meitä

toimitustyössä. Silander osotti hänelle käännettäväksi jonkun pätkän
Hufvudstadsbladetista, mutta pari lausetta suomennettuaan otti hän
kulauksen rohtopullostaan, nousi sen jälkeen täyteen pituuteensa ja
esitti juhlallisin elein yli laajan toimituspöydän lähempää tuttavuutta
kanssani.

— Kerran minäkin olen ollut Arcadiassa! — lausui hän silmät

kosteina ja kumartui jälleen Hufvudstadsbladetin yli.

Hetken kuluttua virkkoi hän Silanderille:

— Paremmin minulta sentään luistaa tämä työ kuin siltä sinun

entiseltä apulaiseltasi, joka suomensi… kuinka se nyt taas olikaan?

— Vaikka oli ylioppilasmies, niin käänsi lauseen: "Det är ett

sprängämne af farligaste slag" suomeksi näin: "Se on vaarallisimpia
iskuja synnyttävä räjähdysaine".

*****

Juho jäi useammaksi viikoksi Kolkkalaan ja muuttui lopulta Riento-

poloiselle todelliseksi maanvaivaksi. Koko vierailuaikanaan ei hän
kirjottanut riviäkään, mutta ilmestyi kylläkin joka päivä toimistoon
karhuamaan saataviaan. Luonnollisesti oli hän aina joltisessakin
hutikassa, milloin harmaan-kalseassa oluthumalassa, milloin
lienteämmässä riikapalsamihiprakassa. Saamatta jääneitä
kirjotuspalkkioitaan, joista tietystikään ei oltu minkäänlaista
sopimusta tehty, sai hän konttorista aluksi parin markan ja markan
suuruisissa erissä sekä lopuksi viiskymmenpennisinä, kunnes
kassaa hoitava konttorineiti lakkasi niitäkin antamasta. Viikon päivät
kävi Juho vielä senkin jälkeen päivittäin toimistossamme, karttaen ja
rukoillen edes viittäkymmentä penniä — summa, jolla Kolkkalan
tillikkapuodeissa sai pullon olutta ja voileivän — sekä lausuen aina
poislähtiessään profeetallisia uhkauksia Rientoa pian kohtaavasta
surkeasta perikadosta.

Ensimäisenä päivänä sen jälkeen kun kassaneiti oli sulkenut

häneltä sydämensä, annoin minä Juholle viimeiset lanttini.
Seuraavana päivänä minä luonnollisesti olin typö tyhjä, mutta kun
hän puoli tuntia oli ympäröinyt minua humalaisen hellyydellä sekä
huolimatta vakuutuksistani, että olin ihan pennitön mies, toisteli
itsepintaisesti: "Rakas veli, ainoastaan viisikymmentä penniä!" täytyi
minun lopulta kiristää kassaneidiltä omaan tiliini mainittu summa.

Kun Juho vielä tämän jälkeen oli tehnyt muutamia ihan

tuloksettomia vierailuja toimistoomme, katosi hän äkkiä
näkyvistämme. Kun Silander näyttäysi ensi kerran Juhon hävittyä
toimistossa, sain kuulla selityksen, Juho oli useat kerrat tavotellut
häntä kotoa, saanut vihdoin käsiinsä sekä pannut hänet lujille. Silloin
oli Silander varustanut hänet eväillä, vienyt asemalle ja ostanut
piletin Kolkkalasta lähinnä etelään käsin olevaan kaupunkiin, jonka
sanomalehdiltä Juholla oli myöskin saatavia.
 *****

Elää kitkuteltiin ja päästiin vähitellen seuraavaan talveen — ja,

ihme kyllä, niin Riennon toimistossa kuin koko Kolkkalassakin
suoritettiin tämä taival aivan yhtä rintaa suuren maailman kanssa.
Silloin — muistaakseni oli jo helmikuu kulumassa — ilmestyi Juho
uudelleen Kolkkalan horisontin sisäpuolelle.

Minä yritän tehdä lakon.

Juhon seuraava esiintyminen Riennon toimituksessa tapahtui

seuraavien olosuhteiden vallitessa.

Minussa oli jo pitemmän aikaa kytenyt tyytymättömyys asemaani

sillä vaatimattomasta palkastani rupesi yhä tuntuvampia eriä
jäämään rästiksi. Aloin yhä syvemmin tuntea itseni raatavaksi
proletaariksi ja rupesin tuumimaan lakkoa. Tosinhan Silander oli
kaikkea muuta kuin verenimijä-kapitalisti, mutta nyt hän oli puolitoista
viikkoa ollut yhtämittaa ihan tietymättömissä ja kaikki Riennon asiat
olivat niin rempallaan kuin ne ikinä olla saattoivat. Juhon
profeetalliset uhkaukset näyttivät rupeavan toteutumaan ja kaikissa
meissä kyti katkeruus Silanderia kohtaan.

Sattuipa sitten, että minä eräänä iltana olin viettämässä muutaman

toverini nimipäivää Kolkkalan seurahuoneella — klassillinen paikka,
missä puoliyön jälkeen joku ikuinen lääninkanslisti tai kaljupäinen
konttoripäällikkö nyökytti päätä pöydällään palavalle kynttilälle ja
koetti mörisevällä monoloogilla hämmentää Kolkkalan raskasta
yöhiljaisuutta. No niin, seuraavana aamuna havahduin puoli
kahdeksan, jolloin minä tavallisesti lähdin päivätyöhöni, mutta kun
pääni tuntui ylen raskaalta, katsoin minä hetken otolliseksi ryhtyä
lakkoon. Ummistin siis jälleen silmäni ja jatkoin velttoa
jälkipäiväuinailua.

Kello yhdeksän havahduin siihen, että joku minua tyrkki kylkeen.

Silmät avattuani näin ensimäiseksi Santerin vallattomat silmät ja
mustetahran koristaman nykerönenän. Faktorin nimessä pyysi hän
minua tulemaan toimistoon antamaan käsikirjotusta, sillä latojat
seisoivat joutilaina kastiensa ääressä. Ilmotin hänelle
järkähtämättömän tahtoni olla liikahtamatta sijaltani sekä kehotin
etsimään Silanderia. Pitäköön hän nyt kerrankaan huolen lehden
ilmestymisestä!

Tasan tunnin kuluttua havahduin musteen ja tuoreen painopaperin

epämieluisaan hajuun ja silmät avattuani näin vuoteeni äärellä
jälleen Santerin.

— Faktori pyysi oikein tosissaan herra Räisästä tulemaan

käsikirjotusta leikkaamaan, kun…

— No miksette ole Silanderia hakeneet? — keskeytin minä

äreästi.

— No, kun sitä ei löydy mistään, — selitti Santeri silmiään

vilkuttaen.

— Menehän siitä nyt matkaasi, — hoputin minä häntä ja koetin

jatkaa "lakkoa".

Mutta hengessäni näin minä latojain seisovan neuvottomina

kirjapainossa ja kuiskivan pahaa ennustavasti, samalla kun faktori
toimitushuoneessa selailee aamun postia ja harkitsee, uskaltaisiko
hän käydä saksiin käsiksi ja valmistaa omalla uhallaan annoksen
käsikirjotusta. Minua alkoi todella huolettaa päivän numeron kohtalo,
sillä olinhan kaikesta huolimatta kiintynyt Riento-rääsyyn, josta olin
niin paljon vaivaakin nähnyt. Lopulta kaikkosi minusta uneliaisuus
kokonaan ja minä hankkiusin tavalliseen päivätyöhöni.

En kuitenkaan pitänyt mitään kiirettä, vaan söin aamiaisen

kaikessa rauhassa, tupakoitsin sen jälkeen vielä hetkisen ja lähdin
sitte hiljalleen toimistoon.

Astuessani sisälle toimitushuoneeseen kohtasi minua seuraava

näky:

Kokoon painuneena istui Silander huojuvassa päätoimittajan

tuolissaan, kyynärpäät pöydällä ja pää tuettuna käsien varaan.
Verestävät silmät olivat pikkusen raollaan, turvonneiden huulten
välitse näkyi hammastarhassa leveä aukko, sillä pari alaleuan
etuhammasta oli hävinnyt sijaltaan ja — horribile visu — vasemman
silmän alta paistoi ankara mustelma. Hänen kyynärpäidensä alla oli
kasassa aamun posti ja päätä tukevassa oikeassa kädessä
törröttivät sakset, joiden sakarat murheellisesti viittasivat kattoa
kohti.

Jos sydänlokeroihini viime päivinä oli kaivautunut närää

esimiestäni kohtaan, haihtui se tämän näyn edessä nopeasti ja
muuttui päinvastaiseksi tunteeksi.

Päästyään muutamain aivoponnistusten jälkeen selville minun

läsnäolostani, antoi Silander itsestään ensimäisen elonmerkin
liikuttamalla saksia, mikä samalla oli selvästikin tarkotettu minulle
tervehdykseksi. Tämän jälkeen virkkoi hän äänellä, jota lähinnä voisi
verrata reenjalasten kitinään sulalla maantiellä:
 — No jopa se sattui hullusti, että me kumpikin jouduimme samalla
kertaa sairaaksi!

Se kanalja otaksui siis ilman muuta, että minullakin oli kohmelo ja

ettei minulla muka olisi ollut painavampiakin syitä jäädä pois työstä.
Mutta olihan totta, että minä en ollut antanut mitään muodollista
lakko julistusta, joten annoin hänen pitää vakaumuksensa, koska
hän sitä paitsi oli puolittain oikeassakin. Itsensä hänet oli muutoin,
kuten myöhemmin faktorilta sain kuulla, monien etsiskelyjen jälkeen
löydetty Kolkkalan ulkoravintolasta, missä hän jonkun
yksityishuoneen nurkassa oli kuorsannut tukkihumalassa. Ankarain
ponnistusten jälkeen oli hänet saatu tajuamaan toimistossa
vallitsevan tilanteen epätoivoisuus, jolloin hän oli katsonut
tarpeelliseksi siirtää itsensä päätoimittajana hänelle kuuluvalle
paikalle.

Kun minä olin asettunut paikalleni häntä vastapäätä, työnsi hän

postin ja sakset minun eteeni.

Nähdessään, että toimitustyö alkoi käydä tavallisia raiteitaan ja

että latojat saivat työtä, kirkasti ilon hohde hänen sameita silmiään ja
hän lausui:

— Kuule, Riku, kyllä meidän välttämättä täytyy saada piiskaryypyt.

Minulla ei oikeastaan ollut mitään tätä esimieheni tekemää

kohtuullista ehdotusta vastaan. Tiedustettiin konttorista kassan tilaa
ja, ihmeellistä kylläkin, siellä osottausi olevan rahoja yli kymmenen
markan. Tästä harvinaisesta löydöstä riemastuneena pyysi Silander
toisen konttorineidin hakemaan puolikkaan konjakkia, muutamia
suudapulloja sekä puntin sikareja.
 Hetken kuluttua ilmestyivät nämä hyvyydet pöydälle ja maailma
alkoi yhä enemmän kirkastua silmissämme.

Kun Silander kaatoi kolmatta ryyppyä laseihin, aukeni ovi — ja

edessämme seisoi Juho täydessä pituudessaan.

— Osasitpa sinäkin tulla oikeaan aikaan! — virkkoi Silander, jonka

ääni oli jo ehtinyt muuttua iloisen lallattelevaksi..

Juho katsahti häneen kysyvästi, mutta vainusi samalla konjakin

tuoksun, näki pöydällä olevat varustukset ja ymmärsi kaikki. —
Saavuin puoli tuntia sitten Kolkkalan asemalle ja merkillinen vaisto
ohjasi minut suoraan tänne, — selitti hän, hieroen tyytyväisenä
suuria ja kohmettuneita käsiään.

Hän sai ryypyn, kotiutui nopeasti ja alkoi pöydän nurkalla kirjottaa

artikkelia. Minä kynin pääkaupungin lehtiä minkä kerkesin ja Silander
rallatteli tyytyväisenä. Lundgren ja faktori saivat luonnollisesti hekin
osansa toimituspöydän hyvyyksistä ja niin vallitsi Riennon
toimistossa oikea markkinamieliala.

Konjakkipuolikas ei luonnollisesti kestänyt kauan ja

kädenkäänteessä toimitti Silander samanlaisen tilalle. Kun hän
polviensa välissä juuri kiskoi korkkia sen suulta, näimme
puoliavoimesta konttorinovesta erään Kolkkalan papeista lähenevän
toimitushuonettamme.

— No nyt tästä hyvä tulee, kun saamme tänne vielä papinkin, —

virkkoi
Silander iloisesti ja silmät autuaasti killillään.
 Konjakkipullon, jonka suulla korkkiruuvi törrötti pystyssä, näpisti
hän polviensa väliin ja asettui viattomana miehenä rynkämöisilleen
pöydän nojalle. Minä riensin asettumaan keskusteluun pastorin
kanssa, jolla oli jätettävänä Rientoon muuan oikaisu. Asiansa
suoritettuaan poistui hän verrattain nopeasti, sillä arvatenkin
huomasi hän toimitushuoneessamme vallitsevan ilmanalan
vähemmän soveliaaksi papilliselle olemukselleen.

Hänen hävittyään oven taakse päästi Silander kevennyksen

huokauksen ja pamautti korkin pullon suulta. Hetken kuluttua kohosi
Juhokin jo sille asteelle, että hän arvioitsi kirjottamisen maalliseksi
turhuudeksi. Hän laski kynän kädestään ja yhdessä Silanderin
kanssa alkoi hän minun kielloistani huolimatta laulaa: "Hei Härmästä
poikia kymmenen".

Kun he olivat vetäneet viimeisen värssyn loppuun, lausui Silander

sammaltelevalla äänellä:

— Kuule, Juho, vaikka sinä ootkin noin pitkä, niin et sinä pärjää
minulle käsivoimissa.

Silmäniskulla kehotti Lundgren minua olemaan varuillani, jos

päätoimittaja alkaisi tappelua hankkia. Mutta Silander ei
nähtävästikään ollut tappelupäällä, sillä rauhallisesti ehdotti hän
Juholle:

— Koitetaanko sylipainia?

Juho puolestaan selitti asettavansa hengenominaisuudet raa'an

aineellisen voiman yläpuolelle, mutta siitä huolimatta täytyi hänen
lopulta antautua Silanderin kanssa sylipainiin.
 — Elä sinä sillä lailla kahmua, vaan ota minua housunkauluksesta!
— neuvoi Silander voimankoetukseen tottumatonta Juhoa ja sitten
alkoivat he vuorotellen nostaa jumputella toisiaan kohoksi lattiasta
sekä heittelehtiä ympäri huonetta, niin että tuolit ja lattialle nostetut
tyhjät pullot kaatuivat nurin sekä vieriskelivät painijain jaloissa.

Minä ehätin sulkemaan oven, ettei kukaan vieras pääsisi

odottamatta näkemään Riennon sen päiväistä toimitustapaa,
samalla kun Lundgren varoi toimituspöytää kellahtamasta nurin.

Paini päättyi Silanderin voitoksi. Huohottaen istahtivat he sitten

vastapäätä toisiaan, ottivat uudet ryypyt ja alkoivat rallattaa:

"Minun kultani kaunis on, vaikk' on kaitaluinen."

Kaikesta tästä huolimatta sain minä faktorin ja Lundgrenin kanssa

yhteisin ponnistuksin lehden painokuntoon ja voinpa vakuuttaa, ettei
sen päivän Riennon numero ollut sen huonompi kuin lukuisat
edeltäjänsäkään. Silmäillessäni iltapäivällä kotona vasta painosta
tuotua vielä tuoretta numeroa sekä muistellessani sitä ilmanpainetta,
minkä alaisena se oli syntynyt, tuntui minusta kuin siitä olisi
lehahtanut vastaan vahva konjakin tuoksu. Mutta se oli tietysti vain
pelkkää mielikuvitusta.

*****

Juhon vierailu ei tällä kertaa muodostunut kovin monipäiväiseksi.

Se päättyi suunnilleen samalla tavoin kuin edellinenkin: Silander
toimitti hänelle eväät ja kyydin etelään päin.

Kevättalven kuluessa lähetti hän sitten Rientoon useampia

kirjotuksia, jotka tietystikin heti lämpimiltään saivat sijansa lehdessä.
Palkkionpyyntikirjeitä ei tällä kertaa kuulunut, mutta sen sijaan
saapui eräänä kevätpäivänä konttoriimme samalle asialle Juhon
henkilökohtainen edustaja.

Tämä nuori mies oli uskonnollisen idealistin perikuva jo

ulkomuodoltaankin: sileät kasvot vakaine, hiukan surumielisine
silmineen, viaton suu ja pitkä vaalea tukka. Muutoin esiintyi hän
moitteettomassa herrasmiehen puvussa. Kävi selville, että hän oli
polyteknikko sekä samalla metodistinen puhuja. Hän esitti meille
Juholta valtakirjan, joka oikeutti hänet nostamaan Juhon palkkiot
valtakirjassa mainituista kirjotuksista. Tulimme kaikki uteliaiksi ja
aloimme tiedustella Juhon viimeisimmistä vaiheista. Polyteknikko
kertoi silloin seuraavaa:

Eräänä iltana talvella oli Juho ilmestynyt metodistien kokoukseen

Helsingissä, ollen tapansa mukaan hiukan juovuksissa ja muuten
surkeassa tilassa. Kertoja oli silloin tehnyt, kuten laupias
samarialainen eräässä toisessa tapauksessa: hän oli lähentynyt
Juhoa, joka oli ollut ihan rahatonna, leivätönnä ja katotonna, sekä
ottanut hänet hoivaansa. Siitä saakka oli Juho asunut hänen
huonetoverinaan, ollut useita viikkoja ihan maistamatonna sekä
kirjotellut eri lehtiin. Ja mikä parasta, hänessä oli tapahtunut
uskonnollinen kääntymys. Kun me tätä hiukan epäilimme, vakuutti
kertoja:

— Kyllä hänessä on tapahtunut aivan vilpitön kääntymys. Hän on

nyt aivan kuin lapsi.

Polyteknikon oli jossakin metodistien asioissa pitänyt lähteä

pienelle kiertomatkalle ympäri maan ja hän oli ottanut periäkseen
Juhon saatavia eri sanomalehdistä. Riennolta hän sai kokonaista
kolmekymmentä markkaa. Juho itse omassa persoonassaan ei
tietysti olisi saanut kuin vähäpätöisen osan tästä summasta. Mutta
hänen asiamiehensä nuhteeton olemus ei voinut olla tekemättä
vaikutustaan kassaneitiin, minkä lisäksi sattui sellainen harvinainen
päivä, että kassassa oli yhdellä kertaa kokonainen tukku seteleitä.
Se oli nimittäin saanut pari päivää olla rauhassa karhuilta ja
Silanderilta.

Mainittakoon muuten tässä samassa yhteydessä, että tuota onnen

ja levon aikaa ei Juho-poloisella kestänyt kauan, vaan hänen
elämänsä oli määrätty suistumaan entisille raiteilleen. Syksypuoleen,
jolloin olin jo jättänyt Riennon, tapasin hänet Helsingissä eräässä
lukusalissa. Uteliaana riensin häntä tervehtimään sekä samalla
todentamaan, oliko kääntymys ollut pysyvämpää laatua. Jo
lähemmäs tullessani huomasin ulkoasussa merkkejä, jotka panivat
epäilemään, että hän viime aikoina oli asustanut ennemminkin
vanhassa kolossaan Hietalahden kivihiiliröykkiössä kuin siistin
uskovaisen huonetoverina. Näitä epäilyksiä täydensivät vielä silmien
samea kiilto ja rankkitynnyrin läheisyyttä muistuttava tuoksu.

Haikein mielin kertoikin Juho, että hänen laupias samarialaisensa

oli joutunut pitemmäksi aikaa sairaalaan ja että puulaaki oli siis
hajonnut. Ja niin oli Juho tullut työnnetyksi entisille harharetkilleen.

— Sic volvere parcas! — lopetti Juho kertomuksensa.

Vähän myöhemmin näin sanomalehdistä, että Juhon huoltaja oli

kuollut sairaalassa, joten puulaakin uudistamisestakaan ei ollut enää
toiveita.

Karhuja.
 Edellisestä on jo käynyt selville, että Riennon päätoimittaja
istuskeli enimmiten kaikkialla muualla paitsi siellä, missä hänen
virkansa puolesta olisi tullut istua. Mutta tyhjänä ei hänen navassaan
kääntyvä ja huojuva nojatuolinsa toimitustunteina kuitenkaan ollut.
Siinä istui tavallisesti eräs Riennon lukuisista karhuista.

Olen jo ennen maininnut, miten kauppias Parkkanen kävi

vuokrasaataviaan karhuamassa, jyristen ja pauhaten sekä uhaten
nostattaa kaikki Riennon kompeet kadulle. Saman tapaisia olivat
edelleenkin hänen karhuamaretkensä: ne kulkivat kuin rajuilma
päittemme yli. Milloin Silander sattui olemaan toimistossa, kun ovelle
ilmestyi Parkkasen synkeä, parrakas hahmo kuin tuhoa ennustava
ukonpilvi taivaanrannalle, silloin me Lundgrenin kanssa aina
pelkästä hienotunteisuudesta poistuimme kiiruunkaupalla
painohuoneeseen. Sinne kuulimme sitte ovien läpi Parkkasen
jyrisevän passon, jota säesti Silanderin lepyttelevä ja suostutteleva
ääni. Kun jyrinä vaimeni ja me painon akkunasta näimme Parkkasen
poistuvan, uskalsimme jälleen palata toimitushuoneeseen, jossa
Silander istui punottavana ja hämillään. Kaiken alta pilkisti jo
kuitenkin näkyviin tyytyväisyys siitä, että kaikki oli sentään siksikin
hyvin päättynyt.

— No niinpähän sitä siitäkin nikarasta taas päästiin! — lausui hän

tupakkaa tarjoten.

Silander olikin esimerkiksi kelpaava mestari suoriutumaan hyvillä

puheilla vaikeimmistakin situatsioneista. Parkkasen käynnit olivat
sentään verraten harvinaisia, jota vastoin tuo alussa mainittu karhu
oli, varsinkin kesäiseen aikaan, jokapäiväinen vieras
toimistossamme.
 Hän oli ammatiltaan kirjansitoja sekä muuten hyvissä varoissa
oleva mies. Oliko hän tehnyt Riennolle ammattiinsa kuuluvia töitä vai
muutenko Silander oli hänelle yksityisesti joutunut velkaan, siitä en
niin tarkoin tullut selkoa ottaneeksi.

Puolenpäivän tienoissa, jolloin keskikesän aikaan ihmisen

näkeminen Kolkkalan kaduilla oli harvinainen ihme, lähti herra Tarkki
kirjansitojan verstaastaan liikkeelle. Läntistyneet tohvelit jaloissaan ja
päällään vanha tohvelipalttoo tuo hyväntuulinen, lihava ja
hyvinparroittunut elinkeinonharjottaja asteli verkalleen Kolkkalan
katuja, joiden kivityksen lomasta ruohonkorret kaupungissa
vallitsevan rauhan rohkaisemina pilkistivät esiin. Hän pysähtyi
ensimaiseen kadunkulmaan ja silmäili haukotellen jokaiselle neljälle
ilmansuunnalle. Mutta kun missäänpäin ei näkynyt mitään
mielenkiintoa herättävää, maleksi hän seuraavaan kalmaan ja niin
edelleen päämaaliaan kohti, joka oli Riennon toimitus.

Kun Tarkki saapui konttoriin, kuulimme me Lundgrenin kanssa

tavallisesti nuoremman konttorineidin tiuskivan:

— Hyi tuota Tarkkia, kun on hävitön! Menkää tiehenne siitä!

Kuuletteko?
Heti paikalla pois siitä!

Se oli merkki siitä, että Tarkki tiskin ympäri kiertäessään oli ilman
muuta kietaissut kätensä hänen kaulaansa sekä karheapartaisella
leuallaan hankasi hänen punastunutta poskeaan. Sen jälkeen kuului
Tarkin ääni kysyvän:

— Mitäs se kassanvartia tietää? Onko siellä laatikossa minkä

verran kolikoita?
 — On, mutta Tarkille niitä ei anneta, — kuului kassaneidin
vastaus.

— Vai ei anneta! — ja Tarkin askeleet siirtyivät kassaa kohti.

— Hui, ette saa tulla! — kirkui tällöin kassaneiti. — Menettekö pois

siitä, ei meillä ole kuitenkaan rahaa enempää kuin kaksi markkaa.

— Vai kaksi, — kuuluu Tarkin laiska vastaus. — Mihinkäs te olette

haaskanneet viime päivien tulot?

— Ei meillä ole kahteen päivään ollut tuloja muuta kuin yhdestä

kerta-ilmotuksesta.

Tämän jälkeen narahtaa toimitushuoneen ovi ja Tarkki paksuine

palttoineen, tohveleineen ja partoineen työntyy oven täydeltä sisään.

— Päivää! Kuuluuko sitä maailmalta mitä? — lausuu hän leveästi

ja sijottaa ruhonsa mahdollisimman mukavasti päätoimittajan tuoliin.

Vastaukseksi hänen kysymykseensä alan minä edessäni olevasta

maaseutulehdestä lukea esim. tällaista kesäuutista: "Jännittävän
taistelun haukan ja hauen välillä näkivät Heinävedellä muutamat
kalamiehet t.k. 5 p:nä. Taistelu päättyi siten j.n.e." Uutinen on jo
kierrellyt suurimman osan Suomen sanomalehdistöä, siirtyen kuin
haukotus suusta suuhun, ja nyt on sen vuoro tullut päästä Riennon
palstoille. Noin viikon kuluttua ilmestyy se sitten kajaanilaiseen
valonahjoon, minkä jälkeen se hyvässä lykyssä voi lähteä vielä
uudelle kiertomatkalle.

Tarkki kuuntelee uutista välinpitämättömästi, sytyttää paperossin ja

anastaa haltuunsa nuoraan kiinnitetyt sakset, joilla hän alkaa silputa
pöydällä olevia sanomalehtiä. Sitä tietä on usein mennyt minun
valmiiksi leikkaamani "käsikirjotuskin". Saksiin kyllästyttyään tarttuu
hän lyijykynään ja raapustaa pöydällä olevat tulitikku- ja
paperossilaatikot, kirjekuoret ja imupaperin täyteen kaikenlaisia
kuvioita. Kaiken aikaa juttelee hän laiskaan tapaansa, olematta
millänsäkään minun kärsimättömistä eleistäni, joilla minä koetan
antaa hänen ymmärtää, että hän häiritsee meitä
kansanvalistustyössämme. Kun hän ei enää löydä mitään ehyttä
pintaa piirustuksilleen, laittaa hän jostakin helsinkiläislehdestä
mukavan kärpäsläpän ja alkaa täydellä mielenkiinnolla räpsiä
kärpäsiä, jotka tappelevat ruokapaikasta Lundgrenin kaljulla kiireellä.

Siten viettää hän lähes joka päivä parisen tuntia toimistossa. Jos
hyvin käy, sattuu Silanderkin ilmestymään paikalle. Silloin otetaan
kassa, sekä Silanderin yksityinen että konttorin kassa,
perinpohjaisen tarkastuksen alaiseksi, jolloin Tarkin taskuun siirtyy
niin paljon kuin Riennon sen päiväinen ekonoominen tila suinkin
sallii.

Tyytyväisenä vääntäytyy Tarkki sen jälkeen paluumatkalle — eikä

hänen humoristisessa olemuksessaan voi huomata mitään
tyytymättömyyden oireita silloinkaan, kun saalis on käynyt yhteen
tyhjän kanssa. Kun hän on hävinnyt toimitushuoneen oven taakse,
kuuluu konttorista jälleen nuoremman neidin ääni:

— Tark-kii, menettekö siivolla siitä!

*****

Muista Riennon karhuista mainittakoon tässä enää ainoastaan

eräs Kolkkalan varakkaimpia rakennusmestareita — siis yksi sen
luokan ihmisistä, jotka ovat sangen huomattavina tekijöinä niin
Kolkkalan kuin koko tuhatjärvisen isänmaamme nykyisessä
kulttuurityössä, antaen sille oman vahvan rakennusmestarileimansa.
Puheenalainen karhu oli kuitenkin nähtävästi sangen pessimistinen
saataviinsa nähden, sillä hän ei minun aikanani käynyt
persoonallisesti kertaakaan Riennon toimistossa. Sen sijaan kiersi
hän ympäri Kolkkalaa kuin kiljuva jalopeura, panetellen Rientoa,
kuten Silander kerran tuskastuneena selitti. Yhden ainoan kerran
hän erään ilmotusasian takia soitti toimitukseen ja sekin tapahtui
sangen onnettomana hetkenä. Se oli näet silloin, kun Juho ja
Silander konjakin höyryjen innoittamina vetelivät Härmän poikain
laulua. Loilotus tunkeutui tietysti puhelinjohtoa myöten herra
pykmestarin korvaan ja kohta lähti Kolkkalaa kiertämään juoru:
Riennon toimitus on ollut täynnä juopuneita, siellä on verissä päin
tapeltu ja säretty huonekaluja.

Suutari ja räätäli saavat suorittaa Riennolle ilmotusvelkansa

luonnossa.

Ainoat kenkäni alkoivat keskellä kesää olla siinä kunnossa, että

pöly ja hiekka pääsi ulkona liikkuessa esteettömästi tunkemaan
sisälle. Puhumattakaan kosteudesta, kun sattui sateiset ilmat.
Korjauttaakaan niitä ei juuri enää kannattanut, sillä niiden
hajaantumistila alkoi olla jo niin pitkällä, että uusia pohjia olisi ollut
hieman vaikea niihin kiinnittää. Ja jos olisikin, niin milläpä minä olisin
korjauksen aikana jalkapöytiäni suojannut. Tosinhan Kolkkalan
kaduilla siihen aikaan vuodesta sai vaeltaa tietänsä jotensakin
rauhassa uteliasten lähimmäistensä katseilta, joten minä hyvin olisin
voinut ottaa oppia kirjansitoja Tarkista, mutta siihen tunsin minä
itseltäni puuttuvan tarpeellista rohkeutta.

Täytyi siis kaikin mokomin saada uudet jalkineet.

 Sellainen toivomus oli kuitenkin paljon helpompi lausua kuin
toteuttaa. Palkkaani oli kyllä hyvä joukko saamatta, mutta kassan
sisällys ei koskaan ehtinyt nousta niin korkealle, että sillä olisi voinut
kengät lunastaa, kun Tarkki tai joku muu minua paljon suuremmilla
vaatimuksilla esiintyvä tuli ja korjasi sen haltuunsa. Itse sain vain
parin markan tai korkeintaan viitosen eriä, niin että juuri ja juuri
tupakissa pysyin.

Eräänä päivänä, kun Silander oli toimistossa, esitin hänelle

jalkineitteni huolestuttavan tilan, näyttäen samalla suuremmaksi
vakuudeksi niiden pohjia toimituspöydän yli.

— Kyllä sinun, näenmä, pitää välttämättä saada uudet kengät, —

lausui hän lohduttavasti ja rupesi miettimään.

Hetken kuluttua kirkastui hänelle asia. Hän selaili ilmotuskirjaa ja

virkkoi:

— Kuulehan, Riku, kyllä me saamme sinulle kengät. Suutari

Kuosmanen on meille vielä hyvän joukon ilmotusvelkaa. Ei siis
muuta kuin menet hänen kenkäkauppaansa ja valitset itsellesi hyvät
jalkineet, joiden hinta sitten kuitataan Kuosmasen ilmotusvelkaan.

Tietysti minusta olisi ollut paljon mieluisempaa ostaa itselleni

kengät käteisellä, mutta kun näytti mahdottomalta saada sitä tähän
tarpeeseen, niin oli viisainta tyytyä Silanderin ehdotukseen. Niinpä
meninkin illalla työstä päästyäni Kuosmasen puotiin ja rupesin
valikoimaan kenkiä. Varasto oli sangen vähissä ja minä en löytänyt
mieleisiä. Mutta muuallekaan ei ollut meneminen ja katupölyn
tuhrimissa sukissakin tuntui kovin epämieluisalta edelleen kävellä.
Niin valitsin joukosta hienoimmat ja samalla vähimmän
sopimattomat. Ne olivat boxnahkaiset — ensi kerran taisin muuten
kuulla suutarin vakuutuksen, että ne ovat "ehta box-nahkaa", mikä
vaikutti minuun hyvin lumoavasti — englantilaismalliset
nauhakengät. Kun ne oli kääritty pakettiin, selitin minä hiukan
levotonna:

— Minä olen Riento-lehden aputoimittajia ja herra Silander käski

minun ottaa kengät teidän ilmotustiliinne.

Kunnianarvoisan suutarimestarin naama sai tämän kuultuaan

hyvin happaman ilmeen. Mitään protestia ei hän kuitenkaan tehnyt,
vaan antoi mahdollisimman niukalla päännyökäyksellä
suostumuksensa kauppaan. Arvatenkin lohdutti hän sittemmin
itseään sillä, että minä en ollut tinkinyt penniäkään kenkien
korkeasta hinnasta.

Heti kotiin tultua muutin uudet kenkäni jalkaan ja lähdin

iltakävelylle. Ne olivat siron kapeat, mutta tavattoman pitkäkärkiset,
niin että minusta alkoi väkisinkin tuntua, että jaloissani on kenkien
asemesta sukset. Ja melkein kaikkien vastaantulijain katseet
näyttivät vastustamattomasti kääntyvän niihin. Mutta minun täytyi nyt
kerta kaikkiaan tyytyä niihin sellaisina kuin ne olivat sekä lohduttaa
itseäni sillä, että yksi Kolkkalan kolmesta kauppaneuvoksesta käytti
juuri samanlaisia kenkiä.

*****

Syyspuoleen alkoi pukuni kaivata samanlaista uudistusta. Tosin

siinä ei vielä näkynyt ilmireikiä, mutta erinäiset kohdat olivat jo
käyneet niin kiiltäviksi, että niillä hätätilassa olisi voinut korvata peilin
puutteen. Sitäpaitsi ne olivat jo ammoin käytännöstä pois joutunutta
kuosia.
 Kun sen nautinnon kaipuu, minkä uuden uutukaisessa ja
kuosikkaassa puvussa käyminen synnyttää, kävi päivä päivältä yhä
voimakkaammaksi, päätin minä astua Rubiconin yli — ja tilata
itselleni puvun. Kun onnen sanotaan suosivan rohkeita, niin arvelin
Riennon kassaan asianomaiseksi päiväksi kertyvän siksi paljon
rahaa, että saisin sillä pukuni lunastetuksi.

Olosuhteisiin katsoen päätin valita räätälin laitakaupungilta —

tyhmästi kylläkin, sillä sellaiset eläjäthän etupäässä karhuamisillaan
muuttavat lähimmäisensä elämän maalliseksi helvetiksi, elleivät heti
saa täyttä käteistä maksua. Koska räätälit — vaatturinimi ei ollut
Kolkkalassa vielä vakiintunut, joten rohkenen käyttää tuota vanhaa
kunnianarvoisaa räätäli-nimitystä — Kolkkalassakin olivat
pääasiallisesti kahdensukuisia: Leinoja ja Kanervia, kantoi räätäli,
johon minun vaalini sattui, ensinmainittua nimeä. Muutoin oli hän
tyypillinen laitakaupungin räätäli: laiha ja synkkäkatseinen. Oliko hän
lisäksi, kuten asiaan olisi kuulunut, keuhkotautinen, siitä en ehtinyt
päästä täyteen varmuuteen. Arvatenkaan hänen luonaan ei ollut
pistäytynyt ostajia viikkokausiin, sillä hänen ilonsa minun
ilmestymiseni johdosta oli suuri ja vilpitön.

No niin, kangas valittiin — vaikka, totta puhuen, valikoimisen varaa

ei sanottavasti ollut —, mitat otettiin ja hinnasta sovittiin. Puvun piti
olla viikon kuluttua valmiina.

Ilmotin kassaneidille, mikä tärkeä ja suurenpuoleinen menoerä

minulla oli edessäni ja hän lupasi tehdä voitavansa asiassa. Mutta
siitä huolimatta ei minun varalleni määräpäiväksi kertynyt viittä
markkaa enempää.

Toivoin jo, että puvun valmistuminen olisi tavallisuuden mukaan

myöhästynyt ja että sillä aikaa joku onnenpotku toisi kassaan