Digitalization and Firm Performance:

Examining the Strategic Impact Milena

Ratajczak-Mrozek
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/digitalization-and-firm-performance-examining-the-str
ategic-impact-milena-ratajczak-mrozek/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Corporate Governance and Diversity in Boardrooms:

Empirical Insights into the Impact on Firm Performance
1st ed. Edition Barbara Sveva Magnanelli

https://ebookmass.com/product/corporate-governance-and-diversity-
in-boardrooms-empirical-insights-into-the-impact-on-firm-
performance-1st-ed-edition-barbara-sveva-magnanelli/

Non-Fungible Tokens (NFTs): Examining The Impact On

Consumers And Marketing Strategies 1st Edition Andrea
Sestino

https://ebookmass.com/product/non-fungible-tokens-nfts-examining-
the-impact-on-consumers-and-marketing-strategies-1st-edition-
andrea-sestino/

Corporate Governance and Organisational Performance:

The Impact of Board Structure 1st ed. Edition Naeem
Tabassum

https://ebookmass.com/product/corporate-governance-and-
organisational-performance-the-impact-of-board-structure-1st-ed-
edition-naeem-tabassum/

These Thin Lines 1st Edition Milena Mckay

https://ebookmass.com/product/these-thin-lines-1st-edition-
milena-mckay/
Contemporary Issues in Sustainable Finance: Exploring
Performance, Impact Measurement and Financial Inclusion
Mario La Torre

https://ebookmass.com/product/contemporary-issues-in-sustainable-
finance-exploring-performance-impact-measurement-and-financial-
inclusion-mario-la-torre/

Strategic Kaizen: Using Flow, Synchronization, And

Leveling Assessment To Measure And Strengthen
Operational Performance 1st Edition Imai

https://ebookmass.com/product/strategic-kaizen-using-flow-
synchronization-and-leveling-assessment-to-measure-and-
strengthen-operational-performance-1st-edition-imai/

The Theory of the Marketing Firm Gordon Foxall

https://ebookmass.com/product/the-theory-of-the-marketing-firm-
gordon-foxall/

The Architect’s Guide to Small Firm Management: Making

Chaos Work for Your Small Firm – Ebook PDF Version

https://ebookmass.com/product/the-architects-guide-to-small-firm-
management-making-chaos-work-for-your-small-firm-ebook-pdf-
version/

The 4Ds of Energy Transition : Decarbonization,

Decentralization, Decreasing Use, and Digitalization
Muhammad Asif

https://ebookmass.com/product/the-4ds-of-energy-transition-
decarbonization-decentralization-decreasing-use-and-
digitalization-muhammad-asif/
Edited by
Milena Ratajczak-Mrozek · Paweł Marszałek

Digitalization and
Firm Performance
Examining the Strategic
Impact
Digitalization and Firm Performance
 Milena Ratajczak-Mrozek ·
Paweł Marszałek
Editors

Digitalization
and Firm
Performance
Examining the Strategic Impact
Editors
Milena Ratajczak-Mrozek Paweł Marszałek
Department of International Marketing Department of Money and Banking
Poznań University of Economics and Poznań University of Economics and
Business Business
Poznań, Poland Poznań, Poland

ISBN 978-3-030-83359-6 ISBN 978-3-030-83360-2 (eBook)

https://doi.org/10.1007/978-3-030-83360-2

© The Editor(s) (if applicable) and The Author(s), under exclusive license to Springer Nature
Switzerland AG 2022
Chapter 1 is licensed under the terms of the Creative Commons Attribution 4.0 International
License (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). For further details see license information in
the chapter.
This work is subject to copyright. All rights are solely and exclusively licensed by the Publisher,
whether the whole or part of the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting,
reuse of illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical
way, and transmission or information storage and retrieval, electronic adaptation, computer software,
or by similar or dissimilar methodology now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this
publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt
from the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this
book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the
authors or the editors give a warranty, expressed or implied, with respect to the material contained
herein or for any errors or omissions that may have been made. The publisher remains neutral with
regard to jurisdictional claims in published maps and institutional affiliations.

This Palgrave Macmillan imprint is published by the registered company Springer Nature Switzerland
AG
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
 Acknowledgements

We would like to thank all contributors for their commitment and

cooperation.
The book was financed within the Regional Excellence Initiative
programme of the Minister of Science and Higher Education of Poland,
years 2019–2022, grant no. 004/RID/2018/19, financing 3,000,000
PLN.

v
 Contents

1 Introduction: Digitalization as a Driver

of the Contemporary Economy 1
Paweł Marszałek and Milena Ratajczak-Mrozek
2 Digital Transformation: An Analysis of the Role
of Technology Service Providers in Montreal’s
Emerging AI Business Ecosystem 17
Diane-Gabrielle Tremblay, Amina Yagoubi,
and Valéry Psyché
3 Digitalisation and the Process of Creating
and Appropriating Value by Small Companies
– the Network Approach 45
Aleksandra Hauke-Lopes, Milena Ratajczak-Mrozek,
and Marcin Wierzeczycki
4 Digital-Driven Business Model Innovation: The Role
of Data in Changing Companies’ Value Logic 73
Chiara Ancillai, Luca Marinelli, and Federica Pascucci

vii
viii Contents

5 Economic Structure, Globalisation, Governance,

and Digitalisation: Global Evidence
from Digital-Intensive ICT Trade 99
Mehmet Demiral and Özge Demiral
6 The Digitalization of Contracts in International
Trade and Finance: Comparative Law Perspectives
on Smart Contracts 131
Cristina Poncibò
7 Industry 4.0 in the Messages Published by Employers
and Trade Unions in France, Germany, Poland,
and the UK 157
Michał Pilc, Beata Woźniak-J˛echorek, Katarzyna Woźniak,
and Dawid Pi˛atek
8 The Impact of Digitalization on Human Capital
Skills and Talent Flows in the Financial Industry:
A Graph Theory Approach 189
Héctor Díaz-Rodríguez, Miriam Sosa,
and Alejandra Cabello
9 East Asia and East Africa: Different Ways to Digitalize
Payments 219
Qing XU
10 Digitalization and the Transition to a Cashless
Economy 251
Paweł Marszałek and Katarzyna Szarzec
11 Identifying Financial Drivers of Bitcoin Price
in Times of Economic and Policy Uncertainty:
A Threshold Analysis 283
Teodora Cristina Barbu, Iustina Alina Boitan,
Raluca Crina Petrescu, and Cosmin Cepoi

Index 313
 Contributors

Chiara Ancillai Department of Management, Università Politecnica

Delle Marche, Ancona, Italy
Teodora Cristina Barbu Bucharest University of Economic Studies,
Bucharest, Romania
Iustina Alina Boitan Bucharest University of Economic Studies,
Bucharest, Romania
Alejandra Cabello National Autonomous University of Mexico,
Mexico City, Mexico
Cosmin Cepoi Bucharest University of Economic Studies, Bucharest,
Romania
Mehmet Demiral Department of Economics, Niğde Ömer Halisdemir
University, Niğde, Turkey
Özge Demiral Department of International Trade and Logistics, Niğde
Ömer Halisdemir University, Niğde, Turkey

ix
x Contributors

Héctor Díaz-Rodríguez National Autonomous University of Mexico,

Mexico City, Mexico
Aleksandra Hauke-Lopes Department of International Marketing,
Poznań University of Economics and Business, Poznań, Poland
Luca Marinelli Department of Management, Università Politecnica
Delle Marche, Ancona, Italy
Paweł Marszałek Poznań University of Economics and Business,
Poznań, Poland
Federica Pascucci Department of Management, Università Politecnica
Delle Marche, Ancona, Italy
Raluca Crina Petrescu Bucharest University of Economic Studies,
Bucharest, Romania
Dawid Pi˛atek Poznań University of Economics and Business, Poznań,
Poland
Michał Pilc Poznań University of Economics and Business, Poznań,
Poland
Cristina Poncibò Department of Law, University of Turin, Turin, Italy
Valéry Psyché Université TÉLUQ, Montréal, QC, Canada
Milena Ratajczak-Mrozek Department of International Marketing,
Poznań University of Economics and Business, Poznań, Poland
Miriam Sosa Metropolitan Autonomous University, Mexico City,
Mexico
Katarzyna Szarzec Poznań University of Economics and Business,
Poznań, Poland
Diane-Gabrielle Tremblay Université TÉLUQ, Montréal, QC, Canada
Marcin Wierzeczycki Department of International Marketing, Poznań
University of Economics and Business, Poznań, Poland
 Contributors xi

Katarzyna Woźniak Poznań University of Economics and Business,

Poznań, Poland
Beata Woźniak-J˛echorek Poznań University of Economics and Busi-
ness, Poznań, Poland
Qing XU Université Côte d’Azur-GREDEG-CNRS, Valbonne, France
Amina Yagoubi Université TÉLUQ, Montréal, QC, Canada
 List of Figures

Fig. 1.1 Digitalization—areas of influence

and interdependencies 12
Fig. 2.1 Montreal’s AI ecosystem 28
Fig. 3.1 Conceptual framework 51
Fig. 7.1 The number of messages concerning Industry 4.0
published by the analysed employer organisations
and trade unions in the years 2011–2019 168
Fig. 7.2 The distribution of the length (in words) of messages
concerning Industry 4.0 published by the analysed
employer organisations and trade unions in the years
2011–2019 170
Fig. 8.1 Graph representation 199
Fig. 8.2 Talent migration in Financial Services, 2015 and 2019 202
Fig. 8.3 Financial and Insurance Services Skills Needs, 2015 204
Fig. 8.4 Financial and Insurance Services Skills Needs, 2019 205
Fig. 9.1 A classification of mobile payment operational models
in China, South Korea, and Japan 236
Fig. 9.2 The number of domestic Kenyan subscribers
to M-payment (millions) 237

xiii
xiv List of Figures

Fig. 9.3 The number of domestic Ugandan subscribers

to M-payment (millions) 240
Fig. 9.4 A classification of mobile payment operational models
in East Africa 241
Fig. 11.1 Bitcoin price and estimated threshold 300
 List of Tables

Table 5.1 I-DESI scores of countries (2015–2018 avg.) 105

Table 5.2 Dimensions and indicators comprising the IMD’s
WDCR 106
Table 5.3 Descriptive statistics and correlation (r) matrix 116
Table 5.4 Results of cross-sectional dependence and stationarity
tests 118
Table 5.5 Estimates of the predictors of ICT export performance 120
Table 5.6 Results of the Dumitrescu-Hurlin panel causality test 121
Table 7.1 The number of analysed messages published
by employer associations and trade unions included
in the study, together with a time period of messages’
availability 165
Table 7.2 The number of documents that support, contradict,
or are unrelated to H1 172
Table 7.3 The number of documents that support, contradict,
or are unrelated to H2, H3 and H4 175
Table 7.4 The number of documents that support, contradict,
or are unrelated to H5, H6 and H7 178
Table 8.1 Employment growth by ISIC sector, 2015 and 2019 201
Table 8.2 Skills groups by ISIC Activity 207

xv
xvi List of Tables

Table 8.3 Comparison of Fintech categories ranked by adoption

rate from 2015 to 2019 208
Table 8.4 The degree of centrality of Financial Activities, 2015
and 2019 211
Table 9.1 Classification of mobile payment operational models) 222
Table 11.1 Bitcoin and covariates 297
Table 11.2 All samples (2013–2018) 301
Table 11.3 All samples (2013–2018) 304
 1
Introduction: Digitalization as a Driver
of the Contemporary Economy
Paweł Marszałek and Milena Ratajczak-Mrozek

One of the most important determinants shaping economic and social

life in recent decades has been technological progress. Together with
other factors (such as globalization, or social and climate change), it has
radically changed the way of doing business, the organization of compa-
nies, individual industries and the entire economy (Barbrook, 2007;
Caputo et al., 2021; Reis et al., 2018; Sennet, 2006; Thurow, 1996).
Modern technologies have also influenced human behaviour, people’s
incentives and decision-making processes, intensifying—somewhat para-
doxically—the number of mutual, often direct interactions between
individual entities (Gobble, 2015). All these factors have changed the

P. Marszałek (B)
Department of Money and Banking, Poznań University of Economics and
Business, Poznań, Poland
e-mail: pawel.marszalek@ue.poznan.pl
M. Ratajczak-Mrozek
Department of International Marketing, Poznań University of Economics and
Business, Poznań, Poland
e-mail: milena.ratajczak-mrozek@ue.poznan.pl

© The Author(s) 2022 1

M. Ratajczak-Mrozek and P. Marszałek (eds.), Digitalization and Firm Performance,
https://doi.org/10.1007/978-3-030-83360-2_1
2 P. Marszałek and M. Ratajczak-Mrozek

model of social life and cultural patterns which, in turn, has obviously
had an impact on the way companies and markets function.
Rapid changes of technology, mainly in the field of information and
communication technologies (ICT), have influenced the competitive
position of individual sectors of the economy, as well as entire coun-
tries, business models and the behaviour of market process participants.
The scale of these changes was so significant that some authors argued a
“New Economy” was emerging (Jorgensen & Stiroh, 1999; Nakamura,
2000; Oliner & Sichel, 2000). This is manifested in the different produc-
tion processes and the allocation of goods and services, as well as in
changes in the hierarchy and organization of individual elements of a
given economy.
The phenomenon of the New Economy, usually identified with the
transition—due to the increased importance of knowledge and infor-
mation, the development of ICT and the commercialization of the
Internet—from an industrial economy to a technology-based economy,
with the dominant role of services (Gordon, 2000; Nakamura, 2000),
has usually been treated as an unequivocally positive phenomenon.
Appreciating the role of new technologies, as well as a proper theoret-
ical foundation and an “improved” institutional framework for economic
policy, the era of general macroeconomic stability was proclaimed. It was
also emphasized that thanks to new technologies it was possible to make
economic entities more rational and to bring individual markets closer to
the state of perfect competition (Goodfriend, 2007; Jorgenson & Stiroh,
1999).
Even the Global Financial Crisis of 2007–2009, and the resulting
recession, social tensions and debt crises in many countries did not stop
the further development of new technologies or the expansion of the
scope of their application. The Internet, technologies, mobile devices,
social networks and technological platforms are developing so quickly
that the technological revolution is even referred to as the next industrial
revolution—the fourth one, in fact (Rifkin, 2011; Schwab, 2016).
One of the most important aspects and dimensions of economy 4.0 is
the digitalization process. As Gartner’s Glossary (2021) defines it, digi-
talization is “the use of digital technologies to change a business model
and provide new revenue and value-producing opportunities; it is the
 1 Introduction: Digitalization as a Driver … 3

process of moving to a digital business”. The process should not be iden-

tified with digitization, which is just a conversion of data and processes.
Digitization describes the pure analogue-to-digital conversion of existing
data and documents (e.g. scanning a photograph or converting a paper
report to a PDF file), not changing the data itself—it is simply about data
being encoded in a digital format. It provides more efficiency (digitized
data can be used to automate processes and enable better accessibility),
but does not seek to optimize business processes or data as a whole.
Thus, the meaning of digitalization is much broader than digitization,
as the process can also be identified with qualitative change and specific
transformation. Digitalization embraces the ability of digital technology
to collect data, establish trends and make better business decisions. It
is about “the use of new digital technologies (social media, mobile,
analytics or embedded devices) to enable major business improvements”
(Fitzgerald et al., 2014, p. 2). In consequence, the process changes,
or even disrupts, the way that markets, firms and financial institutions
function.
As Tekic and Koroteev (2019, p. 684) underline, “digital trans-
formation is a multifaceted phenomenon in that it has different
aspects/implications for different companies”. The adoption of new tech-
nologies becomes necessary for survival and being competitive (Caputo
et al., 2021; Rachinger et al., 2019). What is fascinating about digital-
ization is that it affects all companies, sectors and markets, regardless of
the degree of their digital advancement. Even highly traditional compa-
nies and industries with a high level of manual labour are facing digital
challenges and need to learn how to handle digital solutions. Therefore,
for some companies and sectors, digital transformation may mean the
adoption of new modes of production, while for others it might involve
using social media for the purposes of advertising and selling.
Among technologies and processes that are a manifestation of digi-
talization, and which are of particular importance for the economy,
management and finances, primarily include the so-called Big Data,
distributed ledger technology (DLT), Artificial Intelligence (AI), Internet
of Things (IoT), augmented reality, blockchain, FinTech, InsurTech,
RegTech, cryptocurrencies and the so-called cashless economy.
4 P. Marszałek and M. Ratajczak-Mrozek

Big data is involved wherever a large amount of digital data is accom-

panied by the need to acquire new information or knowledge. The
availability of large amounts of real-time data opens up opportunities for
companies to apply new statistical methods, improve economic forecasts
and make profitability and risk assessments along with quick feedback
(Bakshi, 2012; Bartosik-Purgat & Ratajczak-Mrozek, 2018; Warner &
Wäger, 2019).
Blockchain is a form of DLT, in other words, a decentralized database
that exists in many identical copies for individual users. It can be
used for secure and forgery-proof logging of all kinds of transactions.
Thanks to this technology, transactions between many entities can be
easily and automatically settled, which makes it applicable in virtu-
ally all industries: financial and insurance, but also the energy and oil
industry, environmental protection, advertising, health protection and
public administration (Narayanan et al., 2016).
The most popular use of blockchain currently concerns finance and is
associated with the so-called cryptocurrencies, i.e. a special case of virtual
currency, often perceived—rather exaggeratedly—as money of the future.
Cryptocurrencies, being so far rather a tool of speculation and not having
the status of money in principle, can, however, form the basis for the
creation of local currency systems, as well as enable the transition to the
so-called cashless economy, i.e. a situation in which cash, at best, is only
a tiny fraction of the money supply (EBC, 2012: Popper, 2016).
RegTech is the application of the latest technologies for regulatory
purposes. Solutions in this field are designed to support the collec-
tion, interpretation and reporting of data in order to meet regulatory
needs. The growing importance of this issue may be associated with
the global financial crisis of 2007–2009, which resulted in a sharp
increase in the number of new regulations. Although it has other applica-
tions, RegTech is a specific complement to FinTech and InsurTech—the
use of modern technologies in institutions and financial transactions.
FinTech and InsurTech have radically changed the way financial insti-
tutions operate, including banks. For the latter, the term “Bank 4.0” has
even started to be used, denoting a new way of segmenting clients and
shaping relationships with them, distributing banking products, banking
 1 Introduction: Digitalization as a Driver … 5

risk management, modelling the offer, etc. (Carney, 2017; Fostering

Innovations, 2020; King, 2018);
Augmented reality, AI and IoT, in turn, found greater use outside the
financial sector. Augmented reality is defined as an enhanced version of
reality created by the use of technology that overlays digital informa-
tion on an image of something being viewed through a specific device,
or, more simply, a system connecting the real and computer-generated
world. It reflects the fusion of digital technology with reality, where
images from the “real” world are synchronized with 3D and animated
computer graphics (Correia Loureiro et al., 2020).
IoT describes the network of physical objects—“things”—that are
embedded with sensors, software and other technologies for the purpose
of connecting and exchanging data with other devices and systems over
the Internet. Such things can be for instance household appliances,
lighting and heating products, and even wearables (Atzori et al., 2010;
Wortman & Fluchter, 2015).
AI refers to the simulation of human intelligence in machines that are
programmed to think like humans and mimic their actions and thinking,
but much more efficiently. The term AI can be also understood as any
machine that exhibits the traits associated with a human mind such as
learning and problem-solving. It is assumed that AI is able to rationalize
and take actions that have the best chance of achieving a specific goal.
A subset of artificial intelligence is machine learning, referring to the
concept that computer programs can independently and automatically
learn from and adapt to new data (Acemoglu & Restrepo, 2018).
The technologies described above change the shape and functioning
of individual sectors of the economy and also affect the shape and
intensity of interrelations between organizations and other actors in
economic and social life. They also create new attitudes, behaviours and
communication patterns of consumers, employees and investors. One
group especially empowered by digitalization is modern consumers. Due
to access to numerous media, consumers are becoming information-
empowered and are much more interconnected (Alamäki & Korpela,
2021). Through these processes they are able not only to communicate
with each other but also to communicate directly with companies and
influence their activities (Matarazzo et al., 2021).
6 P. Marszałek and M. Ratajczak-Mrozek

Thus, through digitalization the existing forms and intensity of market

and non-market relations are transformed, and consequently—the effi-
ciency, effectiveness and results of business processes. Digitalization
especially changes existing business models (Caputo et al., 2021; Luz
Martín-Peña et al., 2018; Rachinger et al., 2019). These diversified, new
forms of business models are “characterized by decreased reliance on
physical elements” (Caputo et al., 2021, p. 490) and may concern a
broad spectrum of digital solutions, such as offering a digital product,
reliance on digital channels of sale or the robotization of manufacturing
processes. As a result of digitalization, if handled correctly, companies
should be able to optimize their operations and obtain better operational
efficiency and business performance (Ribeiro-Navarrete et al., 2021),
which also results in the co-creation of value.
The pioneers in the business application of new technologies have
been entities from the financial sector. Banks, insurance companies and
investment funds have applied new technologies naturally, so to speak,
thereby fostering the development of digital devices and instruments.
Yet, digitalization has very quickly proven to be of the utmost impor-
tance also with regard to firms from other industries that operate on
different markets. Moreover, electronic channels and innovations have
also fostered closer ties between production, trade and service companies,
and the financial institutions cooperating with them.
To sum up in more detail, one might identify the subsequent chan-
nels through which digitalization has had an impact on the economy:
(1) digital technologies allow firms to transcend the boundaries of space,
providing them with access to a larger, sometimes even global markets,
and are thus claimed to be the drivers of growth and competitiveness;
(2) digitization strongly influences the strategies of firms and has had
a significant impact on resources and the processes taking place both
internally in firms and in markets and the economy. At the same time,
the adoption of new technologies imposes some challenges for manage-
ment, requiring new business models and strategies; (3) digitalization
leads to consumer empowerment, equipping them with new means of
influencing firms, as well as leading to increased expectations; (4) digi-
talization causes profound changes in the labour market, introducing
Another random document with
no related content on Scribd:
tämä kokonaisuus minusta muistutti vestaalin kuvaa, joka ujona ja
peläten kosketusta maan kanssa oli paennut sen ja taivaan välille.

Mutta äkkiä minua mitä epämiellyttävimmällä tavalla häiritsi

räikeä ääni: 'Alma, Alma, mitä nyt, mitä tämä on — onko kello
seisahtunut, mitä?'

En kykene kertomaan, miten minua kiusasi nähdessäni nuoren

tytön sävähtävän kuin sähköiskusta! Tuossa tuokiossa hän lensi
puusta; mutta ennenkuin oli saanut irti oksaan tarttuneen
hameenpoimun, tuli eräs mies esille pensaista — ja noiden
kasvojen, koko tämän henkilön veroista en ole myöskään
milloinkaan nähnyt.

Huomasin hänet vanhahkoksi mieheksi, vieläpä melko vanhaksi,

mutta hänen kasvonpiirteensä kuten koko käytöstapansakin
osoittivat ihan harvinaista vilkkautta. Hän oli keskinkertaista
pitempi, vankkarakenteinen ja kuitenkin solakka. Teräväpiirteiset
kasvot osoittivat rohkeutta ja päättäväisyyttä, ja eloisat, tummat
silmät, jotka loistivat ja säkenöivät kuin tuli ja liekki, osoittivat vireän
sieluntoiminnan säilyneen vielä tällä iällä. Hänen yllään oli lyhyt
tumma arkinuttu ja päässä vihreä kokardilakki. Toisessa kädessään
hänellä oli piippu — ja kainalossa ruokokeppi [piirretty
todellisuudesta. Tekijä.] — toisessa kello, jonka hän heti tulonsa
jälkeen kiivaasti ojensi tyttöä kohti, samalla kun hän peräti ärtyisesti
ääntäen ja elehtien komensi: 'näytä kelloasi!'

'Ah, isä', vastasi tyttö, 'en ymmärrä, miten saatoin noin unohtua!'
Ja kumartuen hän painoi pikku huulensa vanhan herran käteen,
joka — herra nimittäin — ei silti suinkaan sulanut ystävälliseksi,
vaan hypähti syrjään, ikäänkuin tätä heltymistä peläten. 'Sinä olet
tunteellinen hanhi, Alma, oikein sietämätön pikku hanhi, tuhat
tulimmaista, joka et sovellu ylijahtimestarin tyttäreksi enempää kuin
minun huonoin pyssyni… minun huonoin pyssyni, — etkö luule,
että siitä on enemmän hyötyä kuin sinusta? Mitä? No vastaa, äläkä
tuijota ruohoon noilla lemmikkisilmilläsi sensijaan että katsoisit
isääsi!'

'Voi, isä!'

'Voi, isä — niin, siinä on kaikki mitä kykenet sanomaan, luulen

ma! Toista oli äitisi, autuaasti nukkunut vaimo-vainajani: hän sai
minut ärtymään kymmenesti päivässä. Hän oli oivallinen nainen,
itse järjestys. Kylläpä hän olisi hävennyt sinua, jos vaan olisi elänyt
ja nähnyt, ettet ollut muistanut tulla päivällispöytään etkä pitänyt
ruokarauhaa; ja hän olisi hävennyt silmät päästään, jos sitten olisi
nähnyt sinun seisovan tuolla tavalla kuin mikäkin madonna,
sensijaan että vähän kieltäsi liikuttaisit.'

'Mutta mitäpä sanoisin, isä-kulta, kun olen näin hairahtunut?'

kysyi tyttö ja koetti huomattavasti ponnistaen katsoa isäänsä
silmiin.

'Mitäkö? Mitä hyvänsä — kun et vain ole vaiti!… Ah, minun

autuas vaimoni! Söin kaksi kertaa niin paljon hänen eläessään:
suutahdukset ärsyttivät ruokahalua — sellaista naista ei ole enää
tässä maailmassa. Mutta mene nyt kotiin, ja pidä silmäsi auki:
täsmälleen kello kolme sinulla on kahvi pöydällä!'

Juuri kun tyttö oli rientämäisillään pois, huusi isä hänet takaisin
— ja minä olisin halunnut puristaa tuon kummallisen vanhan herran
kättä, kun hän yhtä karkealla äänellä, joskin silmät olivat saaneet
aivan toisen ilmeen, komensi: 'suutele minua!' Ja silloin tytär
kavahti hänen kaulaansa, ja hänen hienot poskensa hehkuivat
ilosta ja punastuksesta, kun isä laskien kätensä hänen leukansa
alle suuteli häntä otsaan, jonka jälkeen hän nopeasti katosi
metsätietä, ja tytär — pikku kili mukanaan — laskeusi mäkeä alas.

Kas, siinä koko seikkailuni! Olin nähnyt ylijahtimestarin tyttärineen.

Illalla menin Hjo'hon, missä viivyn vielä pari päivää silmäilläkseni

takaisin suloiseen Ombergiin ja iltausvissa nähdäkseni, miten
kasakkani ottelevat Vetterin ulapalla…

Teidän
Karl August."

— Ja siinä koko seikkailu, — sanoi Agneta-rouva kiertäen kirjeen

moniin poimuihin. — Hän matkustaa kyllä näkemättä vestaaliaan.
Voi minun yksinkertaista poika-parkaani, sinusta ei tule koskaan
oikean seikkailun sankaria!

Mutta jätämme nyt Lindaforsin ja seuraamme Karl Augustia.

VI.

Kymmenen päivää Ombergista paluunsa jälkeen Karl August oli

vielä
Hjo'ssa.

Joka päivä hän sanoi itsekseen: "Huomenna pitää ajatella

matkaa", mutta huomispäivän tultua hän istui jälleen lempipaikallaan
lehtevän rannan turvepenkillä, luoden silmänsä vastakkaisella
rannalla olevalle vuorelle.

Herra ties eikö paikkakunnalla yleinen sananlasku: "ken on saanut

Hjo'n hietaa kenkäänsä, ei hevin sieltä erkane", vihdoin olisi
toteutunut Karl Augustissakin, jollei hän itse eräänä päivänä, aivan
omatta syyttään, olisi joutunut erään arvoisan porvarin tuttavuuteen,
joka kauan oli kiinnittänyt huomionsa yksinäiseen muukalaiseen ja
nyt lähestyi häntä ainoastaan ystävällisestä halusta mahdollisesti
tehdä hänelle jonkun palveluksen.

Puhe kääntyi ensiksi Vetteriin, sitten Visingsöhön sekä vihdoin

Ombergiin ja sen ihmeellisyyksiin, vaikkakin Karl August salaisesta
vastenmielisyydestä koetti sitä karttaa. — No, — sanoi kohtelias
kaupunkilainen, — mitä piditte, herraseni, vuorihahmoista; eivätkö ne
olleet luonnollisia — etenkin Neitsyt?

— Neitsyt? — toisti Karl August; ja jollei hän olisi muistanut

vanhaa herraa, jolla oli salamoivat silmät ja harmahtava pörröinen
tukka, olisi hän melkein ollut valmis lukemaan "Yhdentoista pyökin"
ilmestyksen niiden utukuvien joukkoon, jotka silloin tällöin liihoittelivat
hänen mielikuvituksessaan. — Mikä kumman neitsyt? — kysyihän
tyyntyneempänä. — Onko se saari?

— Ei suinkaan, mutta itse vuoressa, meren puolella, n.s.

"Läntisten seinäin" kohdalla riippuu tahi kurottautuu järven yli
kumman näköisiä kallioita, jotka erilaisten muotojensa mukaan ovat
saaneet enemmän tahi vähemmän sattuvia nimiä, kuten Neitsyt,
Munkki, Saarnastuoli j.n.e. Niitä kalliohahmoja minä tarkoitan. Mutta
Neitsyt ei ole mikään kivikuva, vaan kellertävä piirustus sileällä
kallioseinämällä.

— Silloin tahdon matkustaa Ombergiin vielä kerran! — huudahti

Karl August hänelle aivan harvinaisella vilkkaudella. Ja ylen
tyytyväisenä siihen, että oli keksinyt niin hyvän verukkeen, jonka
nojalla saattoi uudistaa käyntinsä, hän kohteliaasti hyvästeli uuden
tuttavansa, kiitti tiedoista ja kiiruhti pois, laittaakseen kaikki
matkakuntoon auringonnousuksi.

Sinä päivänä oli ilma hiostava sekä mailla että vesillä. Vetter oli
niin levollinen ja tummansininen, että vene väkineen kaikkineen
selvästi kuvastui sen kalvoon. Purjeiden käyttäminen ei tullut
kysymykseen; ja päivä oli jo kulunut melko pitkälle Karl Augustin
lähestyessä Hevossaarta.
 Mutta ilman syytä ei Vetter ole tullut tunnetuksi oikullisesta
vaihtelevaisuudestaan. Tuskin oli pieni tuulenpuuska alkanut
pullistaa lerpallaan riippuvia purjeita, kun myrsky äkkiä puhkesi, ja
Vetter oli kuin kiehuva pata.

Näemme kuitenkin Karl Augustin vakavan ponnistelun jälkeen

nousevan maihin; ja iloisena siitä, että selviytyi onnellisesti vaarasta,
sijoittuvan Hevossaaressa vanhaan asuntoonsa.

Kohta päivällisen jälkeen myrsky taukosi. Tuli jälleen täysin tyven,

vieläpä mitä suloisin ja viehättävin ilma.

Sydän lämpöisenä ja avoimena luonnon vaikutelmille Karl August

kulki lukuisain pyökki- ja lehmusholvien alitse Alvastraan päin,
lakkaamatta harkiten keinoa, millä pääsisi ylijahtimestarin
virkataloon. Mutta vaivasipa hän aivojaan miten hyvänsä, asia ei
sittenkään hänelle selvinnyt. Sillä tuo peräti yksinkertainen keino,
että menisi sisälle pyytämään lasillisen vettä, tuntui hänestä
jokseenkin narrimaiselta, kun hän kerran tuli kuuluisalta
luostarilähteeltä. Mutta kuitenkin, jollei mitään muuta ilmenisi, hän
päätti voittaa ujon saamattomuutensa, joksi hän sitä itse nimitti:
päätti astua ainakin portista puistikkokäytävään. Kaikki muu sai
jäädä sattuman varaan.

Samalla kun sankarimme kuljeksi näissä ajatuksissa ja silloin

tällöin koetti tutkiskella niitä käytöstään ja ulkomuotoaan koskevia
pikku etuja, joita Herra oli hänelle suonut, oli taivas alkanut tummua,
ja ilma tuli jälleen painostavaksi. Siitä hän teki sen johtopäätöksen,
että rajuilma ukkosineen, sateineen paremmin kuin mikään muu
auttaa häntä hänen pulastaan. Mutta ylijahtimestarin virkatalo oli
vielä pitkän matkan päässä, ja yhteenkasaantuvat mustat
pilvipatsaat osoittivat kyllin selvästi, ettei tien päähän ehtinyt ennen
rajuilman tuloa.

Ukkosenjyrähdys, jota seurasi voimakas pyörretuuli, antoi merkin,

ja tuossa tuokiossa taivas oli musta kuin yö. Mutta salamat saivat
sen liekehtimään; ne lensivät sihisten halki avaruuden; hieta tuprusi
tomupyörteinä maantietä pitkin; ukkonen jylisi ja sade valui
virtanaan. Karl August joudutti askeliaan ja oli iloinen saadessaan
suojaa Alvastran luostarinraunioista.

Tässä hän hämmästyksellä kuunnellen ukkosen kaikua vuoressa

oli viettänyt suunnilleen neljännestunnin ajan. Välähtipä silloin kirkas
salama, valaisten kaukaisemman holvin, niin että hän sen loistossa
oli tuntevinaan vaalean hameen hulmahduksen. Mutta kun muuri
osui eteen, ei hän nähnyt kyllin selvästi, menemättä avoimelle
paikalle. Siksi hän kurottautui sen ulkopuolelle mahdollisimman
pitkälle, ja — kiivaasti sykkivin sydämin, henkeänsä pidättäen,
huomasi kauniin Alman kasvonpiirteet, "Yhdentoista pyökin" luona
näkemänsä unohtumattoman ilmestyksen — tuon tytön, johon hänen
ajatuksensa aina kohdistuivat.

Olkihatun asemesta, joka oli hänen jalkojensa juuressa, hän oli

sitonut nenäliinan päänsä ympäri ja istui näin kivellä nojaten
otsaansa käteen.

"Pelkääkö hän vai rukoileeko hän Jumalaa?" kysyi Karl August.

Mutta oli miten hyvänsä, esittäytyminen tuntui hänestä yhtä
sopimattomalta. Silloin tyttö kuitenkin kohotti päätänsä: kasvoilla oli
hento kalpeus, silmät olivat kyynelissä ja kädet ristissä. Hän katseli
ihmeisesti pelokkaana ympärilleen, mutta silloin Karl August ei
muistanutkaan vetäytyä takaisin — Alma huomasi hänet ja huudahti
hiljaa.
 Nyt oli aivan mahdotonta jäädä paikoilleen, ja se olisi myöskin ollut
sopimatonta ja anteeksiantamatonta. Hänen ensimäinen
velvollisuutensa oli rauhoittaa tyttöä. Ja juuri sen vuoksi, että nuori
tyttö näytti niin pelokkaalta, niin kauhistuneelta, sai Karl August
rohkeutta. Reippaasti hän astui tytön eteen, ja huomatessaan hänen
vapisevan sanoi syvään kumartaen ja äänellä, jonka piti herättää ja
joka myös herätti luottamusta: — Suokaa anteeksi, että matkustava
vieraskin on hakenut turvaa täältä!

Alma vastasi hymyllä, joka ilmaisi avointa, lapsellista hämin

sekaista ilahdusta.

— Jos uskaltaisin tarjota palvelustani, — jatkoi Karl August, — niin

juoksisin noutamaan hevosen ja ajopelit — ja jos saisin luvan…

— Ei, ei, älkää tehkö niin! — huudahti tyttö hieman kiivaasti. —

Asun aivan lähellä; sade kai pian taukoo, ja minä menen kotiin.

— Ylijahtimestarin asuntoon! — lisäsi Karl August ja punastui

samalla ajatellessaan, että oli ilmaissut salaisuutensa.

— Niin, isäni asuu siellä.

— En tahdo vaivata! — lausui Karl August hetkisen vaitiolon

jälkeen. —
Minun on kenties mentävä takaisin kirkonholviin?

Alma kohotti katseensa: hänen hienoille kasvoilleen, joissa niin

selvästi näki veren jokaisen ailahduksen, lehahti lievä puna. —
Pelkään kovin! — sanoi hän sekä viehättävällä että kainolla
suoruudella.
 Tuntien itsensä onnellisemmaksi kuin koskaan ennen elämässään,
onnelliseksi sen johdosta, että oli saanut oman itsensä vuoksi
sellaisen katseen niin viehättävältä olennolta, joka ei saattanut
aavistaa, ei välittänyt siitä, että hän oli suuren ruukin ja
kahdenkymmenen tilan omistaja, kumartui Karl August enemmän
kauniiseen naapuriinsa päin.

He olivat jälleen ääneti, ainoastaan silloin tällöin lausuen

yksinäisiä sanoja ukkosenilmasta ja sateesta, joka lakkaamatta
virtasi maahan. Joskus he yht'aikaa silmäilivät luostariin päin, jolloin
tapahtui, että heidän katseensa kääntyessään yhtyivät ja arasti
karttoivat toisiaan.

Mutta silloin leimahti salama, niin terävä ja häikäisevä, että rauniot

näyttivät kokonaan olevan tulessa ja liekissä, ja salamaa seurasi
räjähdys, jonka kauhea jyry kuului kauaksi ympäristöön.

Muutamia minuutteja Karl August oli aivan huumaantunut. Mutta

kun äärettömän suuri pilvipatsas kohosi raunioista aivan läheltä sitä
paikkaa, missä hän tytön kanssa seisoi, tuli hän sen verran
tajuihinsa, että otti hänet syliinsä ja kantoi savun ja tulen läpi tielle.
Siihen hän ei kuitenkaan pysähtynyt, vaan riensi eteenpäin mikäli
omat voimansa kestivät.

Sanaakaan sanomatta ja ääntä päästämättä Alma lepäsi hänen

sylissään. Silloin Karl Augustin valtasi kauhea pelästys, että salama
kenties oli iskenyt tyttöön, ja hän laski taakkansa nurmikolle.

Tyttö oli pyörtynyt. Juuri kun Karl August avasi nauhoja ja siteitä,
joita löysi käsiinsä, hän kuuli liiaksikin tutun äänen huutavan:
 — Antakaa tytön olla, antakaa tytön olla, hyvä herra! Jos jotakin
on tekeillä, niin olenhan minä saapuvilla.

Nopeammin kuin jos olisi saanut kannullisen vettä tahi sangollisen

hajuvettä heräsi Alma pelkästään siitä, että kuuli tuon äänen. Ja
syrjästäkatsojalle olisi varmaan ollut varsin mielenkiintoista nähdä,
miten erinomaisen reippaasti vanha mies keppi kädessä ja piippu
suussa köpitti paikalle.

— No, no, mitä nyt? — olivat ensimäiset sanat, jotka hän lausui
jonkun verran tyrmistyneelle Karl Augustille. — Mitä herralla on
tekemistä minun lapseni kanssa? Ja mitä se merkitsee, että Alma
maantiellä pyörtyy kiertävien ritarien huviksi?

— Isä, — vastasi tytär änkyttäen ja katseli hellästi isäänsä, —

ukkonen iski raunioihin, minä olisin palanut sisälle, jollei — —

— Loruja, palanut sisälle — joutavia. Mitä tekemistä nuorella

miehellä oli raunioissa samalla kertaa kun tyttäreni oli siellä? En pidä
tuollaisista romaanimaisista vehkeistä!

— Olisiko herra ylijahtimestari pitänyt enemmän siitä, ettei olisi

enää löytänyt tytärtään? — vastasi Karl August ärtyisästi.

Mutta tuskin hän oli lausunut nämä sanat, kun kuumaverinen ukko
kimmahti niin korkealle ilmaan, että tuskin yksikään nuori mies olisi
voittanut häntä joustavuudessa ja ketteryydessä. — Mitä, herraseni,
— huudahti hän ja teki muutamia käsittämättömän hauskoja eleitä,
— silläkö tavalla sitä nykyaikana puhutellaan minun ikäistäni miestä!
Kiitän Jumalaa, ettei minulla ole poikaa, ja niin olisi teidänkin isänne
tehtävä, jos — tuota, tuota — jos häntä ei olisi koskaan kohdannut
tuo vähemmän hauska huvi, että häntä sanotaan herran isäksi!
 Nyt ei Karl August oikein tiennyt, pitikö hänen nauraa vai suuttua.
Mutta hän tahtoi ylen kernaasti saavuttaa ylijahtimestarin suosion ja
katsoi sen vuoksi hyväksi kohteliaasti vastata, ettei hänen isänsä
tosin olisi menettänyt mitään sellaisessa tapauksessa, mutta että
hän itse silloin olisi menettänyt tuttavuuden, joka hänen toivoakseen
— silloin Karl August rohkeasti käytti hetkeä hyväkseen — ei
päättyisi alkuunsa.

— Ahaa, suur'kiitos, miksi ei? — vastasi ylijahtimestari, joka ei

suinkaan näyttänyt olevan halukas mihinkään rauhanhieromisiin. —
Kenties kuvittelette mielessänne, että minä esittäisin pikku
näytelmän tässä maantiellä, syleilisin ja suutelisin teitä ja pitäisin
liikuttavan puheen, kun olette sattunut pelastamaan tyttäreni. Ei,
älkää luulko, älkää luulko! En ole vielä niin vanha, etten aivan hyvin
muistaisi omaa nuoruusaikaani; ja mitähän luulettekaan, herra, että
olisin antanut tällaisesta harvinaisen suloisesta seikkailusta:
pelastappa tyttö, kaunis kuin minun Almani, Alvastran raunioista
jyrinän, ukkosen ja salaman keskeltä — tuli ja leimaus, olen tuskin
kuullut puhuttavan sen veroisesta onnesta! Minä, herra, olisin
saadakseni pitää tuollaista kaunotarta käsivarsillani — (tässä
vilkkaan miehen silmät säihkyivät vielä tulisemmin) — olisin
kernaasti kantanut hänet, jos niin olisi tarvittu, vaikka läpi hornan
kuilun!

— Isä, isä! — kuiskasi Alma, nykien ukkoa takinhihasta. — Herran

nimessä, isä!

— Kas niin, karitsani, pikku kukkani, ole sinä vaiti ja kiitä

Jumalaasi, että sinulla on isä, joka ymmärtää vartioida
kahdeksantoista-vuotiasta tyttöä! Mutta, — ja silloin hän jälleen
kääntyi Karl Augustiin — minun täytyy nyt viedä hänet kotiin. Vielä
kerran saan, hyvä herra, toivottaa teille onnea seikkailunne johdosta.
Jääkää hyvästi!

Ja ennenkuin Karl August oli ennättänyt ajatellakaan, oli

onnellinen hetki mennyt, ja ylijahtimestari, koko paikkakunnan hyvin
tunnettu ja omituinen ilmiö, oli tytär kainalossaan lähtenyt läheistä
pikku taloa kohti.

Karl August seisoi hetkisen mietteissään ja poistui vasta kun Alma

käänsi päätänsä ja vakavana sanoi hänelle hyvästi.
VII.

Siihen aikaan, jossa tämä pieni kertomus liikkuu, oli Ombergin

kruununpuiston ylijahtimestarin virkatalo ainoastaan yksikerroksinen
eikä yhtä komea kuin nykyisin. [Nyt tarkoittaa tämän kertomuksen
kirjoittamisaikaa eli vuotta 1845, jolloin tulin Ombergissa tuntemaan
useimmat kertomuksessa esiintyvät henkilöt ja samalla sain peräti
omituisen jahtimestari M——n suostumuksen siihen, että aikomaani
kertomusta varten esittäisin hänet itsensä ilmi elävänä ja samalla
kuvaisin hänen kotinsa sisustuksen. Kirjan valmistuttua painosta sai
hän sen eikä ilmaissut sen johdosta vähintäkään tyytymättömyyttä.
Tekijä.] Mutta vanhan jahtimestarin luja tahto, järjestystä rakastava
luonne ja nuorekas sielu ilmeni kaikkialla, alkaen sirosti siistitystä
pihasta aina hänen omiin huoneisiinsa saakka, jotka kuvastivat
kaikkein uskollisimmasti hänen luonnonlaatuaan.

Tilavaan eteiseen tultaessa oli vasemmalla keittiö — jolla tässä

talossa oli melkoinen tehtävänsä — oikealla vierashuoneet ja aivan
sisäänkäytävää vastapäätä ylijahtimestarin omat huoneet, joihin
kuului iso sali ja sen takana oleva suuri huone, hänen kaikkensa.

Salin oikea seinä oli kaunistettu vanhanaikaisilla pyssyillä ja

kivääreillä. Niiden alla riippui ruutisarvia, hylkeennahkaisia
metsästysreppuja ja linnunsiipiä sekä haulipusseja ja
luodinmittareita, jotka kaikki olivat järjestetyt mitä suurimmalla
huolella ja aistilla. Ja saman seinän peränurkassa seisoi kaksin
jaloin suuri, täytetty karhu todistamassa nuorempien päivien
urotöistä. Lukuisat metsästyskompeet ja pari pienehköä kirjahyllyä,
joissa oli romaaneja ja vanhoja runoteoksia, täyttivät muut seinät.
Huonekaluina, jotka olivat raskaita ja vanhanaikaisia, oli
korkeareunaisia nahkapäällyksisiä tuoleja ja ikkunan ääressä iso
pöytä täynnä ruukkuja, joissa kaikenlaiset kasvit kukoistivat.

Astuessamme nyt kynnyksen yli itse pyhäkköön, saavumme

valoisaan ja hauskaan huoneeseen. Uunin vieressä, sen ja
telttasängyn välisellä ahtaammalla paikalla, näkyi muutamia
valiopyssyjä, ja niiden alla taas ne metsästysreput ja ruutisarvet,
jotka olivat onnistuneet saamaan suosion, sekä matkalaukku,
näköputki, kaksi hattua, ryhmysauva, jahtitorvi, pari pistoolia ja
muutamia piiskoja. Asiaanperehtymättömästä tämä kokoelma
kenties tuntuu hieman kokoonhaalitulta, mutta se, joka tunsi
omistajan jokapäiväiset tavat, tiesi että jokaisella esineellä oli —
hänen makunsa ja tarpeensa mukaan — määrätty paikkansa, sama
tänään kuin eilenkin, ja eilen sama kuin kolmekymmentä vuotta
sitten. Vastapäätä, uunin toisella puolella, riippui muutamia
harvinaisia keppejä piippuhyllyn vieressä. Toisen ikkunan edessä
oleva ylijahtimestarin pöytä sekä tilava hylly, jonka jokaisella
paperikimpulla oli oma otsikkonsa, olivat vanhan herran kapineiksi
harvinaisen pölyttömät ja puhtaat. Toisen ikkunan kohdalla olevalla
avatulla pöydällä oli vierekkäin kaikkein uusimman kirjallisuuden
tuotteita, kirjoja ja lentolehtisiä, jotka siinä saivat olla aikansa:
määrättyjen ajanjaksojen kuluttua, — kenties tapahtui se myöskin
määrätyllä kellonlyönnillä — vietiin ne joko ulompaan huoneeseen
"romaaniroskan" joukkoon tahi pistettiin kauniiseen kirjakaappiin,
jossa oli kaikenlaisia aineita käsitteleviä tieteellisiä valikoimia;
ylijahtimestari oli tietorikas mies, joka seurasi aikaansa ja piti
arvonsa mukaisena tuntea etenkin oman maansa kirjailijat,
suurimmasta nimestä kaikkein vähäpätöisimpään. Ja erikoisen
pöydän taakse asetetulla pehmeällä sohvalla — ukko rakasti
mukavuuttaan — sai hän päivällislevollaan sanomalehdistä uneksia
päivänuutisista, joita hän kernaasti seurasi.

Sohvan yläpuolella oli maalaus, vanhan herran ihastus. Se kuvasi

kaunista naista, joka aamupuvussaan sitoi sukkanauhaansa.
Ylijahtimestari, joka nuoruudessaan oli ollut ja oli vieläkin suuri
naistenihailija, oli — niin hän itse kertoi — kerran Medevin lähteellä,
vuosikausia sitten, nähnyt naisen, jonka ulkomuotoon hän siinä
määrin ihastui, että houkutteli erään siellä samalla kertaa oleskelleen
taiteilijan salaa valokuvaamaan hänet, mutta 'kainon soveliaassa'
asennossa, jonka maalari itse sai valita. "Se riippui tässä juuri
samalla paikalla", sanoi ukko, "kun hänen miehensä vuoden
kuluttua, tehdessään retken vuorille, pistäytyi luokseni. 'Hitto vie,
miten tuo on vaimoni näköinen', huudahti hän luotuaan ensi
silmäyksen tauluun. 'Niin, niin, saattaa olla', vastasin minä." —

— En tiedä, tunsiko hän siinä ruudinsavua. Ja silloin ukko siveli

välinpitämättömänä leukaansa, mutta veitikkamainen hymy leikki
hänen mustissa silmissään.

Ylijahtimestari oli vasta vähän varttuneemmalla iällään mennyt

naimisiin, mutta silloin tehnyt niin onnellisen valinnan, ettei hän
koskaan lakannut kaipaamasta autuaasti nukkunutta vaimoaan, joka
nyt oli kaksi vuotta levännyt haudassa. Ja arvon hän ansaitsikin siitä
hellyydestä, siitä erinomaisesta hienoudesta, jolla hän ymmärsi
arvioida miehensä omituisuuksia, sekä siitä huolellisuudesta, jolla
hän, vastoin luontoaan, koetti muodostaa itseänsä sellaiseksi, että
osasi miellyttää miestään, kun tämä ei koskaan olisi kyennyt
nauttimaan kotoista onnea vaimonsa kanssa, jollei tämä olisi antanut
hänelle tilaisuutta väittelemään ja suuttumaan ainakin viidesti
päivässä. "Juuri erilaiset luonteet ovat kodin sopusointu ja höyste!"
oli hänen lausepartensa.

Kävi kasku — vieläkin tunnettu — että heidän hääpäivänsä

viidennenkolmatta vuosipäivän lähestyessä ja vaimon ilmaistessa
halunsa viettää hopeahäitä, ylijahtimestari oli vastannut: "Ei,
muoriseni, odottakaamme vielä viisi vuotta, niin saamme viettää
kolmikymmenvuotisen sodan muistoa!…" Mutta kelpo emäntä ei
saanut viettää hopeahäitänsä ja vielä vähemmin
kolmikymmenvuotisen sotansa muistopäivää: hän kuoli vuotta ennen
ensinmainittua; ja ukko suri häntä niin syvästi, ettei ensimäiseen
puoleen vuoteen ollut edes entisensä varjokaan. Mutta leskivuoden
umpeen mentyä hän oli — väkisin voittamalla surunsa —
saavuttanut entisen voimansa; ja joskin hän yksin metsissä
vaeltaessaan silloin tällöin tunsi kaipaavansa Mariaansa, niin ei hän
kuitenkaan puhunut vainajasta useammin kuin surkutellessaan
kaikkea sitä, mikä hänen kuoltuaan oli joutunut epäkuntoon.

Vaikka Alma, hänen silmäteränsä, siihen aikaan olisi saattanut

ottaa huostaansa kodin sisäisen hoidon, ylijahtimestari ei kuitenkaan
millään muotoa siihen tyytynyt. Netta-neiti oli laajalti tunnettu ripeäksi
kaikissa naisten tehtävissä, jonka vuoksi hänet valittiin kodin
johtajattareksi.

Mutta palatkaamme nyt kertomukseemme ja siihen päivään, jona

Karl
Augustilla oli seikkailunsa Alvastrassa.
 Tehtyään iltapäivä-kävelynsä eläintarhaan ylijahtimestari oli
ukkosilman vuoksi rientänyt kotiin tavallista nopeammin ja saanut
tietää Alman pari tuntia sitten lähteneen "raunioille".

— Siunaa ja varjele, — karjaisi ylijahtimestari, kiihdyksissään siitä,

että tiesi lemmikkinsä olevan vaarassa, — siunaa ja varjele, mikä
onnettomuus sentään miehelle, että on menettänyt vaimonsa! Äiti ei
olisi varmaankaan päästänyt ulos tyttö-riepuaan siksi hauteisessa
ilmassa, että sen, jolla on tavallinen järki, olisi pitänyt ymmärtää, mitä
oli tulossa!

Se tila, missä vanha herra näki Almansa, ynnä miehisen

seuralaisen läsnäolo olivat syynä hänen nyrpeyteensä Karl Augustia
kohtaan. Ukko ei säästänyt mitään vaivoja estääkseen nuoria herroja
saapumasta taloon, sillä hänen lempiajatuksekseen oli muodostunut
naittaa tyttö vanhalle, rikkaalle majurille, jonka rehellinen luonne,
mikä oli ylijahtimestarille perinpohjin tuttu, takasi hänelle Alman
vastaisen onnen varmemmin kuin minkään nuoren miehen valat ja
vakuutukset. "Rakkaudenhuuma", sanoi ukko itselleen ja Netta-
neidille, joka sai osansa hänen isällisestä huolenpidostaan,
"rakkaudenhuuma on maljallinen sokerijuomaa, ainoastaan löyhää
vaahtoa. Mutta ystävyys, kunnioitus ja uskollisuus, kas siinä on itse
elämänmehu; ja avioliitto, joka siihen perustuu, kukkii ja kukoistaa
aina, jollei nimittäin" — tästä edellytyksestä johtui, että ylijahtimestari
koetti karkoittaa kaikki nuoret miehet talostaan — "jollei aikaisemmin
ole maistellut tuota sokerijuomaa ja mieltynyt siihen!"…

— No, lapseni, miten se juttu oikeastaan oli? — kysyi vanha herra

myöhemmin illalla ajaessaan Alman keralla talonpoikaistalosta
lainatuilla rattailla — et kai ollut raunioilla yhdessä muukalaisen
kanssa?
 — Olin hetkisen, isä. Hän oli myöskin hakenut suojaa raunioista; ja
nähdessään vilahdukselta minut ja huomatessaan pelkääväni tuli
hän varsin kohteliaasti luokseni. Heti senjälkeen salama löi maahan
— enempää en tiedä.

— Enempää siinä ei ollutkaan tietämistä! — vastasi ylijahtimestari

jonkun verran rauhoittuneena. — Mutta sepä oli nokkaviisas poika!

— Ah, isä, ei hän sellainen ollut! — uskalsi Alma lausua, ensi

kerran vastustaen isäänsä.

— Häh? — kivahti ukko singauttaen tyttäreensä pari säkenöivää

silmäystä.

Mutta Alma oli samassa menettänyt rohkeutensa kaikkeen

puolustukseen. Hänellä oli kuitenkin eräs ase: — Minä voin niin
pahoin, — sanoi hän, — minua viluttaa!

— Lapsi-parka. — Ja hellästi hän kietoi toisen käsivartensa Alman

vyötäisten ympäri, hoputtaen samalla hevosta oikealla. Mutta nyt,
samalla kun sade yhtämittaa valui virtanaan, ilmestyi kaikeksi
onneksi lohdutuksen enkeli, itse Netta-neiti, joka pikkuvaunujen
ajopukilla istuen tuli vinhaa vauhtia heitä vastaan; ja jo pitkän matkan
päästä, heti toisensa huomattuaan, alkoivat hän ja ylijahtimestari
päätä nyökyttämällä keskinäisen sähköttämisen, merkiksi että kaikki
oli kunnossa.

Alma työnnettiin vaunuihin, ja niin ajettiin kotiin. Jäätyään yksin

siksi aikaa, kun isä pukeutui ja Neta-täti keitti juhannuskukkateetä,
ajatteli Alma yksinomaan vierasta ja miten tämä ilmestyi raunioille
juuri siinä hetkessä, kun hän oli menehtymäisillään levottomuudesta
ja hämmästyksestä ja ennen kaikkea toivoi juuri sitä, että joku
ihminen olisi hänen seuranaan. Hän koetti kyllä, kuten kainolle
neidolle sopiikin, karkoittaa mielestään nuoren miehen kauniin
ulkomuodon ja sen kohteliaan hienon tavan, millä toinen häntä
puhutteli (hänhän tahtoi muistaa vierasta ainoastaan pelastajanaan),
mutta ajatellessaan jälleen, miten isä kohteli henkilöä, joka oli tehnyt
hänelle niin suuren palveluksen, vapisi hän tuskasta. Mitä
mahtoikaan vieras ajatella moisesta kiittämättömyydestä! Ja hän
toivoi sydämensä pohjasta, että kerran — mutta se oli kaiketikin
turha toivo — saisi itse tilaisuuden kiittää häntä.

Tämän johdannon jälkeen Alma alkoi mietiskellä, missä nuori mies

mahtoi paikkakunnalla majailla. Oliko hän tullut maanteitse ja
ainoastaan ohimennen käynyt Alvastrassa, vai oliko kenties
saapunut vesitse ja oleskeli vielä Hevossaaressa? Miten
sanomattoman mielellään Alma olisikaan tahtonut tietää kaiken
tämän, mutta hän ei nähnyt mitään uteliaisuuden tyydyttämiskeinoa,
jonka vuoksi hän korvasi vahingon mielikuvissaan.

— Rakas Alma-kulta, tiedätkö kuka tänne on tullut sateessa? —

kysyi
Neta-täti pitäen saunamoteekuppia lähellä Alman huulia. —
Arvaappa!

Mutta Alma ei uskaltanut arvata. Päättäen siitä, mitä oli

tapahtunut, ei se voinut olla tuo vieras nuorukainen. Mutta miksi täti
yhtäkaikki näytti niin veitikkamaiselta?

— Etpä saata arvata, pikku huitukka, mutta minä näen silmistäsi,

että olet kuitenkin arvannut!

— Laskette leikkiä, täti.

 — Kas niin, — minä en laske leikkiä — juopa nyt pohjaan asti, niin
saat kuulla, että itse majuri on täällä!

— Majuri? — toisti Alma verkalleen eikä suinkaan ihastuneena. —

Vai niin, majuriko vain —

— No onko kuultu kummempaa! Sinäkö et ihastuisi majurin tulosta

— majurin, joka on niin komea, että ehkä näyttää komeammalta kuin
kuningas itse!

— Pidän kyllä hyvin paljon majurista, mutta eihän ole kovinkaan

kumma, että hän tuli tänne; olihan hän täällä viime viikollakin!

— Juuri sitä merkillisempää se on. Se, joka käy niin usein

samassa paikassa, ei käy asiatta.

— Ette kai, täti, tahdo sanoa, että hän matkustaa minun tähteni?

— Oletko hullu, tyttö; kenenkäs tähden sitten? Saatan sanoa

sinulle, — jos sitä asiaa millään tavoin epäilet, että hän kulkee juuri
sinun tähtesi, ja sinä kyllä pian, jos muuten ymmärrän ajan merkit,
kuulet sen hänen omasta suustansa.

Alma oli vähällä huutaa: "Luoja moisesta varjelkoon!" mutta muisti

Neta-neidin juoruamistaipumuksia ja hillitsi itsensä. Sellaisen
mielenilmaisun voisi täti lennättää isälle; ja isä, jollei hän ennen ollut
ajatellut sinne päin — Alma ei tiennyt, että isä jo aikoja sitten oli
ajatellut ja päättänyt — juuri silloin innostuisi asiaan ja katselisi sitä
sen kaikkein edullisimmalta puolelta. Ottaen avuksi hieman
naisviekkautta hän sen vuoksi vastasi, ettei hän koskaan uskoisi
hänenlaisensa vähäpätöisen tytön vetävän puoleensa majurin
huomiota.