Download Leadership Theory and Practice 8th Edition Northouse Test Bank all chapters

Leadership Theory and Practice 8th
Edition Northouse Test Bank

Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/leadership-theory-and-practice-8th-edition-northouse-
test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Leadership Theory and Practice 8th Edition Northouse

Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/leadership-theory-and-
practice-8th-edition-northouse-solutions-manual/

Test Bank
practice-6th-edition-northouse-test-bank/

Test Bank
practice-7th-edition-northouse-test-bank/

Solutions Manual
practice-7th-edition-northouse-solutions-manual/
Introduction to Leadership Concepts and Practice 3rd
https://testbankfan.com/product/introduction-to-leadership-
concepts-and-practice-3rd-edition-northouse-test-bank/
Introduction to Leadership Concepts and Practice 2nd

concepts-and-practice-2nd-edition-northouse-test-bank/
Introduction to Leadership Concepts and Practice 4th

concepts-and-practice-4th-edition-northouse-test-bank/
Introduction to Leadership Concepts and Practice 4th

Edition Northouse Solutions Manual
concepts-and-practice-4th-edition-northouse-solutions-manual/
Leadership Research Findings Practice and Skills 8th

Edition DuBrin Test Bank
https://testbankfan.com/product/leadership-research-findings-
practice-and-skills-8th-edition-dubrin-test-bank/
Northouse, Leadership 8e
SAGE Publications, 2019
Test Bank
Chapter 6: Path-Goal Theory
Multiple Choice
1. Path-goal theory could be best described as a ______.

A. great person theory
B. transformational theory
C. motivational theory
D. behavioral theory
Ans: C
Cognitive Domain: Comprehension
Answer Location: Description
Difficulty Level: Easy
AACSB Standard: Analytical thinking
2. Using the path-goal approach, expectancy theory suggests that ______.

A. leaders' needs and followers' needs overlap
B. followers are motivated if they think completing a task will result in a valuable payoff
C. a leader should try to help followers reach their fullest potential
D. followers are motivated regardless of ability
Ans: B
AACSB Standard: Application of knowledge
3. In path-goal theory, the three main components are ______.

A. leader style, follower characteristics, and work setting
B. supportive leadership, directive leadership, and participative leadership
C. follower characteristics, task characteristics, and supportive leadership
D. leadership, followers, and task
Ans: A
Cognitive Domain: Knowledge
4. The researcher who consistently studied path-goal theory from the 1970s to 1990s is
______.
A. Bass
B. Hersey
C. Vroom
D. House
Ans: D
5. Path–goal theory is similar to the situational approach in that ______.

A. path–goal does not suggest leaders should be flexible
B. path–goal does not take followers into consideration
C. path–goal requires leaders to adapt to followers’ needs
D. path–goal and situational both take the work setting into account
Ans: C
Cognitive Domain: Analysis
6. Motivation in path-goal theory is conceptualized using ______.

A. psychodynamic theory
B. great man theory
C. expectancy theory
D. leader–member exchange theory
Ans: C
7. Leadership generates motivation by ______.

A. adjusting style to commitment of followers
B. setting high expectations
C. using only directive behaviors
D. clarifying the path to goal accomplishment
Ans: D
8. Leaders adjust their behaviors based on ______.

A. follower characteristics and work-setting characteristics
B. follower characteristics and follower productivity
C. follower characteristics and leader characteristics
D. follower characteristics and team prototype
Ans: A

AACSB Standard: Group and individual behaviors
9. Expectancy theory is about ______.

A. clearing the path for followers
B. rewarding followers for meeting their goals
C. establishing work group norms
D. anticipating leaders’ needs
Ans: B
10. The path–goal leader adjusts to the characteristics of the follower and ______.
A. the characteristics of the work setting
B. the characteristics of the team members
C. the prototype of the in-group members
D. the skills of the followers
Ans: A
11. If an employee is uncertain that her efforts will pay off, then path–goal theory
suggests ______.
A. the employee should move to the company’s out-group
B. the leader should prove that the employee’s effort will be rewarded
C. additional obstacles should be introduced to challenge the employee
D. the employee is on the wrong path
Ans: B
Cognitive Domain: Application
Answer Location: Application
Difficulty Level: Moderate
12. The underlying assumption of expectancy theory is that followers will be motivated if
______.
A. they believe their leaders are capable
B. they believe their leaders are motivated
C. they believe they are doing the right thing
D. they believe their efforts will result in a certain outcome
Ans: D

13. Expectancy theory, when applied in path–goal leadership says ______.

A. leaders need to find the right reward to motivate followers
B. make the same rewards available to all followers
C. leaders should show motivation in multiple ways
D. followers are expected to motivate other followers
Ans: A
14. Which researcher(s) focused on how leaders motivate followers to accomplish

designated goals?
A. Kotter
B. Fisher
C. Hersey and Blanchard
D. House
Ans: D
15. Which researcher(s) conceptualized motivation from the perspective of the

expectancy theory of motivation?
A. Kotter and Bennis
B. Vroom
C. Hersey and Blanchard
D. House
Ans: B
16. Which two path–goal leader behaviors are also leader behaviors in the situational
approach?
A. participative and directive
B. supportive and authoritative
C. supportive and directive
D. achievement-oriented and directive
Ans: C

17. Which of the following leadership theories expects the leader to continually be
concerned about subordinate motivation?
A. situational leadership theory
B. contingency theory
C. path-goal theory
D. leader–member exchange theory
Ans: C
18. Path–goal theory is about how leaders ______ subordinates to accomplish

designated ______.
A. assign; tasks
B. allow; goals
C. motivate; goals
D. influence; tasks
Ans: C
19. The directive leadership behavior in path-goal theory is similar to ______.

A. delegating in the SLII model
B. initiating structure in the Ohio State studies
C. consideration in the University of Michigan studies
D. employee orientation in the University of Michigan studies
Ans: B
Answer Location: Directive Leadership
20. It is accurate to say that directive leadership ______.

A. attempts to make work challenging
B. provides performance standards
C. invites shared decision making
D. is feedback oriented
Ans: B

21. Your supervisor gives you a new project. You are informed that you have exactly 1
week to complete it and are handed an outline of what the final project should resemble.
According to path–goal theory, which behavior best describes your supervisor?
A. supportive
B. directive
C. participative
D. achievement oriented
Ans: B
AACSB Standard: Group and individual behavior
22. Each week your supervisor holds a meeting to which he invites you and all the other
employees to give feedback regarding current projects. According to path-goal theory,
which behavior best describes your supervisor?
A. supportive
B. directive
C. participative
Ans: C
Answer Location: Participative Leadership
AACSB Standard: Group and individual behavior
23. According to path–goal theory, leadership does all of the following except ______.
A. clarifies the path to reaching goals
B. defines the goals for the follower
C. provides support to the follower
D. introduces challenging obstacles
Ans: D
24. Challenging followers to perform work at the highest levels possible is an example
of which leadership behavior?
A. supportive
B. directive
C. participative
Ans: D
Answer Location: Achievement-oriented Leadership
25. Followers who have strong needs for affiliation prefer which type of leadership
behavior?
A. supportive
B. directive
C. participative
Ans: A
Answer Location: Follower Characteristics
26. According to path–goal theory, as the followers' perception of their own ability and
competence increases, the need for ______.
A. supportive leadership goes down
B. supportive leadership goes up
C. directive leadership goes up
D. directive leadership goes down
Ans: D
27. According to path–goal theory, directive leadership should be used when employees
______.
A. believe that outside circumstances control their lives
B. believe they are in charge of their lives
C. feel competent to complete their work
D. want to help make decisions
Ans: A
28. Path–goal theory suggests that leaders should respond to dogmatic/authoritarian

followers from a ______.
A. directive style
B. supportive style
C. participative style
D. achievement style
Ans: A
29. Followers with an internal locus of control believe ______.

A. that leaders are in charge of events that occur in their lives
B. that fate and change are in charge of events that occur in their lives
C. that they are in charge of the events that occur in their lives
D. that the organization is in charge of the events that occur in their lives
Ans: C
30. House introduced new behaviors in his reformulated path-goal theory in 1996.
These include all of the following except ______.
A. inherent trait approach
B. group-oriented decision process
C. work facilitation
D. work-group representation and networking
Ans: A
Answer Location: Task Characteristics
31. In contexts where the group norms are weak or non-supportive, leadership assists
in building ______ and ______.
A. rules; clarification
B. cohesiveness; role responsibility
C. roles; responsibility
D. psychological structure; task clarity
Ans: B
32. Path–goal theory suggests that leaders should respond to autonomous group
members with unstructured tasks from a ______.
A. directive style
B. supportive style
C. participative style
D. achievement style
Ans: C
Answer Location: How Does Path–Goal Theory Work?
33. Tasks that are unclear and ambiguous call for leadership input that ______.
A. provides structure
B. provides support
C. removes obstacles
D. is achievement oriented
Ans: A
34. Path–goal theory suggests all of the following except ______.

A. that task and subordinate characteristics affect leadership effectiveness
B. that leaders should help subordinates around their difficulties by removing obstacles
C. that subordinates with an external locus of control should be directed
D. that leaders need confidence and articulateness
Ans: D
35. With path–goal theory incorporating so many different aspects of leadership within
its model, which of the following could be argued?
A. the practical use of the theory is not valid
B. it fails to determine the role of motivation
C. it allows the leader to have a wider range of options as leader
D. it is difficult to use the theory fully when trying to improve the leadership process
Ans: D
Answer Location: Criticisms
36. Path–goal theory does not clearly show how ______.

A. leader behaviors affect follower motivation levels
B. motivation is achieved by followers
C. whether or not leaders can adapt behaviors to different situations
D. the best context for supportive behaviors
Ans: A
37. Path–goal theory suggests that leaders should respond to followers who need
affiliation from a(n) ______.
A. achievement style
B. supportive style
C. directive style
D. participative style
Ans: B
38. Path–goal theory suggests that leaders should respond to followers who need clarity
and control from a(n) ______.
B. supportive style
C. directive style
Ans: D
39. Path–goal theory suggests that leaders should respond to followers who need to
excel from a(n) ______.
B. supportive style
C. directive style
Ans: A
40. Followers with external locus of control believe ______.

A. that fate is in charge of life’s events
B. that they are in charge of life’s events
C. that interactions with others control life’s events
D. that personal relationships control life’s events
Ans: A
41. Manuel has a good sense of who he is and is confident that what he does and how
he responds to situations will help him achieve his goals. Manuel has ______.
A. external locus of control
B. need for affiliation
C. internal locus of control
D. authoritarian disposition
Ans: C
42. Susan feels that others in her organization and in her personal life have more
influence over her and her career and life path. Susan has ______.
A. autonomous locus of control
B. need for affiliation
C. internal locus of control
D. external locus of control
Ans: D
43. The new behaviors House identified in his reformulated path-goal review in 1996
have the same essential premise as the original work which is ______.
A. to match leader behavior to follower competence and commitment
B. to describe task and relationship behaviors
C. to identify competencies of leaders
D. to give followers what is missing in their workplace
Ans: D
44. Leaders who invite their followers to share in the decision-making process are using
______.
A. directive behaviors
B. achievement behaviors
C. supportive behaviors
D. participative behaviors
Ans: D
Answer Location: Leader Behaviors
45. Leaders who challenge their followers to perform their very best are using ______.
Ans: B
46. Leaders who are friendly and approachable are using ______.
Ans: C
47. Leaders who give followers instructions about task accomplishment are using
______.
Ans: A
48. Your supervisor expresses concern for your well-being when he learns of the
passing of your father. He is using ______.
Ans: C
AACSB Standard: Interpersonal relations and teamwork
49. Your supervisor is happy with your work and expresses confidence that you will
bring the project in ahead of time and under budget. She is using ______.
Ans: B
50. Path-goal theory is ______.

A. descriptive
B. prescriptive
C. leader centered
D. follower centered
Ans: B
51. I am doing a task I do not really understand and wish my leader would clear up my
confusion by telling me the first few steps. According to path-goal theory, which
leadership style would help me the most?
Ans: A

52. I am doing a task I find very boring and unchallenging. Which leadership style would
help me the most?
B. participative behaviors
D. achievement behaviors
Ans: C
53. I am doing a task that is really difficult to understand, and I want to clarify the task
and work out the details myself. Which leadership style would help me the most?
Ans: B
54. This challenging new project is exciting and I cannot wait to see how great it is going
to be when I am finished. Which leadership style would help me the most?
Ans: D
55. Which of the following is most accurate about research to validate path-goal theory?
A. A great deal of research has examined about directive and supportive leadership.
B. Most studies have examined participative and achievement oriented leadership.
C. Path-goal theory has been repeatedly validated in the academic community.
D. No scientific studies have been conducted on path-goal theory.
Ans: C

56. Despite the critiques, one of the key strengths of path-goal theory is its ______.
A. practical nature
B. basic focus on traits
C. deep explanatory power
D. emphasis on linkages
Ans: A
Answer Location: Strengths
57. Supportive leadership in path-goal theory is very similar to which concept from the
Behavioral Approach?
A. structure
B. consideration
C. motivation
D. production
Ans: A
Answer Location: Supportive Leadership
58. Followers who need a high level of human interaction need ______.
A. directive leadership
B. participative leadership
C. supportive leadership
D. achievement-oriented leadership
Ans: C
59. Followers who have internal locus of control benefit from ______.
Ans: B

60. Followers with the desire to exceed expectations benefit from ______.
Ans: D
61. Followers who prefer authoritarian leadership benefit from ______.

Ans: A
62. My job is data entry, which I do all day long every day of the week. This is a(n)
______.
A. complex task characteristic
B. ambiguous task characteristic
C. challenging task characteristic
D. mundane task characteristic
Ans: D
63. My job’s policies and procedures change regularly. This is a(n) ______.
B. unclear task characteristic
C. challenging task characteristic
Ans: B

64. My job does not have set ways of doing each task. This is a(n) ______.
B. ambiguous task characteristic
C. repetitive task characteristic
D. unchallenging task characteristic
Ans: B
65. My job has many pieces that stretch my ability every day. This is a(n) ______.
A. challenging task characteristic
B. repetitive task characteristic
C. unclear task characteristic
Ans: A
66. My job as a leader using path-goal theory is to use a style that ______.
A. that best fits the followers’ needs
B. that best fits the followers’ needs and the type of job they are doing
C. that best fits the leader’s style and the followers’ work style
D. that best fits the followers’ characteristics
Ans: B
67. I am really frustrated and unsatisfied with my work right now. I need my leader to
______.
A. nurture me
B. involve me
C. challenge me
D. direct me
Ans: A
68. I am tired of doing the same old boring job. I need my leader to ______.
A. challenge me
B. involve me
C. support me
D. direct me
Ans: C
69. I am doing a job that has ambiguous rules for which I need clarity. I need my leader
to ______.
A. challenge me
B. involve me
C. nurture me
D. direct me
Ans: B
70. A strength of the path–goal theory is ______.

A. it is very complex and has many aspects to it
B. empirical research partially supports its validity
C. it attempts to integrate motivation from expectancy theory
D. it clearly explains the relationship between motivation and leader behaviors
Ans: C
71. Path–goal theory ______.

A. is not a practical model
B. is a practical model
C. is not prescriptive
D. has high validity
Ans: B
72. According to path–goal theory, when an employee’s tasks are complex and
challenging and the employee has a high need to excel, the boss should apply ______.
B. supportive behaviors
C. participative behaviors
D. achievement oriented behaviors
Ans: D
Answer Location: How Does Path-Goal Theory Work?
73. There are multiple leader behaviors, task characteristics, and follower
characteristics in path-goal theory that must be assessed correctly and integrated for
effective leadership. This is a ______.
A. strength of path-goal theory
B. criticism of path-goal theory
C. leader benefit of path-goal theory
D. organizational benefit of path-goal theory
Ans: B
74. Principles of path–goal theory ______.

A. are applied in many leadership training programs
B. easy for leaders to apply to their followers
C. consistent with organizational leadership training topics
D. can be used for all types of tasks at all levels of leadership
Ans: D
75. An advantage of using path-goal theory is ______.

A. it connects both work tasks and leader-member exchanges for effective leadership
B. it connects both work setting and skill development of followers
C. it connects the work tasks and follower needs for effective leadership
D. it connects leaders with followers by focusing on followers first
Ans: C
76. Path–goal theory was developed to ______.

A. explain how leaders motivate followers to be satisfied and successful in their work
B. explain how to get all followers in the in-group
C. explain how motivation improves follower service orientation
D. explain how authoritarian leader behaviors are inappropriate in the work setting
Ans: A
Answer Location: Summary
77. In path–goal theory, leaders can chose from ______ types of behaviors.
A. two
B. three
C. four
D. five
Ans: C
78. Karina sorts and files medical records all day long. She is bored. Path–goal theory
suggests Karina would be best motivated by ______.
A. higher goals
B. stricter deadlines
C. involvement in decisions
D. regular lunch with her boss
Ans: D
Answer Location: How Does Path-Goal Theory Work?
79. A special focus of path–goal theory is on helping followers overcome ______.

A. self-limiting behaviors
B. obstacles
C. complexity
D. expectancy
Ans: B
Another random document with
no related content on Scribd:
— Eikö lapsia panna milloinkaan nukkumaan, sanoi isä oveaan
avaten.
- Kyllä, Fritz, heti paikalla, vastasi äiti lukien edelleen.
Hänen äänensä oli hellä kuin surullinen hyväily, ja silmissä oli

kyyneleitä.
Mieluimmin hän luki Thoran jäähyväisiä Hakonin ruumiille.
Tine istui ja nyyhkytti kuin hylje.
— Pannaanko lapset nukkumaan?
— Paikalla, Fritz, paikalla.
Ja äiti jatkoi lukemistaan.
Usein luettiin Christian Wintheriä. Tavallisesti "Hirven pakoa".

Runon poljento kutoutui niin hellästi hänen ääneensä.
— Kukaan ei lue niinkuin rouva, sanoi sisäkkö. Hän kuunteli

kirjakaapin nurkasta.
Viimein tuli isä kärsimättömäksi, ja lasten täytyi mennä

nukkumaan.
Silloin ne itkivät ja saivat viskunoita, jotta kiltisti seuraisivat

hoitajaansa.
Mutta äiti saattoi Tineä puistokäytävää pitkin paljain päin.
Tähtikirkkaina öinä hän kulki siellä kauan. Hän piti niin paljon
tähdistä. Pitkät ajat saattoi hän seisoa laskien, kuinka monta näkyisi
yhdessä kohdassa.
Tine seisoi vieressä.
Hän kyseli tähtien nimiä.
Mutta äiti oli nimittänyt ne ystäviensä mukaan.
— Siinä oli hänen äitinsä tähti…
— Näettekö sen?
— Ja tuossa on Alicen tähti — näettekö sen. Sillä se on niin

surullinen.
Taivaalla oli monta surullista tähteä, ja niitä hän eniten rakasti.
— Stella, huusi isä talon päätyikkunasta:
— Stella, sinä vilustut.
— Katselen vain tähtiä, sanoi äiti. Hän jäi vielä hetkiseksi

seisomaan valkeat kasvot ylöspäin kääntyneinä:
— Tuossa on Fritzin tähti, sanoi hän melkein kuiskaten.
Ja hän meni hiljaa sisään.
Mutta tähtien katseleminen oli hänelle melkein intohimo.
— Silloinhan olen kaikkien ystävieni parissa, sanoi hän.
Hän saattoi Tineä kirkkomaalle, muttei kauemmaksi. Sillä hän

pelkäsi kummituksia. Niihin hän uskoi täydellä todella, ja varmaa oli,
että kotona sinisessä huoneessa kummitteli.
Hän vahvisti puheensa nyökäyttämällä päätään.
— Sen tietää Fritzkin, sanoi hän.
Mutta sinisen huoneen kummitus oli valkoinen nainen, ja jos hän

näyttäytyi, oli jonkun kuolema lähellä.
Äiti oli nähnyt hänet vain kerran, ja silloin kuoli vanha postimestari.
Muuten hän tiesi monta kummitusjuttua ja kertoi ne hämärissä

lasten väristessä kauhusta.
Mieluimmin hän kertoi Aaholmin kummitusjutun, sillä sen hän tiesi

todeksi, koska se oli tapahtunut eräälle hänen tädeistään.
Aaholmissa on aina kummitellut, mutta tämä kertomus on tosi,

sanoi äiti, sillä Olivian istuessa kampaamassa tukkaansa ennen
tanssiaisiin lähtöä, näki hän äkkiä naisen tulevan ulos seinästä —
ilmielävänä — kuvastimessa näkyi kaikki… Puettuna harmaaseen
silkkipukuun, suuri ruusukimppu kädessä, pysähtyi hän Olivian tuolin
taakse.
— Mutta Olivia hypähti pystyyn, syöksyi ulos käytävään ja huusi

huutamistaan.
Mutta hyvä oli, ettei nainen saanut kiinni hänen kädestään. Sillä
sellaista oli tapahtunut eräälle seuranaiselle … Tämä juoksi
käytävään, ylös portaita, kreivittären luo ja huusi: seinästä tuli
nainen, suoraan minun luokseni, otti minua kädestä — ja pyöritti…
— Ja samassa hetkessä tuli seuranainen hulluksi.
Siihen ei kukaan enää mitään mahtanut, hän oli hullu.

Näin kertoi äiti.
Mutta hän kertoi vielä, että viimein oli Aaholmin kreivi kaivattanut
muuria, ja salaisesta komerosta oli löytynyt luuranko.
— Hänet oli tietysti murhattu, sanoi äiti.
Kummitusjuttujen saattoi lopulta olla miten oli. Mutta enteet, niitä ei

voinut epäillä. Ja koirat ja pöllöt tiesivät enemmän kuin ihmiset.
— Kirkontornin pöllötkin huusivat vain, kun joku seurakuntalaisista

oli kuoleva.
— Sen tietää koulumestarin väki, sanoi äiti ja nyökäytti päätään.
Talvi-iltapäivinä kulki äiti lasten kanssa kylässä. Kaikki lapset

lörpöttelivät äidin ympärillä, heidän kulkiessaan puistokäytävää
pitkin, niinkuin linnun poikaparvi.
Puistokäytävän toisessa päässä asui pitäjänvouti.
Hieno ja kaunis oli talo, suuri ja leveä keskellä valkeata kenttää,

viheriäksi maalatun veräjän takana.
Joskus he poikkesivat pitäjänvoudin luo.
Pitäjänvoudin "eukko" katosi heti keittiöön.
Hän tervehti kuulumattomalla äänellä, ojensi kostean käden, josta

ei saanut otetta ja meni keittiöön huolehtimaan ruuasta. Kymmentä
minuuttia ei oltu pitäjänvoudin luona, ennenkuin pöydät notkuivat.
Siellä sai aina kylkipaistia, sianlihaa ja punajuuria. Leivänviipaleet
olivat suuria kuin kartat.
Pitäjänvouti oli lihava ukko, joka käytti takkia käydessään kerran
ehtoollisella tai markkinoilla Augustenborgissa, muuten oli hän
paitahihasillaan. Ei hän milloinkaan puhunut, mutta nauroi aina niin
että koko ruumis hytkyi.
Äiti istuutui epätoivoisena sianlihaa syömään.
Mutta kotiintullessaan täytyi hänen aina saada lasillinen

punaviiniä, jotta rasva painuisi.
Vuodet olivat vierineet, ja aina olivat vierailut pitäjänvoudin luona

samanlaisia, vaimo meni keittiöön hyvää päivää sanottuaan, ja ukko
alkoi heti äidin nähtyään hohottaa, niin että pieni välihuone tärisi.
Mutta sitten eräänä päivänä, hämärissä, laahautui raskas

vaatekäärö arkihuoneeseen kotona. Eikä vaatekäärössä ollut muuta
kuin esiliinoja ja suuri vaippa ja pieni vaippa. Se ei päässyt
pitemmälle kuin kirjakaapin viereiselle tuolille, mutta siihen se vaipui
kuin raskas tyyny, ja vaatekäärö itki itkemistään.
Kaikkien noiden vaatekertojen sisästä tuli itku hiljaa ja

taukoamatta.
Vaatekäärö oli pitäjänvoudin vaimo. Hänen poikansa oli kuollut

tapaturmalaukauksesta.
Äiti polvistui hänen viereensä ja koetti päästä häntä lähemmäksi

— vaippojen läpi, voidakseen häntä lohduttaa.
Mutta vaatekäärö itki vain itkemistään ja sanoi:
— Tahtoisin pastorin puheille.

— Niin, niin, rouva Hansen, niin, niin, rouva Hansen…
— Tahtoisin pastorin puheille.
Ja vaatekäärö kulki lattian poikki pastorin puheille, valittaen niin

hiljaa ja raskaasti kuin se, joka ei enää elä.
— Sitä itkua, sanoi äiti, sitä itkua, — kunpa vain olisi saanut kaikki
vaipat hänen yltään.
Niinkuin se olisi saattanut häntä surua lähemmäksi.
… Äiti ja vanhin poika lähtivät katsomaan pitäjänvoudin poikaa.
Oli kuin koko talo olisi ollut äänetön. Koira ei haukkunut, ja

siipikarja oli teljetty navettaan.
Pitäjänvouti tuli äitiä ja poikaa vastaan ovessa.
Hän oli mustassa takissa ja huokasi, eikä puhunut mitään äidin ja

pojan hiljaa kulkiessa huoneiden läpi. Kaikki ovet olivat auki.
Isossa huoneessa oli arkku.
Kellertävä valo heijastui valkeiden lakanoiden läpi ikkunasta.
Pitäjänvouti otti liinan vainajan kasvoilta.
Siinä makasi poika äänettömänä.
Kotona renkituvassa sanottiin Anders Nielsin saattaneen monen

tytön onnettomuuteen:
— Sillä hänellä oli sellainen naismainen suu, sanoi karjakko:

— Jota tyttölapset eivät voineet vastustaa.
— Ja sääret, joista eivät saaneet silmiään irti.
Mutta nyt hän lepäsi äänettömänä.
Kasvot olivat kuin ilmeettömät, niissä ei ollut muuta kuin kylmyyttä.
Pitäjänvouti mutisi raamatunlauseita, jotka muisti

rippikouluajaltaan.
Äiti katseli kauan kuolleen kasvoja. Sitten hän itse peitti ne. Liina
kohosi suoran, korkean nenän päällä.
Pitäjänvoudin vaimo ei ollut sisällä. Sukkasillaan hän liikuskeli

keittiössä.
Äidin ja pojan tullessa etummaiseen huoneeseen oli pöytä katettu.

Se oli täynnä ruokia.
Vaimo kulki tarjoilemassa. Ovet olivat auki äänettömään

ruumishuoneeseen.
Pitäjänvouti söi hartaasti. Palan palalta. Hän tarvitsi paljon ruokaa

näinä murheen aikoina. Ei puhuttu sanaakaan.
Poika sai mustaa viinimarjarommia ja tyhjensi lasinsa — äidin

huomaamatta — niin että päätä alkoi huimata.
He istuivat kauan pöydässä. Pitäjänvoudin vaimo oli istuutunut

oven suuhun. Hän oli ollut vaiti koko ajan.
Mutta äidin tehdessä lähtöä ja sanoessa hänelle hyvästi, huomasi

hän vaimon koko ruumiin vapisevan.
Hän tuijotti maahan ja yrittäessään puhua, ei hän saanut sanoja
suustaan …
— Oli niin monenmoista, sanoi hän… mutta hän olisi tahtonut

pyytää, että rouva laulaisi vähän… Tahtoisiko rouva laulaa vähän
ruumiin ääressä.
Äiti ei vastannut mitään.
Hän riisui vain hiljaa päällysvaatteet yltään taas, ja he menivät

sisään kaikki neljä — keittiön ja, välikamarin läpi, sisään kellertävään
valoon.
Ukko toi suuren virsikirjan.
Mutta äiti lauloi, katsomatta kuollutta poikaa:
Kun kuolemaani aattelen, mi koittava on kerran, ma linnun

lailla iloitsen, kun paistaa päivä Herran. Ah päivä tuo, mi levon
suo jäljestä taiston hurjan. Ma riemuiten luo Jeesuksen käyn
mailta elon kurjan.
Vanhemmat eivät liikahtaneet. Äiti yksin lauloi.
Poika katseli häntä. Äidin kasvot olivat aivan valkeat.
Ihmeellisenä kaikui yksinäinen ääni vieraan vainajan vieressä.
Nyt iloita sa sielus suo, mi ennen vihas, suuttui! Näät kuolo,

synnin palkka tuo, pelastajakses muuttui.
Vapisi povi sit' ennen, ovi nyt on se iloon taivaan. Kuin uni
vain on kuolemain, ei vie se tuskaan, vaivaan.
Hetkisen oli kaikki äänetöntä. Sitten peitti vaimo kuolleen kasvot.
Poika ei voinut kuulla, sanoiko äiti edes "hyvästi."
Pitäjänvouti seurasi heitä pihan poikki. Hän avasi ja sulki veräjän.
Äiti ja poika tulivat tielle. Äiti ei puhunut mitään
— Äiti, sanoi poika, sinä olet kalpea.
— Tule nyt, sanoi äiti.
Heidän kotiin tullessaan oli äiti vaiti ja häntä vilutti.
Illallispöydässäkään ei puhuttu juuri ollenkaan.
— Fritz, sanoi äiti äkkiä:
— Siinä ihmisessä ei ollut sielua.
— Stella.
— Ei.
Äiti oli vähän aikaa vaiti.
— Hänessä on ollut vain verta… Ja nyt se on jäähtynyt.
Isä ei vastannut.
Mutta äiti istui hetken.
— Ihmisten pitäisi aina saada elää vanhoiksi ennenkuin kuolevat,

sanoi hän.
— Stella, mitä puhut.
— Tarkoitan totta. Sillä silloin olisi kärsimys aina antanut

jonkinlaisen sielun.
Hän oli vähän aikaa vaiti.
Nuorissa on vain verta.
Oli kuin olisi äidin mieli ollut salaisessa kapinassa:
— Minä en voi unohtaa niitä tyhjiä kasvoja.
Koko saari kokoontui hautajaisiin.
… Mutta kun oli kuljettu pitäjänvoudin talon ohi, näkyivät

mökkiläisten tuvat aitojen takana. Ikkunanpielet olivat vihreäksi
maalatut, ovet olivat vihreät, mutta mökit olivat valkoiset lumikinosten
keskellä.
Äiti nyökäytti päätään jokaista ikkunaa kohti ja lapset samoin,

vanhin poika juoksi joka lumikinokseen tien vieressä:
— Sen pojan kävelemistä, sanoi äiti.
Viimeisessä talossa asui Elsebeth.
Hän oli kylän vanhin henkilö. Varmaankin sata vuotias. Tuvassa oli
niin hiljaista, että kissakaan ei lasten mielestä uskaltanut kehrätä. Tai
ehkä se oli unohtanut sen taidon.
Sillä sekin oli vanha ja makasi sängyn vieressä. Mutta kun se

suvaitsi aukaista harmaankeltaiset silmänsä, olisi luullut sen tietävän
paljonkin asioita.
Ennenmaailmassa oli Else kehrännyt — kehrännyt kehräämistään.
Mutta nyt oli rukki pantu syrjään. Se seisoi pieluksen vieressä. Se

oli kuin pysähtynyt kello.
Elsebeth nyökäytti päätään äidille tämän astuessa sisään.
Ääni tuli syvältä raskaasta rinnasta:
— Niin, täällä minä istun, sanoi hän.
— Mukavastihan istutte, Elsebeth, sanoi äiti.
Kissa liikahti vähän ja äiti vilkasi siihen — sillä kissaa äiti pelkäsi:
se ei pitänyt vieraista, se tahtoi olla Elsebethin kanssa kahden.
— Niin, istun ja odotan, sanoi Elsebeth.
— Ensin elää, sitten ajattelee muistojaan ja lopuksi istuu vain ja

odottaa.
— Vanhat tulevat viisaiksi, sanoi äiti.
— Niin.
— Mutta se ei hyödytä heitä, rouva, eikä muitakaan. Sillä veri on

veri, ja se tahtoo kuohua, kunnes väsyy tai jäähtyy.
Elsebeth katseli vanhinta poikaa — hänen silmänsä olivat niin

kirkkaat, mutta syvällä —:
— Kerran saa hänkin verta kylliksi, sanoi Elsebeth.
— Paljon verta ja paljon kyyneleitä saa ihminen samalla kertaa.

— Mitä hän puhuu? kysyi poika.
Mutta äiti ei vastannut.
Elisabeth istui hetken vaiti, kissa avasi silmänsä.
— Sitten tulee äidinsurun aika, mutta sekin menee ohi.
— Mitä hän puhuu? kysyi poika.
— Muutamat äidit kuolevat lasten pieninä ollessa, sanoi äiti.
— He ovat onnellisimmat, sanoi Elsebeth.
Tuvassa oli äänetöntä. Kellokin oli pysähtynyt. Elsebeth ei sitä

enää vetänyt. Naapurin vaimo tuli määrättyinä aikoina — auringon
mukaan — auttoi Elsebethiä vuoteesta ja taas levolle.
— Lopuksi jää vain miettimään kaiken päämäärää.
— Mitä Elsebeth tarkoittaa?
— Sitä, rouva, että Jumala on liian suuri, eikä hänkään voi meistä
välittää.
— Sitä emme voi tietää, Elsebeth, sanoi äiti.
— Niin se kuitenkin on, rouva, sillä me olemme liian pieniä, eikä

Jumalalla voi olla aikaa meistä huolehtia.
Elsebeth vaikeni, äiti ja lapset nousivat lähteäkseen.
— Hyvästi Elsebeth, sanoi äiti, tänne panen seljateen.
— Hyvästi, sanoi Elsebeth. Mutta tiellä oli äiti vaiti.

— Mitä kaikkea hän puhuikaan? kysyi poika.
— Hän puhui sinusta, sanoi äiti. Ja hän vaikeni taas.
Mutta vanhempi poika, ollessaan yksin ulkona, meni aina, tultuaan

Elsebethin mökin kohdalle, toiselle puolen tietä. Oli kuin olisi häntä
pelottanut.
… Koulumestarin tietä pitkin kuljettaessa saavuttiin rouva

Jespersenin luo.
Talo oli aidan takana ja sinne oli kiivettävä pitkin portaita, joissa oli
vain yhdet kaidepuut. Eteisen lattialle, oli sirotettu hiekkaa ja siellä
tuntui neitsyeellisyyden ja lavendelin tuoksu.
Rouva Jespersen istui korokkeella ja kutoi suojusliinoja. Siinä hän

oli istunut siitä saakka kuin perhe oli kylään saapunut. Suojusliinat
loistivat valkoisina joka huonekalulta ja joka tuolilta.
Minne ikään lapset asettuivatkin istumaan, oli heidän sieltä

noustessaan suojusliina tarttunut harvoin mainittuun ruumiinosaan.
— Poika kulta, sanoi äiti ja asetti suojusliinan taas paikoilleen.

Joka tuolinistuin oli päällystetty Helena neidin kirjailemalla
kanavakankaalla. Helena neiti ompeli aina monivärisiä tähtiä
erilaatuiselle kankaalle.
Rouva Jespersen puhui holsteinilaista murretta — sillä sieltä hän

oli kotoisin.
— Joskus maailmassa oli hän ollut kamarineitsyenä Rantzau'illa.

Kukaan ei tiennyt, minkä vuoksi hän heistä erottuaan oli asettunut
juuri tähän kolkkaan.
Hänellä oli aina läikesilkkinen puku yllä ja hän täytti kokonaan
leveänojaisen mahonkituoIin. Tukanlaite oli kuin valtaistuin, lapset
luulivat, että se oli samanlaisena hänen nukkuessaankin.
Käsivarsissa oli meripihkaiset rannerenkaat.
Hän astui alas korokkeelta vain kirkkoon lähteäkseen. Silloin

pukeutui hän silkkiseen viittaan, jonka päällä oli kudottu liinanen.
Kun kahvi tuotiin pöydälle, täytyi Helena neidin aina työntää

syrjään monet pukukaavansa.
Ne olivat harmaasta käärepaperista. Hän tarvitsi niitä

täydentääkseen alati vajavaista vaatevarastoaan. Hän kävi kaksi
kertaa vuodessa Flensburgissa ja palasi sieltä pää täynnä
puseronmalleja, joista hänellä sitten riitti työtä seuraavaksi puolen
vuoden ajaksi.
Skotlantilaismallisia kankaita hän eniten rakasti.
Hän muutti ainoastaan puserot.
Puvun alaosat saivat jäädä jotakuinkin entiselleen. Silloin tällöin

ommeltiin niihin uudet reunakoristeet.
Kahvileivokset otettiin arkusta rouva Jespersenin sängyn alta.

Rouva
Jespersenin sänky oli vuoren korkuinen.
— Oi, oi, täytyy olla kärsivällinen, sanoi rouva Jespersen ja antoi

käsivartensa vaipua alas. Hänen käsiään olivat joskus koristaneet
monet kamarineitsyen sormukset, mutta ne olivat nyt kadonneet
lyhyiden sormien lihavuuteen.
Helena neiti juoksi edestakaisin ja jutteli.
Stina neiti pisti vain kulmikkaat kasvonsa oven raosta

tervehtiäkseen.
Hän ei päässyt ompelukoulustaan.
— Tulkaa nyt edes hetkeksi, antaa lasten neuloa, sanoi äiti.
Mutta Stina neiti oli kadonnut taas eteisen pohjakamariin, jossa

seitsemän saparopäätä tyttöä ompeli liinaompelua huulet
yhteenpuristettuina.
Stina neiti oli pitkä kuin mies ja luiseva kuin työjuhta.
Hänellä oli aapiskoulu aamupäivällä ja ompelukoulu iltapäivällä.

Hän sai markan kuukaudessa päätä kohti ompeluoppilailtaan.
— Oi, oi, sanoi rouva Jespersen, Stina ei suo itselleen milloinkaan

rauhaa.
— Mutta täytyyhän olla kärsivällinen.
Helena neiti järjesti leivokset pienelle posliinivadille; joka leivoksen

asettamiseen tarvitsi hän senkin seitsemän pientä kädenliikettä.
Kahvia keittäessään hän juoksi yhtämittaa keittiöön ja takaisin taas

ja laverteli lakkaamatta. Helena neiti laverteli taukoamatta koko
vuoden, eikä ollut sitä siunattua sielua, joka viimeisenä päivänä
joulukuuta olisi voinut sanoa mitä hän oli puhunut.
— Niin, pienokaisella on intonsa, sanoi rouva Jespersen.
Kun kahvi oli tuotu pöytään, ilmestyi Stina neiti äkkiä, istuutui
mahonkituolille oven viereen; tällaisia tukeva-istuimisia tuoleja oli
kolme, — muut istuimiksi kelpaavat esineet olivat hontelot juuresta
punotuin selkänojin — sillä Stina neiti istuutui painavasti ja tarvitsi
jotain kestävää alleen.
Hän hörppäsi kahvinsa ja katosi taas. Leivosvadilta katosi aina

muutama rinkeli. Ne jaettiin palkintoina ompelukoulussa. Stina neidin
ei ollut tapana varastaa, mutta leivoksia hän varasti tilaisuuden
sattuessa. Jos se oli mahdotonta, osti hän sokeririnkilöitä leipurilta.
Ne annettiin saparopäille. Ainahan joku oli saanut paitansa

valmiiksi.
Äidin tultua eteiseen, pisti Stina neiti päänsä ulos kouluhuoneesta

— vähän ummehtunutta ilmaa tulvahti pienestä, valkeaksi kalkitusta
huoneesta — hän tahtoi aina suudella äitiä ennenkuin lähdettiin. Äiti
oli ainoa aikaihminen, jota hän suuteli.
Vanhin poika kompastui neljääntoista puukenkään porstuassa:
— Tuota kömpelöä poikaa, sanoi äiti.
Hän ei koskaan opi käyttäytymään.
Stina neiti jäi seisomaan kynnykselle ja nyökäytti päätään, mutta

Helena neiti taivutti sirolla kädellään syrjään akkunalla olevat
kukkaset ja hymyili vain.
— Äiti, sanoi vanhin poika, heidän tultuaan tielle, Stina neidillä on

samanlaiset kulmakarvat kuin isäntärengillä.
Stina neidillä oli miehen kulmakarvat ja nuoren tytön silmät.

Äiti kuunteli mielellään nuorimman poikansa puhetta. Hän puhui
aivan äidin omaan tapaan; samat lauseet, sama sanajärjestys,
pikkuvanhan arvokkaaseen tapaan, jota olisi voinut pitää viisautena.
Ja alituisesti näkyi hänen päänsä, joka oli liian suuri ruumiiseen
verrattuna, äidin hameen vieressä.
Heidän tullessa kotiin lastenkutsuista, tahtoi äiti aina kuulla juhlaa

kuvattavan.
Hän istuutui lempituoliinsa keskelle arkihuoneen lattiaa, kuin olisi

istuutunut herkullisen pöydän ääreen.
— No, sanoi hän, kertokaapas nyt.
Ei kukaan lapsista tahtonut suoda toiselle suunvuoroa.
— Poika ensin.
— Poika ensin, sanoi äiti.
Ja poika hypähti pystyyn samettinutussaan ja matki jokaisen

äänensävyä ja eleitä, tyttöjä ja poikia, ja äiti oli pakahtua naurusta
tuolillaan.
— Entäs sitten, entäs sitten?
Poika jatkoi juttujaan. Hän osasi koko seuran ulkoa. Hän matki ja
juoksi edestakaisin kuin russakka. Viimein sanoi äiti:
— Mitä siellä tarjottiin?
Ja lapset kilvan ruuasta kertomaan.
Ruualle, jota kutsuissa tarjottiin, äiti nauroi eniten.

— Tässä maassa ei milloinkaan opita syömään, sanoi hän. Herra
Jumala, mitä he tuovatkaan pöytään!
Lastenkutsuissa nyt ei koskaan muuta tarjota kuin voileipiä ja

mantelivanukasta.
Isä avasi vihdoin huoneensa oven.
— Stella, sinä turmelet sen pojan täydellisesti, sanoi hän. Eihän

lasten sovi arvostella kaikkea kehdosta pitäen.
— Fritz, enhän voi estää lasta näkemästä.
Isän ovi sulkeutui jälleen.
Melkein aina oli se lukossa, ja lapset tuskin tiesivät, miltä sen

takana näytti. Sillä he tulivat sinne niin harvoin ja siellä oli pimeä.
Huone oli pohjoisen puolella eikä aurinko koskaan paistanut sinne.
Huonekalut olivat tummaa mahonkia. Isä astuskeli enimmäkseen —
edes takaisin lattialla.
— Kuka siellä, sanoi hän vavahtaen, jonkun tullessa sisään.
— Minä vain, vastasi joku lapsista, joka tuli kirjaa hakemaan.
Ja isä astuskeli edelleen lattialla, samojen seinien sisäpuolella.
Hän rakasti kuumia huoneita, ja hänen kätensä olivat kuitenkin

kylmästä valkeat.
Päivällispöydässä, kun joku lapsista puhui, saattoi hän äkkiä

herätä ajatuksistaan. — Hän istui aina hienon punalakkisen
punaviinipullon takana —:
— Jumala tietää, miten nämäkin lapset kasvatetaan.
— Fritz kulta, vastasi äiti, miten pitäisi sitten lapsia maalla

kasvattaa.
— Lapsina, sanoi isä ja vaipui jälleen mietteisiinsä.
Hänen kasvonsa olivat aina valkeat ja parta oli alkanut

harmaantua.
— Mutta äiti sanoi koulun Tinelle:
— Hyvä ystävä, lapset ovat lapsia, mitä he eivät kuule täällä, sen
he kuulevat väentuvassa.
Se olikin totta. Iloisimmat hetkensä lapset viettivät väentuvassa.

Siellä oli niin tulisen kuuma, että päät hehkuivat punaisina heidän
istuessaan nurkissa kuuntelemassa. Sinne kokoontui koko kylän
väki; sillä kukaan ei pitänyt lukua, kuinka usein oluthaarikoita
täytettiin.
Karjatyttö juoksi vain sukkasillaan edes takaisin hakemaan uutta

olutta.
Oltiin kuin kapakassa ainakin.
Isäntärenki rehenteli pöydänpäässä. Muut rengit istuivat pitkin

seinävieriä. Miehevä Mari seisoi nauraen ovensuussa.
Kaikki kylän juorut kulkeutuivat väentupaan.
Äiti avasi oven:
— No lapset, mitä täältä kuuluu?

Ja hän istuutui itse uunin viereen. Nyt puhui vain isäntärenki,
muitten vilkuillessa haarikoitaan.
Isäntärenki oli ollut talossa niin kauan kuin muistettiin. Kaikki talon
palvelijat jäivät taloon määräämättömiksi ajoiksi. Äiti valitti isälle yhtä
mittaa heidän käytöstään. Isä sanoi:
— No, anna niitten mennä.
Äiti kohotti avuttoman katseensa kattoon:
— Mutta kun ne eivät tahdo, sanoi hän.
Ja ne jäivät.
Sisäkköä vaivasi päänsärky. Hän kietoi päänsä moneen

käsiliinaan, niin että muistutti vaikeasti haavoittunutta, ja kulki
huoneesta huoneeseen valitellen. Parannuskeinona oli taukoamaton
kahvivirta, eikä hän koskaan puuttunut mihinkään.
— Hannan luudat ovat joka paikassa, sanoi äiti.
Luudat olivat unohtuneet.
Hanna itse oli lyyhistynyt arkihuoneen kirjakaapin viereen ja

vaikeroi:
— Olen pyytänyt Marin panemaan kahvipannun tulelle, sanoi hän.
— Sehän hyvä, vastasi äiti.
— Eikö rouvakin ottaisi kuppia? vaikeroi Hanna.
— Kiitos vaan, kun sitä kerran on, sanoi äiti.

Download Leadership Theory and Practice 8th Edition Northouse Test Bank all chapters

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

You might also like

Download Leadership Theory and Practice 8th Edition Northouse Test Bank all chapters

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Download Leadership Theory and Practice 8th Edition Northouse Test Bank all chapters

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Leadership Theory and Practice 8th

Edition Northouse Test Bank

Leadership Theory and Practice 8th Edition Northouse

Leadership Theory and Practice 6th Edition Northouse

Leadership Theory and Practice 7th Edition Northouse

Leadership Theory and Practice 7th Edition Northouse

Introduction to Leadership Concepts and Practice 2nd

Introduction to Leadership Concepts and Practice 4th

Introduction to Leadership Concepts and Practice 4th

Leadership Research Findings Practice and Skills 8th

SAGE Publications, 2019

1. Path-goal theory could be best described as a ______.

2. Using the path-goal approach, expectancy theory suggests that ______.

3. In path-goal theory, the three main components are ______.

SAGE Publications, 2019

5. Path–goal theory is similar to the situational approach in that ______.

6. Motivation in path-goal theory is conceptualized using ______.

7. Leadership generates motivation by ______.

8. Leaders adjust their behaviors based on ______.

SAGE Publications, 2019

Answer Location: Description

9. Expectancy theory is about ______.

SAGE Publications, 2019

Answer Location: Description

13. Expectancy theory, when applied in path–goal leadership says ______.

14. Which researcher(s) focused on how leaders motivate followers to accomplish

15. Which researcher(s) conceptualized motivation from the perspective of the

SAGE Publications, 2019

Cognitive Domain: Analysis

18. Path–goal theory is about how leaders ______ subordinates to accomplish

19. The directive leadership behavior in path-goal theory is similar to ______.

20. It is accurate to say that directive leadership ______.

SAGE Publications, 2019

Cognitive Domain: Comprehension

SAGE Publications, 2019

28. Path–goal theory suggests that leaders should respond to dogmatic/authoritarian

SAGE Publications, 2019

29. Followers with an internal locus of control believe ______.

SAGE Publications, 2019

34. Path–goal theory suggests all of the following except ______.

SAGE Publications, 2019

36. Path–goal theory does not clearly show how ______.

SAGE Publications, 2019

40. Followers with external locus of control believe ______.

SAGE Publications, 2019

AACSB Standard: Application of knowledge

SAGE Publications, 2019

AACSB Standard: Application of knowledge

50. Path-goal theory is ______.

SAGE Publications, 2019

Answer Location: How Does Path–Goal Theory Work?

SAGE Publications, 2019

Cognitive Domain: Analysis

SAGE Publications, 2019

Answer Location: Follower Characteristics

61. Followers who prefer authoritarian leadership benefit from ______.

SAGE Publications, 2019

Difficulty Level: Easy

SAGE Publications, 2019