Learning and Memory 2nd Edition

Gluck Test Bank

Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/learning-and-memory-2nd-edition-gluck-test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Learning and Memory 3rd Edition Gluck Test Bank

https://testbankfan.com/product/learning-and-memory-3rd-edition-
gluck-test-bank/

Human Memory 2nd Edition Radvansky Test Bank

https://testbankfan.com/product/human-memory-2nd-edition-
radvansky-test-bank/

Memory Foundations and Applications 3rd Edition

Schwartz Test Bank

https://testbankfan.com/product/memory-foundations-and-
applications-3rd-edition-schwartz-test-bank/

Content Area Reading Teaching and Learning for College

and Career Readiness 2nd Edition McLaughlin Test Bank

https://testbankfan.com/product/content-area-reading-teaching-
and-learning-for-college-and-career-readiness-2nd-edition-
mclaughlin-solutions-manual/
Learning and Behavior 7th Edition Mazur Test Bank

https://testbankfan.com/product/learning-and-behavior-7th-
edition-mazur-test-bank/

Introduction to Statistics An Active Learning Approach

2nd Edition Carlson Test Bank

https://testbankfan.com/product/introduction-to-statistics-an-
active-learning-approach-2nd-edition-carlson-test-bank/

Statistics Learning from Data 2nd Edition Peck

Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/statistics-learning-from-
data-2nd-edition-peck-solutions-manual/

Learning and Behavior 7th Edition Paul Chance Test Bank

https://testbankfan.com/product/learning-and-behavior-7th-
edition-paul-chance-test-bank/

Learning Principles and Applications 7th Edition Klein

Test Bank

https://testbankfan.com/product/learning-principles-and-
applications-7th-edition-klein-test-bank/
1. The famous patient known as H.M.:
A) continued to have severe and frequent epileptic seizures after his surgery.
B) suffered from severe anterograde amnesia.
C) lost several IQ points.
D) was able to recognize only those researchers who have been working with him for
many years.

2. According to Endel Tulving, which type of memory stores specific autobiographical

events?
A) episodic
B) semantic
C) implicit
D) nondeclarative

3. According to Endel Tulving, which type of memory stores facts and general world
knowledge?
A) episodic
B) semantic
C) implicit
D) nondeclarative

4. Which statement is an example of an episodic memory?

A) One remembers the details of one's first date.
B) One remembers how to tie one's shoes.
C) One knows that birds fly.
D) One knows the name of one's state capital.

5. Which statement is an example of semantic memory?

A) One remembers eating chicken last night for dinner.
B) One remembers learning how to ride a bicycle.
C) One remembers seeing the word "giraffe" in Chapter 7.
D) One knows that lemons have a sour taste.

6. One can remember what happened on one's first day of school by using _____ memory.
A) episodic
B) semantic
C) implicit
D) nondeclarative

Page 1
 7. Which statement is FALSE regarding semantic memory?
A) It can be communicated in a format other than that in which it was acquired.
B) It is consciously accessible.
C) It is tagged with spatial and temporal context.
D) It can be strengthened with repetition.

8. Which statement demonstrates that some memories are accessible to conscious

recollection?
A) One is able to describe what one's new house looks like, even if it is never
described before.
B) One knows that one has the knowledge that the Earth is round.
C) People with amnesia are able to learn a new skill without realizing they have
learned it.
D) One can read, even though one can't remember learning this skill.

9. If one were shown a picture of graduation taken from a different vantage point from
where one was seated, one would likely still be able to recognize the scene. This
demonstrates that memories:
A) are consciously accessible.
B) are tagged with spatial and temporal context.
C) can be communicated flexibly.
D) can be acquired in a single exposure.

10. Which statement is TRUE regarding episodic memory?

A) It can be communicated in a format other than that in which it was acquired.
B) It involves memories for factual, rather than autobiographical, information.
C) It is independent of spatial and temporal context.
D) Several exposures to the information are necessary in order to record episodic
memory.

11. The types of memories that are NOT always consciously accessible and are difficult to
verbalize are called _____ memories.
A) episodic
B) explicit
C) declarative
D) nondeclarative

Page 2
12. Episodic memories are _____ memories, and semantic memories are _____ memories.
A) declarative; nondeclarative
B) nondeclarative; declarative
C) nondeclarative; nondeclarative
D) declarative; declarative

13. H.M. could learn to read mirror-reversed text. This is an example of:
A) implicit memory.
B) explicit memory.
C) declarative memory.
D) metamemory.

14. One difference between episodic and semantic memory is that episodic memory _____,
while semantic memory _____.
A) is part of declarative memory; is part of nondeclarative memory
B) does not have autobiographical content; has autobiographical content
C) is acquired in a single exposure; usually requires several exposures
D) is part of explicit memory; is part of implicit memory

15. If one has recently attended several parties, one may have a hard time remembering the
details of the events that occurred at any one particular party. That person's difficulty
demonstrates that a(n) _____ memory can be _____ by exposure to similar information.
A) semantic; weakened
B) semantic; strengthened
C) episodic; weakened
D) episodic; strengthened

16. Tulving proposed that:

A) episodic memory grows out of semantic memory.
B) semantic memory grows out of episodic memory.
C) episodic and semantic memories arise at the same time.
D) whether episodic or semantic memory comes first depends on the age at which the
memory is acquired.

17. Which statement demonstrates Tulving's idea about when episodic and semantic
memories develop?
A) One must go on a picnic before one can learn what a picnic is.
B) One must know what a picnic is before one can remember going on a picnic.
C) One learns what a picnic is at the same time as one experiences going on a picnic.
D) One can remember going on a picnic without having to know what a picnic is.

Page 3
18. One knows that cows produce milk. If this knowledge has grown out of one's repeated
experiences observing cows being milked, this would suggest that:
A) episodic memory grows out of semantic memory.
B) semantic memory grows out of episodic memory.
C) episodic memories are learned in a single exposure.
D) semantic memories are learned in a single exposure.

19. Which statement explains the relationship between episodic and semantic memory?
A) Episodic memory grows out of semantic memory.
B) Semantic memory grows out of episodic memory.
C) Episodic and semantic memories are interdependent.
D) All of the statements are correct.

20. According to Tulving and other researchers the ability to maintain episodic memories
requires the ability to:
A) remember how to escape an unpleasant situation such as avoiding shock.
B) remember spatial layout such as in a maze.
C) express knowledge in a nonverbal way.
D) perform "mental time-travel" to relive and review past experiences.

21. According to Tulving, animals cannot maintain episodic memories because animals:
A) are usually unable to remember where food is located.
B) cannot learn how to avoid electric shock.
C) do not have a sense of self.
D) have a keen sense of the passage of time.

22. Which statement demonstrates that nonhuman animals may possess episodic memory?
A) Gorillas can learn to name fruits by using cards with pictures of the fruits on them.
B) Gorillas can remember which fruit they ate yesterday and who gave it to them.
C) Rats can learn that pressing a bar produces a food reward.
D) Rats can learn that pressing a bar will prevent them from receiving an electric
shock.

23. Evidence suggests that nonhuman animals probably have:

A) episodic but not semantic memory.
B) semantic but not episodic memory.
C) semantic and episodic memory.
D) neither semantic nor episodic memory.

Page 4
24. When the BBC played an announcement 25 times a day for several weeks, listeners'
memories for the announcement _____, demonstrating that mere exposure to
information _____.
A) improved; does not improve memory
B) did not improve; improves memory
C) improved; improves memory
D) did not improve; does not improve memory

25. Mere exposure to visual details on coins:

A) increased memory for the details.
B) decreased memory for the details.
C) had no impact on memory for the details.
D) increased the perceived value of the coins.

26. In a 1972 study, Bransford and Johnson read an abstract passage aloud to participants
who then had to recall as much information as possible. Some participants were also
shown a picture that was described by the passage either before or after they heard the
passage read. The results of this study demonstrated that memory is better when the
information:
A) can be interpreted in the context of things one already knows.
B) is presented multiple times.
C) is presented as a verbal description rather than as a picture.
D) is presented as a picture rather than as a verbal description.

27. In a 1972 study, Bransford and Johnson read an abstract passage aloud to participants
who then had to recall as much information as possible. Some participants were also
shown a picture that was described by the passage either before or after they heard the
passage read. Which group remembered the MOST information?
A) people who saw the picture after hearing the passage
B) people who saw the picture before hearing the passage
C) people who did not see any picture
D) people who drew their own picture while the passage was being read

28. According to the findings of Bransford and Johnson regarding the effects of context on
memory, one will remember material from the course lectures BEST if he:
A) studies it immediately after the lecture.
B) draws pictures of the lecture material.
C) reads the assigned chapter before attending the lecture.
D) processes the material at a deep level.

Page 5
29. Which of these states that the more deeply one analyzes information, the more likely
one is to encode the information in memory and subsequently remember it later?
A) transfer-appropriate processing
B) cryptomnesia
C) levels of processing
D) consolidation period

30. According to level of processing idea which decision would lead to the BEST memory
for a word?
A) deciding whether the word contains the letter "e"
B) deciding how the word would sound when pronounced backwards
C) deciding whether the word rhymes with another word
D) deciding whether the word makes sense in a sentence

31. What did Davachi et al. find when they used fMRI to examine brain activity during a
levels-of-processing task?
A) Brain activation did not differ for tasks that involved different levels of processing.
B) There was differential brain activation for tasks that involved different levels of
processing.
C) Brain activation depended more on how often the participants rehearsed the
material than on how deeply it was processed.
D) The results were inconclusive.

32. _____ states that retrieval is MORE likely if the cues available at recall are similar to
those that were available at encoding.
A) Consolidation period
B) Depth of processing
C) Transfer-appropriate processing
D) Proactive interference

33. If one runs into a professor in the grocery store, one may be less likely to recognize her
than when one sees her in a regular classroom. This demonstrates the phenomenon of:
A) transfer-appropriate processing.
B) proactive interference.
C) retroactive interference.
D) source amnesia.

Page 6
34. According to the phenomenon of transfer-appropriate processing, if one encodes a list of
words by thinking about whether they rhyme with other words, one will recall the list
BEST if the test requires one to recognize words that:
A) start with the same letter as the words one learned.
B) rhyme with the words one learned.
C) are synonyms for the words one learned.
D) are antonyms for the words one learned.

35. The phenomenon of transfer-appropriate processing effect suggests that:

A) deep processing is always the best way to remember things.
B) deep processing works only if the test requires attention to physical attributes of the
stimuli.
C) shallow processing is always the best way to remember things.
D) the best way to remember something depends on the type of test that is used.

36. Godden and Baddeley (1975) found that the divers who remembered the most were the
ones who:
A) learned and were tested in different environments.
B) learned and were tested in the same environment.
C) learned underwater.
D) were tested underwater.

37. Many students consider multiple-choice exams to be easier than essay exams. This is
because multiple-choice test items:
A) contain more memory cues than essay exams.
B) contain fewer memory cues than essay exams.
C) involve free recall rather than recognition.
D) involve free recall rather than cued recall.

38. Which type of exam question is the BEST example of a free-recall question?
A) essay
B) multiple-choice
C) fill-in-the-blank
D) matching

Page 7
39. The memory test that involves generating information from memory is called _____,
while the memory test that involves picking the correct answer from a list of possible
options is called _____.
A) free recall; cued recall
B) free recall; recognition
C) recognition; free recall
D) recognition; cued recall

40. Strategies for making information more memorable and easier to recall are known as:
A) declarative cues.
B) transient cues.
C) mnemonics.
D) Ribot gradients.

41. People who have extraordinary memory abilities:

A) are also better at remembering everyday things such as where they left their keys.
B) do not use mnemonics to help them remember things.
C) have a larger hippocampus than people with ordinary memories.
D) show similar brain anatomy to people with ordinary memories.

42. The research on how quickly people forget after having learned something has shown
that:
A) material is forgotten at a fairly constant rate.
B) forgetting is most rapid during the first few days after learning.
C) forgetting is slow during the first few days after learning and gradually increases
over time.
D) forgetting is rapid during the first few days after learning, then slows down, and
eventually increases again.

43. In the directed forgetting task, participants are asked to:

A) encode information at different levels.
B) recall a childhood event that they had forgotten about.
C) recall a list of words that are related to a "theme" word.
D) forget something that they've learned.

44. In the directed forgetting task, participants can typically:

A) forget all of the information they are instructed to forget.
B) forget much of the information they are instructed to forget.
C) recall less of the information they are instructed to remember.
D) recall all of the information they are instructed to forget.

Page 8
45. When two memories overlap in content, the strength of either or both memories may be
reduced. This is known as:
A) interference.
B) false memory.
C) source amnesia.
D) consolidation.

46. Proactive interference is when:

A) one remembers a fact but attributes it to the wrong source.
B) one remembers something that never happened.
C) old information disrupts new learning.
D) new information disrupts old learning.

47. Suppose a person buys a new remote control for the television, and the person is having
a hard time remembering where the buttons are because they are arranged differently
than they were on the old remote control. This is an example of:
A) retroactive interference.
B) proactive interference.
C) source amnesia.
D) false memory.

48. Suppose one meets two new people at a party. One has trouble remembering the name
of the first person one met because the name of the second person keeps coming to mind
instead. This is an example of:
A) retroactive interference.
B) proactive interference.
C) source amnesia.
D) false memory.

49. When one remembers information but is mistaken about the specific episode that is the
source, this is known as:
A) retroactive interference.
B) proactive interference.
C) source monitoring error.
D) source amnesia.

Page 9
50. To create a memorable yet secure password one should:
A) make one's password relatively short.
B) create a password that is not meaningful to one.
C) write one's password on a piece of paper.
D) write a hint or clue on a piece of paper.

51. Remembering an event that never actually happened is known as:

A) false memory.
B) source amnesia.
C) anterograde amnesia.
D) interference.

52. When Loftus tried to implant false memories of being lost in a shopping mall, she found
that:
A) nearly everyone formed a false memory.
B) nobody formed a false memory.
C) about 25 percent of people formed a false memory.
D) most people formed a false memory of a hot-air balloon ride instead of being lost
in a mall.

53. In several studies, participants were given a list of related words to learn, such as
DREAM, AWAKE, REST, and TIRED. When later asked if they recognized the
"theme" word (e.g., SLEEP), which had never been presented, it was found that they:
A) often falsely recognized the theme word.
B) usually correctly rejected the theme word.
C) falsely recognized the theme word but failed to recognize the studied words.
D) falsely recognized novel, unrelated words.

54. In general, the research on false memory has shown that false memories can be created
in:
A) the laboratory but not in the real world.
B) the real world but not in the laboratory.
C) both the real world and the laboratory.
D) neither the real world nor the laboratory.

Page 10
55. The time period during which new memories are vulnerable and easily lost is called a(n)
_____ period.
A) interference
B) electroconvulsive
C) consolidation
D) forgetting

56. Electroconvulsive shock:

A) is not used on humans.
B) disrupts memory if given soon after learning.
C) has been shown to be ineffective for treating depression.
D) improves memory if given an hour or more after learning.

57. Duncan (1949) demonstrated that _____ has an impact on rats' memory depending on
the time it is administered after training.
A) electroconvulsive shock
B) a narcotic
C) magnetic resonance imaging
D) transfer-appropriate processing

58. Electroconvulsive therapy has been shown to:

A) disrupt older memories the most.
B) disrupt recently acquired memories the most.
C) disrupt all memories about equally.
D) have no effect on memory.

59. Research on memory consolidation suggests that, when one retrieves an old memory:
A) one cannot update it even if one has newer information.
B) it will become harder to remember in the future.
C) it is maintained exactly as it was when it was encoded and stored.
D) one can modify it by integrating new information into it.

60. The process whereby each time an old memory is recalled or reactivated may become
vulnerable to modification is known as:
A) false memory.
B) electroconvulsive shock.
C) consolidation.
D) reconsolidation.

Page 11
61. _____ is the knowledge of and ability to think about one's own memories that includes
both feeling of knowing and judgment of learning.
A) Metamemory
B) Semantic memory
C) Consolidation
D) Reconsolidation

62. When one remembers information but cannot remember where one learned it, this is
known as:
A) retroactive interference.
B) proactive interference.
C) anterograde amnesia.
D) source amnesia.

63. Which item is an example of source amnesia?

A) having difficulty remembering information for one's history class because one is
also trying to study for an English class
B) remembering burning one's hand on a hot stove as a child when it never actually
happened
C) one's old phone number interfering with one remembering the new one
D) remembering playing in a particular park as a young child, but actually only
remembering the pictures one's parents took of one playing in that park

64. The part of the brain involved in coordinating information within and across sensory
modalities is the:
A) diencephalon.
B) basal forebrain.
C) association cortex.
D) sensory cortex.

65. When one hears the word "piano," which part of one's brain helps to link the word with
a visual image of a piano, the sound of a piano, and other knowledge one has about
pianos?
A) the diencephalon
B) the basal forebrain
C) the association cortex
D) the sensory cortex

Page 12
66. A person who has anterograde amnesia has difficulty with:
A) recognizing common objects.
B) understanding the meaning of spoken words.
C) naming living things.
D) learning new information.

67. Patients such as H.M. and E.P.:

A) could not learn new skills.
B) had retrograde but not anterograde amnesia.
C) would repeat the same stories over and over.
D) All of the answers are correct.

68. Lesions of the hippocampal region have been shown to disrupt an organism's ability to:
A) remember where food is stored in a radial arm maze.
B) locate food that the organism previously stored.
C) recall a list of words.
D) All of the answers are correct.

69. The results of studies using the subsequent memory paradigm have demonstrated that
the medial temporal lobes are MOST active during _____ of information.
A) encoding
B) retention
C) consolidation
D) retrieval

70. The hippocampus:

A) is most active during initial encoding of words that would be remembered.
B) may be important for distinguishing a real memory from a false memory.
C) does not seem to be important for episodic memory.
D) All of the answers are correct.

71. Retrograde amnesia involves:

A) forgetting one's identity.
B) difficulty learning new material after sustaining a head injury.
C) the loss of memories for events that occurred before a head injury.
D) problems remembering one's childhood but no trouble remembering recent events.

Page 13
72. Which theory is supported by studies that show that hippocampal activity is highest for
recent memory and decreases as memories get older?
A) multiple trace theory
B) standard consolidation theory
C) depth-of-processing theory
D) Korsakoff's theory

73. Joe just suffered a head injury in a motorcycle accident. According to the Ribot
gradient, Joe will probably:
A) lose all memories of events that occurred during the hours leading up to the
accident.
B) remember almost everything that happened during the accident.
C) lose all memories of the accident itself.
D) have good memory for events leading up to the accident and poorer memory for
earlier events.

74. Which theory states that the medial temporal lobe structures are needed initially for
encoding and retrieval, but their role diminishes over time?
A) multiple trace theory
B) standard consolidation theory
C) depth-of-processing theory
D) Korsakoff's theory

75. According to standard consolidation theory, patients with brain damage that is limited to
the hippocampus should have _____ anterograde amnesia and _____ retrograde
amnesia.
A) a lot of; a lot of
B) very little; very little
C) a lot of; very little
D) very little; a lot of

76. Which theory is supported by the finding that some people can have retrograde memory
loss extending all the way back to their childhood?
A) multiple trace theory
B) standard consolidation theory
C) depth-of-processing theory
D) Korsakoff's theory

Page 14
77. The frontal cortex:
A) is critical for the consolidation of memories into long-term storage.
B) helps determine what one stores and what one doesn't store.
C) is less active when people are trying to forget something.
D) seems to be involved in semantic memory but not in episodic memory.

78. People with frontal-lobe damage would have trouble:

A) creating a story.
B) retrieving a story they heard as a child.
C) remembering a simple story.
D) remembering whether a story was on TV or in a magazine.

79. The brain area that appears to be responsible for determining whether and, if so, when
new information is processed is the:
A) basal forebrain.
B) hippocampus.
C) diencephalons.
D) temporal lobes.

80. The basal forebrain appears to be involved in:

A) determining whether something is old or new.
B) directly storing new episodic memories.
C) remembering source information.
D) determining whether and when the hippocampus stores.

81. Providing highly detailed yet false memories is known as:

A) confabulation.
B) retrograde amnesia.
C) anterograde amnesia.
D) consolidation.

82. The existence of Korsakoff's disease demonstrates the importance of the _____ in
memory.
A) medial temporal lobes
B) hippocampus
C) diencephalon
D) basal forebrain

Page 15
83. Korsakoff's disease:
A) usually results from damage to the medial temporal lobes.
B) is often accompanied by confabulation.
C) is associated with a vitamin C deficiency.
D) typically involves retrograde amnesia but not anterograde amnesia.

84. The type of amnesia in which a person has a temporary memory loss, usually lasting a
day or less, is called:
A) transient global amnesia (TGA).
B) functional amnesia.
C) infantile amnesia.
D) source amnesia.

85. Jenny suffered a heart attack, after which she experienced memory loss that lasted about
24 hours. From what type of amnesia did Jenny suffer?
A) transient global amnesia (TGA)
B) functional amnesia
C) infantile amnesia
D) source amnesia

86. Research suggests that transient global amnesia may be due to:
A) a traumatic event that occurred in a person's past.
B) the effects of prolonged retrograde amnesia.
C) permanent damage to the hippocampus.
D) temporary disruption of blood flow to the brain.

87. The type of amnesia that results from psychological causes rather than from any obvious
physical causes is called:
A) transient global amnesia (TGA).
B) functional amnesia.
C) retrograde amnesia.
D) source amnesia.

88. _____ is caused from a physical brain injury.

A) Functional amnesia
B) Dissociative fugue
C) Dissociative amnesia
D) Organic amnesia

Page 16
89. Maya showed up at a police station one day claiming she could not recall who she was.
After being examined by a doctor she was found to have no obvious injury or brain
damage. From what type of amnesia did Maya suffer?
A) transient global amnesia (TGA)
B) dissociative fugue
C) dissociative amnesia
D) source amnesia

90. Functional amnesia may be associated with:

A) an underdeveloped hippocampus and frontal cortex.
B) abuse of alcohol and tranquilizers.
C) a severe head injury.
D) abnormalities in the medial temporal lobe and diencephalon.

Page 17
Answer Key
1. B
2. A
3. B
4. A
5. D
6. A
7. C
8. B
9. C
10. A
11. D
12. D
13. A
14. C
15. C
16. A
17. B
18. B
19. D
20. D
21. C
22. B
23. C
24. D
25. C
26. A
27. B
28. C
29. C
30. D
31. B
32. C
33. A
34. B
35. D
36. B
37. A
38. A
39. B
40. C
41. D
42. B
43. D
44. B

Page 18
45. A
46. C
47. B
48. A
49. C
50. D
51. A
52. C
53. A
54. C
55. C
56. B
57. A
58. B
59. D
60. D
61. A
62. D
63. D
64. C
65. C
66. D
67. C
68. D
69. A
70. A
71. C
72. B
73. C
74. B
75. C
76. A
77. B
78. D
79. A
80. D
81. A
82. C
83. B
84. A
85. A
86. D
87. B
88. D
89. B
90. D

Page 19
Page 20
Another random document with
no related content on Scribd:
koskaan kädet ristissä; milloin meillä ei ole muuta työtä, pyyhkii ja
puhdistaa hän huonoja huonekalujamme, että ne ovat kirkkaat kuin
peili. Se tyttö maksaa painonsa kultaa, ja minä olisin paljon
mieluisemmin suonut hänen tulevan paimeneksi teille kuin
muuttavan niin etäälle tuntemattomien ihmisten luo. Te olisitte kyllä
ottaneet hänet kesällä, jos olisimme voineet silloin päättää erota;
mutta nyt te jo olette pestanneet kylliksi palvelijoita eikä sitä nyt käy
ajatteleminen ennen kuin tulevana juhannuksena."

"Siihen minä suostun oikein sydämmestäni, Guillette! Se tuleekin

oikein paikalleen. Mutia siihen asti sopii tytön oppia ammattiansa ja
tottua palvelemaan muita."

"Niin, niin, se onkin päätetty asia. Ormeauxin isäntä lähetti

kysymään tänä aamuna; me suostuimme ja tytön täytyy lähteä.
Mutta lapsi parka ei osaa yksin sinne enkä minäkään mielelläni
lähetä häntä niin kauas pois yksinään. Koska teidän vävynne lähtee
huomenna Fourcheen, saattaisi hän ottaa tytön kanssansa. Ne
paikat ovat likekkäin, kuten olen kuullut sanottavan; itse minä en ole
siellä koskaan käynyt."

"Ihan vierekkäin ne ovat; vävyni kyllä vie tytön sinne. Onhan se

ihan kohtuullista, saattaapa Germain ottaa tytön taaksensa hevosen
selkäänkin, niin säästyvät kengät. Tuossa hän juuri tuleekin
illalliselle. Kuules, Germain, Guilletten pikku Marie lähtee Ormeauxiin
paimeneksi. Otathan sinä hänet kanssasi hevosen selkään?"

"Kyllä se käy päinsä", vastasi Germain, ollen pahoilla mielin, mutta

aina valmis auttamaan lähimmäistänsä.

Meillä ei koskaan johtuisi äidille mieleen jättää kuudentoista

vuoden ikäistä tyttöä kahdeksankolmatta vuoden ikäisen miehen
huostaan. Sillä tosiaankin Germain oli vasta kahdeksankolmatta
vuoden ijässä, ja vaikka häntä kotiseudussaan yleisen tavan mukaan
katsottiin vanhaksi naima-asioissa, oli hän kuitenkin koko seudun
kaunein mies. Työ ei ollut häntä vielä tehnyt ryppyiseksi eikä vanhan
näköiseksi, kuten useimmat talonpojat ovat, jotka ovat
työskennelleet kymmenen vuotta ulkotöissä. Hän oli niin vahva, että
hän varsin hyvin saattoi vielä kyntää maata toiset kymmenen vuotta
vanhentumatta; ja nuorella tytöllä olisi tosiaankin pitänyt olla hyvin
pinttynyt vanhuuden kammo, jos hän ei olisi huomannut, että
Germainilla oli terve iho, vilkkaat silmät, siniset kuin toukokuun
taivas, punaiset huulet, puhtaat hampaat sekä norja ja solakka
vartalo kuin varsalla, jonka ei ole vielä tarvinnut luopua
laitumestansa.

Mutta puhtaat tavat ovat pyhänä entisyyden perintönä näissä

maalaisseuduissa, jotka ovat syrjässä suurten kaupunkien
turmelevasta nautintoelämästä, ja Belairissa oli Mauricen perhe
kunnioitettavimpain ja rehellisimpäin arvossa. Germain läksi
hankkimaan itselleen vaimoa; Marie oli siis liian nuori ja liian köyhä,
että mies olisi häntä saattanut ajatella miksikään kosittavaksi tytöksi,
ja Germain olisi itsekin tuntenut olevansa "sydämmetön konna" ja
"huono mies", jos hänellä olisi ollut mitään pahoja aikeita tyttöä
kohtaan. Ukko Maurice sen tähden pysyikin ihan levollisena, kun
näki vävynsä auttavan taakseen hevosen selkään kaunista tyttöä;
Guillette äiti olisi katsonut pahasti loukanneensa Germainea, jos olisi
pyytänyt häntä suojelemaan tyttöä kuin omaa sisartansa. Marie
nousi itkien ylös, suudeltuaan parikymmentä kertaa äitiänsä ja nuoria
ystäviänsä. Germain oli surumielinen omasta puolestaan, otti sitä
enemmän osaa tytön suruun ja ratsasti pois vakavan näköisenä,
naapurien huiskutellessa jäähyisiä Marie raukalle, ajattelematta
mitään pahaa.
IV.

Pikku Petter.

Hiirakko oli nuori, kaunis ja vahva hepo. Se kantoi vaivatta

kaksoistaakkaansa, liputti korviaan ja puri kuolaimia, sillä vilkas
luonto sillä muhkealla elukalla oli. Laitumen ohi mennessä huomasi
se emänsä, vanhan hiirakon ja hirnui hänelle jäähyväsiksi. Emä tuli
aidan luo, helisteli liekavitjojansa, koetti nelistää pitkin piennarta
nuoren hiirakon jäljestä, mutta nähden hänen lähtevän juoksemaan
hyvää, vauhtia hirnahti emä vuorostaan ja pysähtyi levottomana,
turpa ilmassa ja suu täynnä ruohoa, joka unohtui pureksimatta.

"Tuo hepo parka tuntee aina sikiönsä", sanoi Germain,

haihduttaakseen Marien surua. "Siitä johtuu mieleeni, että minä en
sanonut jäähyväsiä pikku Petterille ennen lähtöäni. Se häijy poika
missä lienee ollutkaan. Eilisiltana hän kiusasi minua lupaamaan
ottaa hänet kanssani ja itki koko tunnin levolle käytyänsä. Tänä
aamuna hän myöskin kaikin tavoin koetti houkutella. On se aika
viekas ja teeskentelevä veitikka! Mutta nähtyään, että siitä ei tullut
mitään, pahastui hän ja juoksi tiehensä, enkä minä sitte ole nähnyt
häntä koko päivänä."
 "Minä näin hänet", sanoi Marie, koettaen niellä kyyneliänsä. "Hän
juoksi Soulasin lasten kanssa metsänhakkuukselle, ja jo arvasinkin
hänen olleen kauan poissa, koska hän ahmimalla söi marjoja. Minä
annoin hänelle aamiaisleipäni ja hän sanoi: 'Kiitos, hyvä Marie; kun
tulet meille, annan minä kakkuja.' Onpa teillä oikein kelpo poika,
Germain!"

"Niin, hyvä poika hän on, enkä minä oikein tiedä, mitä minä
saisinkaan tehdyksi hänen hyväksensä. Jos hänen mummollaan ei
olisi enempi ymmärrystä kuin minulla, minä en suinkaan olisi voinut
olla ottamatta häntä kanssani, kun näin hänen itkevän niin katkerasti
ja olevan niin pahoillaan."

"No, miksi ette sitte ottaneet häntä? Eihän hänestä olisi ollut teille
mitään vastusta, hän kun on niin hiljainen ja kiltti, kun tehdään hänen
mielensä mukaan."

"Ehkäpä ei olisi ollut sopiva ottaa häntä mukaan sinne, johon olen
matkalla. Niin ainakin appeni ajatteli. Minun mielestäni olisi juuri ollut
sopiva nähdä, miten lapsi olisi otettu vastaan, ja mitäpä he muuta
olisivat voineet olla kuin ystävälliset hänelle. Mutta kotiväki sanoi,
että aluksi ei pidä näytellä juuri sitä, josta voi tulla vastusta vaimolle.
Vaan mitä varten minä oikeastaan puhelenkaan tätä sinulle, pikku
Marie; ethän sinä käsitä sitä ollenkaan."

"Käsitän kyllä, Germain; tiedän minä, että te olette matkalla

kosimaan. Äiti kertoi sen ja sanoi, että minä en saa puhua sitä
kellekään, en kotona, teillä enkä siellä, johon tulen, ja te saatatte olla
huoletta, en minä puhu sanaakaan."

"Siinä teetkin oikein, sillä ei asia vielä ole päätetty; ehkäpä aiottu
morsian ei huolikaan minusta."
 "Toivoaksemme hän kyllä huolii. Miksikäpä hän ei huolisi?"

"Kuka tietää? Minulla on kolme lasta ja se on ikävää vaimolle, joka

ei ole heidän äitinsä."

"Se on totta, mutta teidän lapsenne eivät ole kuten muiden."

"Mitenkä niin?"

"Ne ovat kauniit kuin pikku enkelit ja niin hyvin kasvatetut, että
siivompia lapsia ei ole missään."

"Niin, mutta Sylvain ei ole niinkään helppo hoidella."

"No, se poika on niin pieni! Tietysti hän vielä on vallaton, mutta

hän on niin ymmärtäväinen."

"On hän viisas poika ja niin rohkea sitte. Ei hän pelkää lehmiä eikä
härkiä, ja jos annettaisiin hänen tehdä mielensä mukaan, niin kyllä
hän jo kipuaisi hevosen selkään kuten vanhinkin."

"Jos minä olisin ollut teidän sijassanne, olisin minä ottanut

vanhimman kanssani. Se olisi varmaan vaikuttanut, että morsian olisi
heti mieltynyt teihin, kun teillä on niin kaunis poika."

"Niin, jos hän rakastaa lapsia, mutta jospa hän ei heistä

huolikaan."

"Kukahan vaimo ei rakastaisi lapsia?"

"No, ei niitä monta luullakseni ole sellaisia, mutta on niitä joku, ja

siitä minä juuri olen levoton."

"Ettekö te sitte ollenkaan tunne häntä?"

 "En; yhtä vähän kuin sinä, ja pelkäänpä, että en paremmin opi
tuntemaan häntä sittekään, kuin näen hänet. Minä en ole
epäluuloinen; kun minulle puhutaan ystävällisesti, luotan minä
sanoihin; mutta olenpa saanut monestikin katua sitä, sillä puhua ja
tehdä ei ole yhtä helppoa."

"Häntä sanotaan hyvin hyväksi ihmiseksi."

"Kuka sitä sanoo? Minun appeniko?"

"Niin, teidän appenne."

"Se on kyllä hyvä, se, mutta eipä hänkään tunne häntä."

"No, kohtahan saatte nähdä hänet ja tarkastella häntä, ja

toivottavasti ette erehdy."

"Kuulepas, pikku Marie, sinä voisit tehdä minulle suuren

palveluksen, jos vähän katsahtaisit Fourchen taloa etkä menisi
suoraa tietä Ormeauxiin; sinä olet viisas tyttö, sinä olet aina
osoittanut ymmärtäväsi kaikkia asioita ja tarkkaavasi kaikkea. Jos
sinä huomaat jotakin, joka mielestäsi ansaitsee ajatella, niin voithan
sanoa sen minulle kahden kesken."

"Ei, Germain, sitä minä en tee! Minä pelkään, että erehtyisin

sanomaan jotakin, jonka ei pitäisi tulla tietyksi, ja jos varomaton sana
saattaisi teidät luopumaan tästä avioliiton puuhasta, niin teidän
appivanhempanne suuttuisivat minuun ja minulla on kyllin paljo
ikävää ennestäänkin, hankkimatta rakkaalle äidilleni vielä lisää
ikävyyksiä."

Heidän näin puhuessaan hörkisti hiirakko korviaan, hypähti vähän

syrjään ja lähestyi sitte heti jälleen pensasaitaa, jossa jokin esine,
jota se jo alkoi tunnustella tutuksi, oli ensin pelottanut sitä. Germain
katsahti pensaihin päin ja huomasi ojassa äsken hakatun, paksun
tammen vielä tuoreiden lehtien alla jotakin pikku lampaan näköistä.

"Se on eksynyt elukka", sanoi hän, "taikka kuollut, koska se ei

liiku.
Ehkäpä joku etsii sitä; katsokaamme tarkemmin."

"Ei se ole mikään elukka!" huudahti Marie, "vaan makaava lapsi;

teidän pikku Petterinnehän se on!"

"Katsopas vain!" ihmetteli Germain laskeutuen'maahan. "Niin, tuo

pikku veitikka makaa täällä niin kaukana kotoa ja ojassa, jossa
käärme saattaisi purra häntä."

Hän nosti lapsen ylös, ja poika avaten silmänsä hymyili hänelle,

kiersi kätensä hänelle kaulaan ja sanoi: "hyvä isä, pääsenkö minä
mukaan?"

"Kas niin, samaa vanhaa virttä! Mitä sinä täällä teet, paha poika?"

"Minä odotin sinua ajamaan tästä ohitse", sanoi lapsi, "ja katselin
pitkin tietä niin kauan, että viimein nukuin."

"Jospa minä nyt olisin ratsastanut ohitse, näkemättä sinua, olisit

sinä jäänyt tänne koko yöksi ja sudet olisivat syöneet sinut."

"Kyllä minä tiesin, että sinä näet minut", vastasi pikku Petter ihan
luottavasti.

"Kas niin, suutele nyt minua, Petter, sano hyvästi ja palaa heti
kotiin, jos et tahdo jäädä illallisetta."
 "Enkö minä sitte pääse teidän kanssanne?" valitti poikanen ja alkoi
hieroa silmiään, näyttääkseen, että hän aikoi itkeä.

"Tiedäthän, että ukko ja mummo eivät tahdo", vastusti Germain,

ottaen tuekseen vanhusten vallan ja samalla myöntäen, että hänen
oma valtansa ei ollut juuri luotettava.

Mutta poika ei huolinut mistään. Hän alkoi itkeä tosissaan ja sanoi,

että kun isä otti pikku Marien kanssansa, niin saattoi hänkin päästä
yhtä hyvin. Siihen hänelle vastattiin, että heidän täytyy matkustaa
suurten metsien läpi, joissa on paljon suuria petoja, jotka syövät
pikku lapsia; että hiirakko ei tahdo kantaa kolmea henkeä, kuten
hepo oli ilmaissut jo ennen lähtöä ja että siellä jonne he olivat
matkalla, ei ollut makuupaikkaa eikä illallista sellaisille pikku ihmisille.
Nämä pätevät syyt eivät vähääkään vakuuttaneet pikku Petteriä; hän
heittäytyi nurmikolle, vierettelihe siinä huutaen, että isänsä ei enää
huolinut hänestä ja että hän, jos häntä ei oteta mukaan, ei mene
kotiin koko päivänä eikä yönä.

Germainin isänsydän oli yhtä hellä ja heikko kuin naisen. Hänen

vaimonsa kuolema, pikku lasten hoito, josta hänen oli täytynyt
yksinään pitää huolta, sekä tieto, että nämä äidittömät lapsi raukat
tarvitsivat paljon rakkautta, ne asiat kaikki olivat kukin osaltansa
tehneet häntä sellaiseksi. Hän mielessään kesti ankaraa taistelua,
sitä kovempaa, kuin hän häpesi heikkouttansa ja koetti salata
neuvottomuuttansa pikku Marielta; hänelle nousi hiki otsaan ja silmät
punastuivat, josta näkyi, että itku oli hänelläkin lähellä. Viimein hän
koetti pahastua; mutta kääntyessään pikku Marieen päin, ikään kuin
näyttääkseen järkähtämättömyyttänsä hänelle, huomasi hän tytönkin
itkevän, ja silloin hänen oli mahdoton pysyä vakavana, vaikka hän
vielä torui Petteriä ja itsekseen pahoitteli.
 "Te tosiaankin olette kovasydämminen", sanoi pikku Marie viimein,
"minä puolestani en koskaan voisi tuolla tavalla vastustaa lapsen
mielitekoa, joka itkee niin katkerasti. Germain, ottakaat hänet
kanssanne. Kyllä teidän hevosenne on tottunut kantamaan kaksi
henkeä ja lapsen; ratsastavathan teidän lankonne ja hänen
vaimonsa, joka on paljon suurempi minua, toripäivinä kaupunkiin
poikansa kanssa juuri tämän hiirakon seljässä. Ottakaa hänet
eteenne satulaan; ja muuten minä mieluisemmin astunkin jalkaisin,
kuin tuotan poikaselle pahaa mieltä."

"Ei sinun tarvitse astua", vastasi Germain, kiihkoisesti haluten

taipumisen tilaisuutta. "Hiirakko on vahva hepo ja jaksaisi kantaa
vaikka vielä kaksi lisäksi, jos vain olisi tilaa seljässä. Mutta miten me
tulemme toimeen lapsen kanssa siellä? Hänelle tulee vilu ja nälkä ja
kuka hoitaa häntä tänä iltana ja huomenna ja panee hänet maata,
pesee ja pukee hänet? Minä en uskalla vaivata naista, jota en vielä
tunnekaan ja joka ehkä arvelisi, että minä kohtelen häntä liian
vapaasti ensi alusta saakka."

"Siitähän opitte häntä heti tuntemaan, onko hän ystävällinen vaiko

tyytymätön; se on paras keino. Ja muuten, jos hän ei huoli teidän
Petteristänne, niin kyllä minä pidän hänestä huolen. Minä tulen
Fourcheen, puen Petterille ylle ja otan hänet kanssani laitumelle
huomenna. Minä huvittelen häntä koko päivän ja katson, ett'ei
häneltä puutu mitään."

"Hän väsyttäisi sinut, tyttö parka, ja olisi vain vastuksena. Koko

päivä on pitkä aika."

"Päin vastoin hänestä on minulle huvia ja iloa ensimmäisenä

päivänä vieraassa seudussa. Minä siten ajattelen, että olenkin vielä
kotona."
 Kun poika näki, että pikku Marie puolusti häntä, tarttui hän tytön
hameesen ja piti siitä niin kovasti kiinni, että täytyi väkisin kiskoa
hänet irti. Huomattuaan, että isä viimein taipui, otti Petter Marien
käden omiin päivettyneihin pikku käsiinsä ja suuteli sitä ilosta
hyppien sekä veti hänet hiirakon luo maltittoman kiihkeästi, kuten
lapsilla on tapana.

"Kas niin", sanoi tyttö ja nosti hänet ylös, "nyt meidän pitää
rauhoittaa tätä pikku sydäntä, joka hyppii kuin lintunen, ja jos sinusta
tuntuu kylmältä, kun tulee pimeä, niin sano vain minulle, pikku Petter,
minä käärin kappani sinun ympärillesi. Suutele nyt isääsi ja pyydä
anteeksi, että olit häijy. Sano, että sitä ei koskaan enää tapahdu, ei
koskaan, kuuletko?"

"Tietysti sitä ei tapahdu, jos minä vain aina annan pojan tahdon
tapahtua", sanoi Germain, pyyhkien nenäliinallaan pienokaisen
silmiä. "Sinä, Marie, aivan hemmoittelet turmiolle tämän pikku
huimapään. Sinä olet tosiaankin oikein kelpo tyttö, pikku Marie. Minä
en käsitä, miksi sinä et ruvennut kesällä meille paimeneksi. Sinä
olisit hoidellut minun lapsiani ja minä olisin mieluisemmin maksanut
sinulle hyvän palkan heidän katsomisestaan kuin tällä tavalla
matkustanut hankkimaan vaimoa, joka ehkä katsoo tekevänsä
minulle erittäin hyvän työn, jos ei heitä ihan ilmeisesti inhoa."

"Ei pidä katsella kaikkea noin mustalta puolen", vastasi pikku

Marie, pitäen hevosen ohjia sill'aikaa, kuin Germain nosti poikansa
vuohennahalla päällystettyyn, leveään satulaan. "Jos vaimonne ei
huoli lapsista, niin saattehan ottaa minut palvelukseenne tulevana
vuonna, ja sitte olkaa huoletta, minä huvittelen lapsia niin hyvin, että
he eivät mitään huomaa."
V.

Suolla.

"Oh, tosiaankin", sanoi Germain, kun oli kuljettu muutamia askelia

eteen päin, "mitähän kotiväki ajattelee, kun tämä pikku vekkuli ei
palaakaan? Vanhukset tulevat levottomiksi ja rupeevat häntä
etsimään."

"Sanokaa miehelle, joka hiekoittaa tietä tuolla ylhäällä, että otatte

Petterin kanssanne, ja pyytäkää häntä ilmoittamaan kotiväelle."

"Niin tosiaankin, Marie, sinä keksit keinoja kaikkeen! Minä en

muistanut, että Jeannie on tietä korjaamassa."

"Ja hänhän asuu aivan lähellä teitä, niin että hän kyllä toimittaa
sen asian."

Tavattuaan miehen päästi Germain tamman juoksemaan, ja pikku

Petter oli niin iloissaan, että ei heti huomannut olevansa vielä
päivällisettä. Mutta täristessä hevosen seljässä hän tunsi, miten tyhjä
hänen vatsansa oli, ja alkoi hetkisen kuluttua kalveta, haukotella ja
valittaa, miten hirveän nälkä hänellä oli.
 "Kas niin, nyt se alkaa", sanoi Germain. "Kyllä minä tiesin, että ei
pitkällekään päästä ennen kuin tämä herra alkaa parkua nälkää."

"Minulla on jano myöskin", sanoi pikku Petter.

"No, sitte pysähdymme Corlayhin Rebec-eukon kapakkaan

Aamuruskoon. Kaunis kyltti, mutta huono paikka. Sinä, Marie, juot
myöskin lasin viiniä."

"Ei, ei, minä en tarvitse mitään", sanoi hän; "minä pidän hevosta
sill'aikaa, kuin viivytte siellä pojan kanssa."

"Ah, nyt johtuu mieleeni: sinähän, hyvä tyttö, annoit aamiaisleipäsi

Petterille tänä aamuna etkä ole vielä syönyt mitään koko päivänä;
meilläkin sinä vain itkit etkä huolinut päivällisestä."

"Ei minulla ole nälkä, siksi on mieleni liian suruinen; minä

vakuutan, ei minulla nytkään ole yhtään halua syömään."

"Sitte sinun täytyy pakottaa itseäsi, hyvä ystävä; muuten tulet

sairaaksi. Meillä on pitkä matka edessä eikä sovi tulla perille
nälkäisenä, niin että täytyy pyytää ruokaa ennen, kuin ehtii
kunnollisesti tervehtiäkään. Minä itse näytän hyvää esimerkkiä,
vaikka ei minullakaan ole mitään ruoan halua; mutta kyllä se tulee,
sillä enpä minäkään ole syönyt päivällistä, kun oikein muistan. Minä
näin teidän itkevän, sinun ja äitisi, ja se saattoi minutkin pahoilleni.
Kas niin, nyt minä sidon hiirakon kiinni; tule alas, minä tahdon."

He astuivat kaikki kolme Rebec-eukon kapakkahuoneesen, ja

vähemmässä kuin neljännestunnissa toimitti lihava, ontuva mummo
heille houkuttelevan pannukakun, ruisleipää ja valkoista viiniä.
 Talonpojat syövät hitaasti ja koko tunti kului ennen kuin pikku
Petter tyytyi ja Germain saattoi ajatella matkalle lähtöä. Pikku Marie
alussa söi ainoastaan Germainin mieliksi, mutta sitte kasvoi nälkä
vähitellen, sillä eipä kuudentoista vuoden ijässä voida kauan
paastota ja raitis ilma tekee tehtävänsä. Ystävälliset sanat, joita
Germain koetti keksiä, lohduttaakseen ja virkistääkseen häntä,
vaikuttivat myöskin. Marie koetti vakuuttaa itselleen, että piankin
seitsemän kuukautta kuluu, ja ajatella, miten iloista sitte on palata
omaan kylään, koska Maurice ja Germain yksimielisesti lupasivat
ottaa hänet palvelukseensa. Mutta kun hän alkoi vilkastua ja puhella
pikku Petterin kanssa, johtui Germainille pahaksi onneksi mieleen
näyttää tytölle ravintolan ikkunasta kaunista näköalaa avaraan
laaksoon päin, joka kokonaan näkyy tästä korkeasta paikasta ja on
niin vihreänä, hedelmällisenä ja viehättävänä tauluna tuossa ihan
edessä. Marie katsahti ja kysyi, näkyivätkö myöskin Belairin talot.

"Tietysti", sanoi Germain, "sekä meidän talomme että sinunkin

kotimökkisi. Katso, tuo pieni, harmaa pilkku lähellä Godardin suurta
poppelia, kellotapulin alapuolella."

"Jo minä näen", sanoi tyttö ja alkoi itkeä.

"Oh, miten tyhmä olen, kun houkuttelen sinua ajattelemaan tuota!"

sanoi Germain. "Tänään minä en tee muuta kuin tyhmyyksiä. Kas
niin, Marie, lähtekäämme nyt matkalle, päivät ovat lyhyet ja tunnin
kuluttua, kun kuu nousee, ei ole suinkaan lämmin."

He lähtivät taas matkaan, ratsastivat suurta kanervakangasta, ja

kun Germain ei huomannut kovin kiirehtiä hiirakkoa, että tyttö ja lapsi
eivät väsyisi liian kovasta tärisemisestä, ehti aurinko laskeutua
ennen, kuin he poikkesivat maantieltä metsään.
 Germain tiesi tien aina Mangieriin asti, mutta hän ajatteli olevan
suoremman ratsastaa Preslen ohitse, jota' tietä hän ei tavallisesti
käyttänyt markkinoilla käydessään. Siinä hän pettyi ja kulutti vielä
vähän aikaa turhaan ennen kuin saapui metsään, eikä hän sittekään
osunut oikealle paikalle; mutta huomaamatta sitä ratsasti hän yhä
pois päin Fourchesta, paljon ylemmäksi Ardentea kohti. Häntä esti
ottamasta selkoa, missä oikeastaan oltiin, sumu, joka oli alkanut
nousta pimeän tultua, tuo kesäinen sumu, jonka valkoinen kuutamo
tekee vielä petollisemmaksi. Suurista vesiropakoista, joita oli aukeilla
paikoilla metsässä, nousi niin sakeita höyryjä, että itse ropakoita
huomattiin ainoastaan hiirakon kavioiden pulskeesta ja ja siitä, että
hänen oli vaikea vetää jalkojaan ylös mudasta.

Kun viimeinkin päästiin leveälle ja suoralle tielle ja Germain

metsän laidassa koetti tarkastella, missä oltiin, huomasi hän piankin
ajelleensa eksyksissä, sillä Maurice oli kotona sanonut, että
metsästä päästessä piti olla hyvin jyrkkä alamäki ja sen alla suuri
niitty sekä joki kahdesti yli kaalatettava. Olipa ukko kehoittanut häntä
olemaan varovainen jokeen ajaessaan, sillä alkusyksystä oli satanut
paljon ja vettä saattoi joessa olla enempikin. Huomattuaan, että
tässä ei ollut mäkeä, ei niittyä eikä jokea, vaan paljas alanko, sileä ja
valkoinen kuin lumilakeus, pysähtyi Germain etsimään jotakin taloa
tai odottelemaan jotakuta jalkamiestä, mutta eipä näkynyt mitään,
josta olisi saanut vähänkään selkoa. Viimein hän kääntyi samaa tietä
takaisin metsään, mutta sumu tiheni yhä enemmän; jo oli kuukin
kokonaan sen peitossa ja tie oli hyvin huono ja kuoppainen. Kahdesti
oli hiirakko vähällä kaatua, raskaan taakkansa alla alkoi se vähän
tuskistua, ja vaikka se kyllä vielä näkikin itse kartella puita, ei se
arvannut kiertää paksuja oksia, jotka ulottuivat poikki tien
ratsastajain päiden tasalla ja tuottivat heille suuria vaaroja.
Germainilta putosi hattu eräässä kolauksessa ja hänen oli hyvin
vaikea löytää sitä. Pikku Petter oli nukkunut, niin että hän oli raskas
kuin säkki ja niin pahana vastuksena isänsä käsille, että hän ei
osannut ohjata hevosta eikä kunnolla hoitaa poikaa.

"Luulenpa, että meidät on lumottu", sanoi Germain pysähtyen.

"Eihän tämä metsä ole niin suuri, että tähän voisi eksyä muuten kuin
juovuksissa, ja nyt olemme kuitenkin kulkeneet vähintään kaksi
tuntia, pääsemättä, ulos. Hiirakko mietiskelee vain yhtä asiaa, kotiin
menoa, ja hän se minua narrailee. Jos tahtoisimme ratsastaa kotiin,
niin olisi paras antaa hänen mennä mieliään myöten. Mutta kun nyt
ehkä olemme muutaman askeleen päässä sieltä, johon aioimmekin
yöksi, niin hulluthan olisimme, jos tyhjin toimin palaisimme niin pitkän
matkan. Mutta minä tosiaan en tiedä mitä tehdä. Ei näy taivasta eikä
maata, ja minä pelkään, että poika vilustuu, jos viivymme vielä kauan
tässä kirotussa sumussa, taikka me muserramme hänet kuoliaaksi
painollamme, jos hevonen kompastuu nenälleen."

"Turha on enää ponnistella", sanoi pikku Marie. "Laskeutukaamme

maahan, Germain; antakaa poika minulle, kyllä minä jaksan kantaa
hänet varsin hyvin, ja minä voin paremmin estää kappaa lipumasta
pois hänen ympäriltänsä, niin että hän jäisi paljaaksi. Te saatatte
taluttaa hevosta, ja me näemme ehkä paremmin, kun tulemme
lähemmäksi maata."

Tästä keinosta oli se ainoa etu, että ei tarvinnut peljätä putoamista

hevosen seljästä; sillä muuten sumu oli vielä sakeampaa alhaalla, se
hiipi pitkin kosteata maata ja näytti ikään kuin takertuvan siihen
kiinni. Heidän oli vaikea astua, ja kohta he niin väsyivät, että
pysähtyivät, kun viimeinkin tapasivat kuivan paikan suurten tammien
alla. Pikku Marie oli läpimärkänä hiestä, mutta ei valittanut eikä ollut
vähintäkään levoton; muistellen ainoastaan poikaa istahti hän
hiekalle ja asetti hänet polvilleen. Germain tarkasteli seutua,
sidottuaan hiirakon ohjistaan puuhun.

Mutta hiirakko, ollen ihan kyllästynyt tähän matkaan, tempasihe

niin voimakkaasti irti, että satulavyö samalla katkesi, potkasi
jäähyväsiksi takajaloillaan ilmaa puolikymmentä kertaa, niin että
kaviot nousivat korkeammalle päätä, ja nelisti pois metsään,
osoittaen selvästi, että hän ei tarvinnut ketään neuvomaan tietä.

"Kas niin", sanoi Germain, koetettuaan turhaan saada kiinni

hepoa, "nyt olemme jalkapatikassa, eikä nyt olisi mitään hyötyä
oikeasta tiestäkään, sillä mitenpä me pääsisimme joen yli? Kun tiet
täällä metsässäkin ovat näin vesiset, niin ihan varmaan on koko niitty
veden alla, emmekä me löydä toisia ylimenopaikkoja. Meidän täytyy
siis odottaa, kunnes sumu haihtuu; tuskinpa se enää kestää kahta
tuntia kauemmin. Kun rupeamme näkemään, menemme lähimpään
taloon metsän laitaan, mutta nyt emme pääse tästä mihinkään, sillä
edessämme on, mitä lieneekään, ja takanamme… niin, kukapa sen
tietää; en arvaa edes, mistä päin olemme tulleetkaan."
VI.

Suurten tammien alla.

"Olkaamme sitte kärsivälliset, Germain", sanoi pikku Marie. "Eihän

tässä ole mikään hätä tällä pikku kunnaalla. Sade ei pääse tammen
lehtien läpi, me saatamme tehdä tulen, maassa tuntuu olevan
irtonaisia risuja, jotka ovat kyllin kuivat, että palavat. Onhan teillä
tulineuvot, Germain, koska äsken polttelitte piippuanne?"

"Oli minulla! Tulukset olivat laukussa lintujen kanssa, jotka aioin

viedä tulevalle morsiamelleni, mutta tamma veitikka vei kaikki tyyni
kanssansa, jopa minun kappanikin, ja sen se nyt repii ihan turmiolle
puiden oksiin."

"Ei, Germain, satula, kappa ja laukku, kaikki ovat tuossa maassa

jalkainne juuressa. Hiirakko katkasi satulavyön ja pudotti lähtiessään
kaikki maahan."

"Oletpa ihan oikeassa! Jos nyt vain saamme kokoon kuivia puita,
niin voimme kuivaella ja lämmitellä itseämme."
 "Kyllä niitä saadaan, ratiseehan kuivia oksia kaikkialla jaloissa;
mutta antakaahan ensin satula tänne."

"Mitä sinä sillä teet?"

"Se kelpaa sängyksi pojalle; ei, ei niin päin, kääntäkää alas suin;
ojassa makaa hän paremmin hiljaa ja se on vielä lämmin hevosen
seljästä. Pankaa nyt kiviä kummallekin puolelle tueksi, tuolla niitä
on."

"Missä? En minä näe mitään. Onko sinulla kissan silmät?"

"Vähän omiksi tarpeiksi; kas niin, nyt se pysyy hyvin. Antakaa nyt
kappanne, minä käärin hänen jalkansa siihen, ja sitte minun kappani
peitteeksi. Katsokaas, eikö hän makaa yhtä hyvin kuin omassa
sängyssään? Ja tunnustelkaa, miten lämmin hänellä on."

"Niin tuntuu olevan. Sinä näyt osaavan hoitaa lapsia, Marie."

"Eihän se ole mikään konsti. Etsikää nyt tuluksenne laukusta,

minä kokoan puita."

"Ei ne puut pala, liian tuoreet ne ovat."

"Te epäilette kaikkea, Germain. Ettekö sitte muista, miten

paimenessa ollessanne teitte tulen rankkasateessa?"

"Niin, sen tempun kyllä kaikki lapset osaavat, jotka käyvät

paimenessa, mutta minun piti ryhtyä kyntämään heti, kuin astumaan
kykenin."

"Sen tähden te olettekin käsivarsiltanne vahvempi kuin kätevä. Nyt

on puut koossa; katsokaapas, eikö ne pala! Antakaa minulle tulukset
ja kouran täysi sanajalkoja. Kas niin, puhaltakaa nyt! Ette suinkaan
ole ahdashenkinen?"

"En tietääkseni", sanoi Germain ja puhalsi kuin pajapalkeet. Kohta

leimahteli liekki ensin punertavana ja nousi vähitellen yhä ylemmäksi
sinisinä kielinä tuuheain tammien alla, taistellen sumua vastaan ja
kuivaten ilman parin sylen laajuudelta.

"Nyt minä käyn istumaan poikasen viereen, ett'ei putoile kipunoita

hänen päällensä", sanoi nuori tyttö. "Te kootkaa enempi puita ja
hoitakaa tulta, Germain; tässä meille ei tule vilutautia eikä nuhaa,
sen minä takaan."

"Sinä olet tosiaankin viisas ja järkevä tyttö ja osaat tehdä tulta kuin
pikku noita. Minä aivan virkistyn ja saan takaisin rohkeuteni; äsken
kun olin läpimärkä polviin asti ja luulin saavani olla siten aina päivän
tuloon asti, tuntui se minusta hyvin pahalta."

"Ja kun ollaan pahalla tuulella, silloin ei keksitä mitään", vastasi

pikku Marie.

"Etkö sinä sitte koskaan ole tyytymätön?"

"En. Mitäpä siitä olisi apua?"

"No, tietysti siitä ei ole mitään apua, mutta mihinpä siitä pääsee,
kun on huolia. Totta tosiaan, niitä on sinullakin ollut, tyttö parka, sillä
eipä sinulla ole aina ollut varsin hauska."

"Onhan meillä ollut vastuksia, äidilläni ja minulla, mutta me emme

ole koskaan joutuneet toivottomuuteen."
 "En minäkään joutuisi toviottomaksi minkäänlaisesta työstä, mutta
köyhyys minua kiusaisi, sillä minulta ei ole koskaan puuttunut
mitään. Minä pääsin rikkaaksi vaimoni kautta ja rikas minä olen
vieläkin, ja sinä pysyn niin kauan, kuin teen työtä siellä kotitalossa, ja
sitä minä toivottavasti teen aina. Mutta jokaisellahan pitää olla omat
surunsa; minä olen kärsinyt toisella tavalla."

"Niin, te kadotitte vaimonne, ja se on kyllä suuri suru."

"Eikö tosiaankin ole?"

"Ah, Germain, kyllä minä olen hyvin surrut häntä, hän oli niin hyvä.
Ei, älkäämme puhuko hänestä enää, muuten minulle tulee itku;
tänään pitääkin nyt kaikkein surujeni kaivautuman esiin."

"Niin, hän tosiaankin rakasti sinua suuresti, pikku Marie; hän piti
sangen paljon sinusta ja äidistäsi. Mitä nyt, itketkö? joutavia, pikku
ystävä, minä puolestani en tahdo itkeä."

"Ja kuitenkin itkette, Germain! Mikäpä häpeä olisikaan miehen

itkeä vaimovainajaansa? Älkää ollenkaan kainostelko, siitä surusta
minä kyllä otan osani."

"Sinulla on hyvä sydän, Marie, ja oikein tuntuu hyvältä itkeä

yhdessä sinun kanssasi. Mutta lämmittelehän jalkojasi sinäkin tulen
luona! Ovatpa sinunkin hameesi läpimärjät, tyttö parka. Minä käyn
istumaan pojan luo, niin saat sinä lämmitellä paremmin."

"Minulla on kyllin lämmin", sanoi Marie. "Jos tahdotte käydä

istumaan, niin vetäkää allenne nutun nurkkaa, minulla on kyllin hyvä
näin."