Pipeline Rules of Thumb Handbook: A

Manual of Quick, Accurate Solutions to

Everyday Pipeline Engineering
Problems (Ninth Edition) Kaiser
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/pipeline-rules-of-thumb-handbook-a-manual-of-quick-
accurate-solutions-to-everyday-pipeline-engineering-problems-ninth-edition-kaiser/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Flow Analysis for Hydrocarbon Pipeline Engineering

Alessandro Terenzi

https://ebookmass.com/product/flow-analysis-for-hydrocarbon-
pipeline-engineering-alessandro-terenzi/

Unit Operations of Chemical Engineering, 7th Edition,

solutions manual only Warren Mccabe

https://ebookmass.com/product/unit-operations-of-chemical-
engineering-7th-edition-solutions-manual-only-warren-mccabe/

The Architect’s Studio Companion: Rules of Thumb for

Preliminary Design (Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/the-architects-studio-companion-
rules-of-thumb-for-preliminary-design-ebook-pdf/

Engineering Mechanics: statics, Instructor's Solutions

Manual 4th Edition Andrew Pytel

https://ebookmass.com/product/engineering-mechanics-statics-
instructors-solutions-manual-4th-edition-andrew-pytel/
Data-driven Solutions to Transportation Problems Yinhai
Wang

https://ebookmass.com/product/data-driven-solutions-to-
transportation-problems-yinhai-wang/

Handbook of Nonprescription Drugs Quick Reference 1st

Edition, (Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/handbook-of-nonprescription-drugs-
quick-reference-1st-edition-ebook-pdf/

Engineering Mechanics: Statics (Solutions Manual

Chapters 1 - 9) 14th Edition Russell C. Hibbeler

https://ebookmass.com/product/engineering-mechanics-statics-
solutions-manual-chapters-1-9-14th-edition-russell-c-hibbeler/

A Heat Transfer Textbook, Solutions Manual 5th Edition

John H. Lienhard Iv

https://ebookmass.com/product/a-heat-transfer-textbook-solutions-
manual-5th-edition-john-h-lienhard-iv/

Essentials of Negotiation, 6e - Solutions Manual 6th

Edition Roy J. Lewicki

https://ebookmass.com/product/essentials-of-
negotiation-6e-solutions-manual-6th-edition-roy-j-lewicki/
Pipeline Rules of Thumb
Handbook

A Manual of Quick, Accurate

Solutions to Everyday Pipeline
Engineering Problems

NINTH EDITION

Mark J. Kaiser
Louisiana State University, Baton Rouge, LA, United States

E.W. McAllister
Houston, TX, United States
Table of Contents

Cover image

Title page

Copyright

List of Contributors

About the Authors

Preface

1. General Information

System Schematics

Cables and Ropes

How to designate and classify PE piping materials

2. Construction

Right of Way
 Ditching and Trenching

How engineers make pipe fit the ditch

Welding

Cross-country pipeline—vertical down electrode consumption,

pounds of electrode per joint

Directional Crossing

Polyethylene Piping

3. Pipe Design

Steel pipe design

How to identify the series number of flanged fittings

4. Electrical Design

Electrical design

Hazardous locations

NEMA enclosure types

Size portable electric generators

Typical wattages for tools and appliances

Knockout dimensions

National Electrical Code tables

Electrical formulas
Full-load currents–single-phase transformers

Conduit size for combinations of cables with different outside

diameters

Minimum bending radius for insulated cables for permanent

training during installation

Full-load currents–three-phase transformers

Motor controller sizes

Voltage drop on circuits using 600V copper conductors in steel

conduit

Determine the most economical size for electric power

conductors

How to find the resistance and weight of copper wires

What you should remember about electrical formulas

How to calculate microwave hops on level ground

Quick determination of hp per ampere for induction motors (3

phase) at different voltages

Chart of electric motor horsepower for pumping units

Pumping stations

Floodlighting calculations

Point-by-point method

Beam-lumen design method

Conductor size conversion chart—metric to AWG

 Commonly used switchgear device numbers

Bonding the grounding system to building and structure

foundations

5. Hydrostatic Testing

History of gas pipeline pressure test requirements

The benefits and limitations of hydrostatic testing

Hydrostatic testing for pipelines

Pressure testing and recordkeeping requirements – reconciling

historical practices with new requirements

6. Pigging, Cleaning & Drying

A brief history of pipeline pigging

Pipeline dewatering, cleaning, and drying

Moisture content of air

Vacuum drying

Pig trap design

7. Control Valves

Control valve sizing formulas

Sizing control valves for throughput

Avoid cavitation in butterfly valves

 How to read a regulator flow curve

8. Corrosion and Coatings

Types of corrosion and control methods

Fundamentals of pipeline corrosion

Estimate the pounds of sacrificial anode material required for

offshore pipelines

Advances in pipeline protection

Estimate the number of squares of tape for pipe coating

Minimizing shock hazards on pipelines near HVAC lines

Pipeline external corrosion direct assessment process

9. Gas—General

Know the gas laws

How to calculate the specific gravity of natural gas

Nomograph for calculating density and specific volume of gases

and vapors

Facts about methane and its behavior

Conversion table for pure methane

Glossary of common gas industry terms

10. Gas—Compression
 Compressor definitions

Generalized compressibility factor

Nomograph aids in diagnosing compressor cylinder ills

Centrifugal compressor performance calculations

11. Gas—Hydraulics

Gas pipeline hydraulics calculations

Calculate the velocity of gas in a pipeline

Nomograph for calculating Reynolds number for compressible

flow friction factor for clean steel and wrought iron pipe

12. Liquids—General

Determining the viscosity of crude

Calculate viscosity of a blend

Calculate specific gravity of a blend

Nomograph for calculating viscosity of slurries

Nomograph for calculating velocity of liquids in pipes

Nomograph for calculating velocity of compressible fluids in pipes

Nomograph for calculating velocity of liquids in pipes

Carbon capture and sequestration processes

CO2 pipeline infrastructure in the United States

 Effect of variability on CO2 pipeline operation

13. Liquids—Hydraulics

Marine hose pressure loss

Nomograph for calculating pressure drop of liquids in lines for

turbulent flow

Drag-reducing agents

How to estimate the rate of liquid discharge from a pipe

14. Pumps

Centrifugal pumps

Centrifugal pump parameters and applications

How to examine centrifugal pump systems

Estimate the discharge of a centrifugal pump at various speeds

Nomograph for determining specific speed of pumps

Nomograph for determining horsepower requirement of pumps

How to select motors for field-gathering pumps

The basics of NPSH and pump operating regions

15. Measurement

Multiphase flow meter

Mass measurement light hydrocarbons

 Master meter proving orifice meters in dense phase ethylene

Gas or vapor flow measurement—orifice plate flange taps

Properties of gas and vapors

Determine required orifice diameter for any required differential

when the orifice and differential are known

Matching the flow meter to the application

Handling entrained gas

Proving liquid ultrasonic flow meters for custody transfer

measurement

V-Cone® flow meter

Sampling and testing program for unrefined petroleum-based

products

16. Instrumentation

Types of control systems

Automatic tank gauging systems and proof testing

Instrumentation and sensors for automatic tank gauging

17. Integrity Management

Overview of leak detection technologies

Inspection tools and case studies

Factors to consider when evaluating damage on pipelines

 Understanding mechanical damage in pipelines

Understanding stress corrosion cracking in pipelines

When does a pipeline need revalidation?

Modeling pipeline risk assessment

A risk management tool for establishing budget priorities

Floating roof failure modes and risk

Floating roof tanks rainfall risk

18. Tanks

Classification of storage tanks

What is the difference between fixed and floating tank types?

Tank styles and appurtenances

Floating roof applications and components

Summary of federal requirements for aboveground storage tanks

Design and containment for atmospheric storage tanks

Overview of petroleum storage tank standards

Tank weight estimation tool using diameter as input variable

How to estimate flow rate from a leaking tank hole

Charts give vapor loss from internal floating-roof tanks

Estimating the contents of horizontal cylindrical tanks

 Tank farm line sizing

Managing oil movement and storage in tank farms

Standard construction practices for LNG storage tanks

Choosing the best containment for LNG storage

A review of API 2350 overfill protection, 4th and 5th edition

Manual tank gauging procedures

How to apply vapor cloud analysis methodology to tank overfills

Simplified procedure to calculate emissions for liquid organic

storage tanks

Calculating tank emissions with BREEZE TankESP

19. Economics

Time Value of Money

Decision and Evaluation Criteria

Sensitivity Analysis

Decision Tree Analysis

Accounting Fundamentals

20. Cost

Cost Estimation

Onshore Construction
Onshore FERC gas pipeline cost statistics in the United States,
2014–2019

How to estimate onshore pipeline construction cost using unit

costs?

Offshore Construction

U.S. Gulf of Mexico pipeline cost statistics, 1995–2019

How to estimate shallow water pipeline construction cost bounds

in the U.S. Gulf of Mexico using empirical data?

Offshore Decommissioning

Offshore pipeline decommissioning cost factors

How to estimate the cost to decommission shallow water

pipeline in the U.S. Gulf of Mexico?

How to estimate deepwater umbilical, flowline, and riser

decommissioning cost in the U.S. Gulf of Mexico?

Typical workflows for offshore pipeline decommissioning

Gas Compression Stations

Scaling Rules

Tariff Rates

How to calculate firm service with fixed maximum daily quantity

and reservation charge?

How is the cost of service formula applied?

How to compute price adjustments in pipeline system quality

banks
21. Health, Safety and Environment

Health

Safety

Crane and hoist safety

Tank fire types and causes

Firefighting protection systems for atmospheric storage tanks

Carbon dioxide pipeline safety and integrity

Environment

Estimating oil spill thickness on water visually

Fast discharge volume calculator for offshore leaking pipeline

Guidelines on oil characterization to inform spill planning and

decision making

Oil spills inland response good practice guidelines

Calculating volatile organic compounds flash emissions from

crude oil and condensate tanks at oil and gas production sites

22. Specifications

Pipeline Steel Specifications

Main differences between API 5L PSL 1 and PSL 2 pipeline

Pipeline Material Coating Specifications

Fuel Specifications
 Transportation fuel specifications

Pipeline Product Specifications

23. Conversion Factors

Metric conversions—metric to English, English to metric

Density conversions

General liquid density nomograph

Chart gives specific gravity/temperature relationship for

petroleum oils

Weight density and specific gravity of various liquids

True vapor pressure of crude oil stocks with a Reid vapor

pressure of 2–15 psi

Low temperature vapor pressures for light hydrocarbons

High temperature vapor pressures for light hydrocarbons

Hydrocarbon gas viscosity

Viscosity—equivalents of kinematic and Saybolt Universal

Viscosity

Viscosity–equivalents of kinematic and Saybolt Furol Viscosity at

122 °F and 210 °F

Viscosity—general conversions

ASTM standard viscosity temperature chart for liquid petroleum

products
 Pressure conversion chart

Energy conversion chart

Flow conversion chart

Petroleum fuels volume, weight and calorific value factors

Crude oil approximate conversion factors

Refined products approximate conversion factors

Natural gas and LNG approximate conversion factors

Units and calorific equivalents

Weight of water per cubic foot at various temperatures

Index
Copyright
Gulf Professional Publishing is an imprint of Elsevier
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United
States
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford, OX5 1GB,
United Kingdom

Copyright © 2023 Elsevier Inc. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in

any form or by any means, electronic or mechanical, including
photocopying, recording, or any information storage and retrieval
system, without permission in writing from the publisher. Details
on how to seek permission, further information about the
Publisher’s permissions policies and our arrangements with
organizations such as the Copyright Clearance Center and the
Copyright Licensing Agency, can be found at our website:
www.elsevier.com/permissions.

This book and the individual contributions contained in it are

protected under copyright by the Publisher (other than as may be
noted herein).

Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing.
As new research and experience broaden our understanding,
changes in research methods, professional practices, or medical
treatment may become necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own
experience and knowledge in evaluating and using any
information, methods, compounds, or experiments described
herein. In using such information or methods they should be
mindful of their own safety and the safety of others, including
parties for whom they have a professional responsibility.

To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the
authors, contributors, or editors, assume any liability for any
injury and/or damage to persons or property as a matter of
products liability, negligence or otherwise, or from any use or
operation of any methods, products, instructions, or ideas
contained in the material herein.

ISBN: 978-0-12-822788-6

For information on all Gulf Professional Publishing publications

visit our website at https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: Charlotte Cockle

Senior Acquisitions Editor: Katie Hammon
Editorial Project Manager: Sara Valentino
Production Project Manager: Prasanna Kalyanaraman
Cover Designer: Matthew Limbert

Typeset by TNQ Technologies

Printed in India
Last digit is the print number 9 8 7 6 5 4 3 2 1
Another random document with
no related content on Scribd:
takaisin maksettava kreditivilaina merkitsi täsmälleen koko
ensivuoden tullitulojen panttausta. Semmoisiin toimiin rupeaminen
olisi kyllä saattanut arveluttaa rohkeimpiakin, ja semminkin olisi
luullut Snellmanin, joka ei suinkaan keveästi liikutellut miljoonia,
tässäkin asettuvan säästäväisyyden kannalle. Perheen-isännän ei
kuitenkaan käy katsominen vaaroja ja varomisia, kun perheen
pelastaminen on kysymyksessä, ja kiitollisena näkyy Snellman
ainiaan pysyneen tuolle "hädässä löydetylle ystävällensä."
VII.

Waltion vilja- ja siemenkauppa.

"Mikä ihmeen ihana ilma", huudahti Snellman kohdatessaan erään

tuttavansa Elokuun keskivaiheilla Helsingin kadulla. "Pelastus on
ehkä vieläkin mahdollinen!" "Ei ole paljon toivoa", vastasi puhuteltu;
"vaikka kestäisikin tämmöistä ilmaa pari viikkoa, niin eivät joudu
sittenkään viljat tuleentumaan, koska meidän tavalliset syys kuun
hallat, suven yleensä alhaisen lämpömäärän tähden, luonnollisesti
tulevat sekä varhain että tavallista ankarampina." Keskustelu loppui
siihen, mutta tällä satunnaisella yhtymisellä oli se tärkeä ja
onnellinen seuraus, että Snellman siinä miehessä, jonka kanssa
nämä sanat vaihdettiin, löysi toimeliaan ja taitavan viljan-ostojen
välittäjän.

Syyskuun 5:nä päivänä tulvaili kaikista maamme osista mitä

kamalimpia sähkösanomia valtiovarain-toimituskunnalle. Edellisenä
yönä on pakkanen pannut tuleentumattomat suviviljat, siementä ei
ole toivottavanakaan ja elatuksen puute tulee olemaan yleinen ja
kauhea. Ei siis saatu enää häälyä toivon ja pelon vaiheella; Suomen
kansa oli saanut ratkaisevan päätöksen.
 Edellisissä kirjoituksissani olen koettanut osoittaa minkälaisissa
taloudellisissa oloissa tämä hirmuinen aika kohtasi kansaamme.
Ponteviin ja pikaisiin toimiin oli ryhtyminen, ja ainoa onni, mutta se
verraton, tässä onnettomuudessa oli, että Suomen senaatissa ja
valtiovarain toimituskunnan päällikkönä istui mies, joka jaksoi kantaa
sen kuorman, jota kovat ajat latoivat hänen hartioilleen, ja kykeni
niiden lievittämiseksi tekemään, mitä ihmisvoiman vallassa oli.

Aseman selvittyä, pyysi ja sai Snellman avoimen valtuun ryhtyä

aputoimiin ja sen ohessa tietystikin suunnattoman edesvastauksen.
Syyskuun 11 p. kirjoitti hän äsken mainitulle tuttavallensa, kauppias
A.F. Vaseniukselle kirjeen, jonka ensimmäiset sanat kuuluivat: "Ole
hyvä, käy luonani tänä iltana", ja viimeiset: "Kysymys koskee
ainoastaan hyvien neuvojen saamista ahdingon-alaisessa tilassani"
("i min nödställda belägenhet"). Keskustelu koski: annetaanko
rahalainoja liikemiehille vai ryhdytäänkö kruunun puolesta ostoksiin.
Jokainen päivä oli kullan arvoinen, ja kuka tiesi koska ja montako
liikemiestä rohkenee sitoutua kauppaan. Jos niitä tulvaili joukottain
vilja markkinoille, oli hinnan-ylennys luonnollinen, semminkin kun
Ruotsista, koska Norrbotteni oli samassa tilassa kuin Suomi,
niinikään oli odotettava kilpailijoita. Päätettiin siis ryhtyä valtion
puolesta viljan-ostoon ja otti hra Vasenius tätä laveata ja
vastuunalaista tointa hoitaaksensa sillä ehdolla, että silloisten
Suomen höyrylaivojen asiamies, konsuli J. Harff, ottaisi tarvittavia
laivoja hankkiaksensa. Siemenen ostot päätettiin jättää talveksi,
mutta Pietariin lähti hra Vasenius suoraan jauhojen ostoa varten.

Warastot siellä olivat tavattoman niukat. Pähkinä linnassa kyllä

sanottiin olevan pitkiä jonoja jauhoilla lastattuja soimia, mutta
kestävät ja kovat lounastuulet estivät niitä pääsemästä sieltä
liikkeelle. Warastoista, joissa tavallisesti oli tuhansittain mattoja,
täytyi nyt sadottain koota sieltä täältä laivanlastit täytetyiksi.
Ensimmäiset lähetykset saapuivat säännöllisesti pohjan perille,
Kuopioon ja Joensuuhun, mutta Lokakuun lopussa alkoivat satamat
jo jäätyä, ja viimeiset lastit eivät päässeetkään määrä paikkoihinsa.
Niistä kuitenkin saatiin jauhot, kun jäät vahvistuivat, hevosilla maalle
vedetyiksi. Jotkut yksityisten kauppiaiden laivoista lienevät joutuneet
haaksirikkoonkin, joka ei ollut ihmeellistä, sanoi eräs meikäläinen
merikapteeni, koska venäläisten vanhentuneet merikortit osoittavat
ankkuripaikkoja keskellä Limingan niittua.

Kutakuinkin saatiin siis niukat talvi-varat kootuiksi. Eteläpuolisista

kruununmakasiineista siirrettiin sitten talven mittaan mitä vaan
suinkin liikenemään joutui.

Kevätsiemenien hankkiminen oli monimutkaisempi. Yleensä sopii

sanoa, että sitä puuttui melkeen kokonaan, paitsi Lounais-
Suomessa, Suomenlahden rannikolla ja Mikkelin läänissä. Wiimeksi-
mainitussa läänissä olivat olot verrattain suotuisia. 1866 vuoden sato
oli siellä ollut erittäin runsas. Wielä suvella 1867 oli siellä jotensakin
runsaasti rukiita ostettavissa. Niinpä niitä hankki Kangasallekin eräs
kauppaa harjoitteleva talon-isäntä, "ylimaasta", kuten hän sanoi,
kuljettaen niitä veneillä ja taipaleiden poikki hevosilla, jotensakin
huokealla hinnalla. Mainitut seudut olivat ainoat, joista saattoi toivoa,
että ne kuta kuin kin voivat tulla toimeen omin neuvoin. Muualla oltiin
kaikkialla sekä elatuksen että siemenen puutteessa.

Kuinka ja missä määrin siementä saatiin hankituksi, sen kerron

tässä alempana kertomuksen mukaan, jonka Keis. Senaatti
Maaliskuussa 1868 antoi H.K.M:llensa kevät siementen
hankkimisesta.
 Jo varhain syksyllä, kun tiedettiin, että ohria ja kauroja oli halla
turmellut, ryhtyi senaatti toimiin ostaaksensa näitä viljalajia
pohjoisten läänien tarpeeksi Turusta sekä Uudenmaan ja Wiipurin
läänien kaupungeista (Näitä ostoksia välitti luullakseni
kauppaneuvos G.A. Lindblom.). Mutta pian huomattiin, että ohria,
joita eteläisissä lääneissä vähemmän viljellään, ei ollut myytävänä,
eikä kelvollisia kaurojakaan saatu suuremmassa määrässä muualta
kuin Turun läänin eteläosasta. Onnistui saada ostetuksi ainoastaan
300 tynnyriä ohria ja 9,200 tynnyriä kauroja Turussa, 300 tynnyriä
Uudenmaan ja 150 tynnyriä Wiipurin läänissä. Ulkomailta tuontia esti
rahanpuute, koska kreditivi laina saatiin vasta Marraskuussa, ja
Suomen pankista saatuja varoja täytyi käyttää jauhojen ostoon.
Arveluttavaa onkin tuottaa syksyllä riihimätöntä viljaa, eikä Itä meren
maakuntien satamissa ollut riihittyä saatavissa. Maamme pohjoisia
osia varten onkin eteläisemmistä maista tuotu siemen sopimatonta.
Kuitenkin tilattiin Waasan lääniä varten 8,000 tynnyriä ohria
Tanskasta ja Etelä Ruotsista, pääasiallisesti elatukseksi. Niistä
saapui syksyllä paikalleen 3,000 tynn. Sama verta täytyi jättää
Öregrundiin. Loppuja urakkamies ei voinut hankkia. Nämä 6,000
tynn. olivat kuitenkin hyvin säilyneet talven yli, ja käytettiin
siemeneksi Waasan läänissä.

Suurin tuotanto jäi siis kevääksi. Etupäässä tarkoitettiin pohjoisten

läänien tarpeita, koska siellä hätä oli suurin, eikä valtion varatkaan
kannattaneet etelä-osan auttamista. Koska ensinmainituissa
lääneissä ohria viljellään melkein saman verran kuin rukiita, mutta
kauroja vähemmän, niin ostettiin ainoastaan ohria näiden läänien
tarpeeksi. Kauppoja toimitti erittäin sitä varten lähetetty
asianymmärtäväinen mies (A.F. Vasenius), agronomin kanssa
(valtioagronomi Forsberg). Pietarista ja Riiasta ei saatu juuri mitään.
Itämeren maakunnissa oli vuonna 1867 korjatut ohrat kelvottomat
siemeneksi, jota vastoin 1866 vuo den vilja oli ollut mitä oivallisinta
laatua, mutta se oli kaikki jo lähetetty Hollannin suuriin oluttehtaisiin.
Sepä kysymys, vieläkö ohrat olivat käyttämättä ja olivatko ne
ostettavissa.

Asiamiehet lähtivät löytöretkellensä, ja etsityt aarteet tavattiinkin

suurissa määrin erittäin Schiedamissa, Rotterdamin läheisyydessä
Hollannissa. Kauppoja hierottiin ja käskyn mukaan ilmoitettiin
kotimaahan minkä verran kuna kin päivänä oli saatu ostetuksi. Jos
joku päivä oli mennyt tuloksia tuottamatta, saatiin kovia varoituksia
jouduttamaan kauppoja.

Ostetuksi saatiin siten 39,600 tynnyriä. Lisäksi tuli nuo ennen

mainitut Ruotsissa ja Tanskassa ostetut 6,000 tynnyriä, kotimaassa
ostetut 600 tynnyriä ja kruunumakasiineissa säilyneet 14,600
tynnyriä. Hämeen läänin kuvernööri, joka oli saanut käytettäväkseen
150,000 markkaa, ilmoitti tilanneensa ulkomailta 2,700 tynn., ja
Wiipurin kuvernöörin sallittiin ostaa 500 tynn., niin että koko se
siemenmäärä, jolla hallitus saattoi auttaa väestöä, nousi 64,000
tynnyriin. Samaa tarkoitusta varten oli käytettävissä kotimaassa
ostettuja ja makasiineissa löytyviä 12,000 tynn. kauroja. Nämä
76,000 tynnyriä jaettiin seuraavalla tavalla:

Ohria Kauroja
tynnyriä tynnyriä
Oulun lääniin 13,400 1,000
Kuopion " 15,650 700
Waasan " 15,200 7,000
Mikkelin " 6,700 850
Turun " 5,550 1,600
Hämeen " 5,700 1,000
 Uudenmaan " 1,300 —
Wiipurin " 500 —
_____________________________________
Summa: 64,000 12,150

Maaliskuussa oli vielä käyttämättömiä Hämeen läänin

kuvernöörillä noin 25,000 markkaa, Wiipurin läänin kuvernöörillä
16,000 markkaa ja Waasan lääniä varten annettiin lisäksi 10,000
markkaa. Oulun ja Waasan läänin rantapitäjissä, Laukaan ja
Rautalammin kihlakunnissa ja osissa Kuopion ja Ilomantsin
kihlakuntia arveli senaatti saaduksi itäviäkin kevätviljoja. Tilastollisien
tietojen mukaan, jotka kuitenkin olivat jotensakin epätarkkoja, oli
laskettu että koko kylvömäärä kolmessa pohjoisessa läänissämme
nousi noin 110,000 à 120,000 tynnyriin. Kruunun näihin lääneihin
hankkimat siemenvarat nousivat noin 53,000 tynnyriin, siis melkein
puoleen koko kylvömäärästä. Ohrat lainattiin 32—35 markan hinnan
mukaan ja kaurat 18— 22 markkaan, maksettaviksi vuoden
kuluessa.

Kaiken sen siemenen raha-arvo, joka näin annettiin lainaksi, nousi

2,430,000 markkaan. Leiväksiksi määrätyn viljan ja jauhojen raha-
arvo teki 2,450,000 markkaa. Ja kun lisäksi annettiin rahassa
kaikenlaisiin aputoimiin 724,060 markkaa, ja viljantuottajille lainattiin
700,000 markkaa, niin tekivät nämä summat yhteenlaskettuina
6,304,060 tahi lähemmäs 900,000 markkaa enemmän kuin mitä
Rothschildin kauppahuoneelta saatiin kreditivinä. Kaikki nämä
summat olivat jo Maaliskuussa ulosannetut. Mutta senkin jälkeen
täytyi yhä antaa uusia summia. Mitä lopullisesti käytettiin yleisiin
töihin on jo tämän kirjan 28:lla sivulla ilmoitettu. Wiimeisiä tiliä viljan
ja siemenen kaupasta en ole tavannut.
 Lopuksi lausutaan käyttämässäni kertomuksessa: "Kun hallituksen
huoleksi jää väestön suurimman osan varustaminen leiväksillä ja
siemenillä, niin täytyy varojen käydä riittämättömiksi. Oulun, Kuopion
ja Waasan läänien väkiluku tekee yhteensä 730,000 henkeä maan
koko väkiluvun ollessa 1,800,000. Ja kun mainituissa lääneissä
ainoastaan vähempi osa saattaa tulla toimeen ilman mitään apua,
niin on se taakka, jota valtiovaraston tulee kantaa, pidettävä
suunnattomana. Yllämainitut rahanmääräykset vastaavat enempää
kuin puolta yleisen valtiorahaston vuosi tuloista eli kaikista
valtiotuloista. Ja yhä määrätään uusia rahaeriä yleisiä töitä varten,
jota paitsi otaksuttava on, että kruununmakasiineihin täytyy, kun
laivaliike alkaa, hankkia uusia varoja."

Mutta Maaliskuussa, jolloin tässä käyttämäni kertomus annettiin,

oli suurin osa siinä mainituista siemenvaroista vielä Itämeren
vankkojen jäiden takana. Ja kuitenkin riippui niiden säännöllisestä ja
aikaisesta saapumisesta määräpaikkoihinsa Suomen kansan
hengissä pysyminen. Jos jääsuhteet olisivat olleet edes
sinnepäinkään samat kuin edellisenä vuonna, olisi tulevaisuus ollut
hukassa, huolimatta kaikista ponnistuksista ja kulungeista. Sopii
arvata kuinka levollisena Snellman venyi "leveallä vuoteellaan."

Tietystikin käytettiin siemenen kuljettamiseen yksinomaan

höyrylaivoja. Mutta sittenkin oli riihimättömien ohrien lastausajan
määrääminen arveluttava, koska ne eivät voineet laivoissa
kauankaan pilaantumattomina säilyä. Kahdentenatoista päivänä
Toukokuuta saapui vihdoin ensimmäinen viljalaiva Helsinkiin. Mutta
osa lastia oli määrätty Wiipurin lääniä varten, ja väylä sinne oli vielä
jäiden vallassa. Laivan täytyi odottaa täällä kunnes pääsö tuli
vapaaksi, ja lienee joku osa lastia koneen läheisyydessä lämminnyt.
Se oli ainoa vahinko, mikä tässä viljantuonnissa kohtasi.
Pohjanmaalle määrätyt laivat saapuivat kaikki ennen jään lähtöä, ja
missä voittamattomia esteitä kohtasi, siellä odotti laiva jäiden
partaalla, valmiina syöksemään esiin niin pian kun mahdollisuus
siihen ilmaantui. Lastina oli niillä yksinomaan riihittyjä Kuurinmaan
ohria, niin oivallista laatua, ettei Suomessa niiden vertaisia en nen
ole nähty. Kaikkialla oli siemenlaivat ensimmäiset, jotka saapuivat
satamiin, eikä ne missään kylvyajasta myöhästyneet.

Melkein ihmeeltä tuntui, kun maamme joka sopukassa siemenet

saatiin täsmälleen tarpeesen. Mitenkä ne kaikkiin paikkoihin saatiin
kuljetetuiksi, se jäi järjestäjien salaisuudeksi. Wäestö peri tilatut
määränsä kunnallislautakunnilta.

Missä hätä oli suurin, siellä apukin tuli runsain. Nuo kolme
pohjoista lääniä leikkasivat syksyllä 1868 erittäin runsaan sadon
kylvöstänsä. Etelämmällä tosin vaivasi kovat poudat, eikä sato,
semminkin omista heikommista siemenistä, ollut varsin kiitettävä.
Mutta eihän silloin oltu paljoon totuttukaan. Jos olivatkin hinkalot
puolillaan, niin oli tuo jo ilahuttava näky edelliseen tyhjyyteen
verraten.

Warmuudella sopii sanoa, ettei minäkään aikana eikä missään

kansassa hallitus ole, verraten maan valtiovaroihin, käyttänyt
runsaampia summia kansan auttamiseksi. Snellmanin suuressa
elämäntyössä on tämä hänen ihmeellisesti kestävä, miehuullinen ja
ponteva toimensa oleva sen kauniimpia lehtiä. Epäilemättä mursikin
tuo kauhea vuosi hänen voimiansa. Hänen lähin palkkansa oli, että
hän sai eronsa senaatista, sitten kun aika oli käynyt niin suotuisaksi,
että luultiin voitavan tulla ilman häntäkin toimeen. Wirkajonotuksen
miehet eivät koskaan voineet tottua tuohon "vanhaan koulurehtoriin",
joka puolestansa ei ikinä oppinutkaan käsittämään heidän "virallisten
paperiensa" pyhyyttä.

Johtaja oli väistynyt näyttämöltä, mutta Suomen kansalle oli hän

kestävän voiton voittanut, millä hinnalla, se tulee näkyviin, kun vasta
tulen osoittamaan kuolevaisuuden suhteet murhavuonna 1867—68.
Nääntyneen suku polven haudoille kasvoi todellakin parempi
tulevaisuus. Se oppi, minkä suomalainen maanviljelijä oli
katovuodesta saanut, oli ankara, mutta vaikuttava. Pellot ojitettiin ja
muokattiin huolellisemmin. Tuo entinen veltto puhe, että syyskylvön
oikea aika oli "molemmin puolin Perttua", sai vihdoin väistyä, ja
yleisesti kylvetään tätä nykyä Laurin päivän vaiheilla. Karjanhoidon
ja heinänviljelyksen tärkeys huomattiin, ja entisten "viinarännien"
sijaan nousivat meijerit. Pysyväisen voiton sai siis Suomen kansa
kauheista kärsimyksistään. Luultava on, ettei enää niin yleistä
onnettomuutta tarvitse pelätä, mutta jos niin onnettomasti kävisi,
ovat avunhankkeet verrattomasti helpommat rautateiden ja
"Murtajan" myötävaikutuksella.
VIII.

Riihimäen—Pietarin rautatie.

Rautatierakennukset eivät mitenkään voi olla minään

hätäaputyönä. Sitä tietysti ei tarkoittanutkaan tässä mainittu suuri
kansallis-yritys. Sattumus teki, että se tuli kyllä kipeään tarpeesen,
tuottaen sekin lievitystä hädän alaisille. Mutta itse
rautatienrakennukselle ei tämä sattumus suinkaan ollut eduksi.
Suunnattomat sairaanhoitokustannukset ja heikontuneiden
työmiesten huono työntulos nieli kyllä mitä kenties vähän alhaisempi
päiväpalkka säästi. Siksi eivät olleet mielettömiä eivätkä
sydämettömiä rauta tienrakennuksen johtavat miehet, että "he
tunsivat itseänsä sangen iloisiksi, kun nälänhädän tähden alhaiset
työpalkat lupasivat alentaa rakennuksen loppusumman jollakulla
miljoonalla alkuperäisestä kulunkiarviosta".

Epäilemättä oli kurjuus pitkin rautatielinjaa kauhea, kuten koko

maassa yleensä, mutta siellä kenties vieläkin silmiinpistävämpi. Jos
todellakin työ olisi 1867 jo ollut täydessä järjestyksessä ja vauhdissa,
olisi saanut vaatia monen surkean epäkohdan poistamista. Mutta
niin ei ollut asianlaita. Tulisimmassa kiiruussa tehtiin kaikki
valmistustyöt, ja ensimmäinen lapio pistettiin maahan 18 p.
Helmikuuta 1868.

"Suurempiin aputoimiin ei pitäisi ryhtyä muualla kuin niissä

paikkakunnissa, joissa hätä on yleinen ja kovin. Ne ovat surkeita
hätäkeinoja, surkeampia sentähden, että hädän-alainen väestö tulee
houkutelluksi kodeistansa, jonka kautta kurjuus yhä lisääntyy." Niin
kirjoitti Snellman jo syksyllä 1867. Mutta kansanvaellus oli jo, kaikista
varoituksista huolimatta, täydessä tulvassaan. Rautatierakennus ei
houkutellut väestöä liikkeelle. Sitä liikkui yhtä tiheästi kaikkialla
maassamme, kuljettaen kuolettavaa lavan tautia muassaan.
Rautatierakenuus tosin vaikutti tulvan seisahdusta pitkin
rautatielinjaa, ja ainoastaan siitä syystä saattaa pitää rautatietä
syypäänä siihen murhe-dramaan, jonka näyttämönä rautatielinja
todellakin alussa oli. "Herra insinööri, tuolla ladossa on kuollut mies",
sillä aamutervehdyksellä kohtasi useinkin johtavaa insinööriä
työnjohtaja. "Laitata arkku ja hautaa!" kuului vastaus, mutta ehkäpä
monenkin saapasvarret sitte yön hiljaisuudessa kylläkin likosivat.

Pidettäköön rautatietyötä hätä-apuna tahi älköön pidettäkö, niin

kuuluu sittenkin Riihimäen—Pietarin rautatien rakennus kaikkine
välttämättömine seurauksineen 1867 vuo den historiaan. Se on
puolestansa sekin todistuksena kansamme henkisestä tarmosta,
joka ei epäile tulevaisuuttaan onnettomimmissakaan oloissa.
"Elohon elävän mieli, ehkä surma suun edessä."

Keis. Majesteetin esitys Suomen säädyille Pietarin rautatien

rakennuksesta on allekirjoitettu 1 päivänä Toukok. 1867. Säätyjen
vastaus ei viipynyt, ja valtuutettiin siinä hallitus nostamaan 18
miljoonan lainan. Lisäksi rupesi Wenäjän hallitus osakkaaksi työhön
10 miljoonalla markalla, ehdolla, että radan leveys määrättäisiin 5
jalaksi, joka muu toin ei olisi ollut meidän oloissamme tarpeellinen, ja
että 1/3 puhtaasta tulosta menisi Wenäjälle. Tämä osake-osuus on
sittemmin takaisin maksettu, joka ei kuitenkaan estä venäläisiä
sanomalehtiä kertomasta, että meidän rautatiemme ovat venäläisten
rahoilla rakennetut.

Wälittämään tuota tarvittavaa lainaa matkustivat pankintirehtööri

R. Frenckell ja pormestari Zilliacus Saksaan. Tällä kertaa ei ollut
löydettävissä tuo entinen "ystävä hädässä", missä lienee ollutkaan.
Arvattavasti oudoksuivat ulkomaan rahamiehet, kun tuo sama pieni
kansa, joka äsken oli pyytänyt 1 1/2, miljoonaa thaleria nälkään
kuolemasta pelastuaksensa, nyt ilmaantui lainanhakijana 35
peninkulman rautatien rakentamista varten. Wälittelyt Rothschildin
pankkihuoneen kanssa eivät menestyneet, vaan suostui
pankkihuone von Erlanger & Söhne Frankfurt am Mainissa ynnä
Hampurilaisen pankkihuoneen Haller Söhle & kump:in kanssa
välittämään lainaa, jonka ehdot Keis. Majesteetti hyväksyi
julistuksella 12 p. Maalisk. 1868. Nämät ehdot olivat yleisten olojen
tähden luonnollisesti varsin rasittavat. Lainan nimellismäärä oli
4,670,000 thaleria, kuoletettava 43 ½ vuoden kuluessa 6 ½
prosentin vuosimaksulla, josta 6 % korkoa ja ½ % kuoletusta.
Kuitenkin saatiin laina irtisanoa kymmenen vuoden kuluttua.
Pääomanvähennys oli 6 %, jotenka valtio sai 100 thalerista 94
thaleria. Kurssitappio nousi päälle yhden miljoonan, johon lisäksi tuli
kulungit provisioneista ja muista välttämättömistä menoista.

Mutta pankkiirit olivat kiinteästi kirjoittaneet ainoastaan puolet tästä

lainasta, ja toista puolta ei voitu myydä, huolimatta korkeasta
korosta. Lieneekö "ystävä hädässä" tällä kertaa vetänyt vastakynttä.
30 p. Lokakuuta 1868, jolloin Snellman jo oli senaatista erotettu,
vahvisti Keis. Majesteetti niiden lainan ehdot, joissa säädetään, että
mainitut pankkirihuoneet maksavat Suomen valtiolle 2 miljoonaa
thaleria sitä vastaan, että heille annetaan 240,000 kymmenen
thalerin palkinto-obligationia, jotka ovat arpomisella kuoletettavat 43
vuoden kuluessa 120,000 eli 6 %, vuosimaksulla. Tässäkin lainassa
olivat siis ehdot kovin epäedulliset. Edellinen laina on konvertattu,
mutta palkintolainaa ei tietysti käy konverttaaminen.

Sillä välin oli, kuten ylempänä mainitsin, työhön ryhdytty

Helmikuussa. Mahdoton oli tietysti kohta käyttää sanottavaa
työvoimaa, verraten siihen mitä tarjona oli pitkin tienvartta. Täytyi
sen ohessa pitää huolta asumuksista ja ruoastakin. Maaliskuussa oli
kuitenkin jo työssä 1,513 miestä. Mutta valitettavasti oli sairaiden
hoito ylen rasittava ja kuluttava. Yhteensä avattiin pitkin rautatielinjaa
talven kuluessa 15 sairashuonetta 725 vuoteella. Kun ottaa
huomioon, että työmiesten luku vasta Elokuussa nousi 7,000
mieheen ja Heinäkuussa oli ainoastaan 4,228, niin täytynee
myöntää, että työmiehistä pidetään se huoli, mikä suinkin
ihmisvoimalle mahdollista oli. Mutta niin kauan kun epäedulliset
suhteet ruton ja ilman takia kestivät, oli lääkäritaidon ja huolellisenkin
hoidon mahdoton päästä vihollisesta voitolle. Maaliskuussa oli
työmiehistä 168 sairaana; Huhtikuussa, jolloin työvoima oli 1,631,
sairasti 378 miestä eli 22% koko luvusta. Toukokuussa oli tämä
prosentti vielä 17, kunnes se Lokakuussa pääsi alimpaan
määräänsä 1,8 %. Kulungit sairashoidosta Maaliskuusta Joulukuun
loppuun 1868 nousivat 92,836 markkaan.

Työmiehille suoritetut palkat eivät kuitenkaan olleet ainoa lievitys,

jonka rautatienrakennus tuotti hädän-alaiselle maallemme. Pitkin
talvea ostettiin tienvarrella runsaasti puuaineita. Kynnyksiä tarvittiin
kaikkiaan koko tiehen 530,000 ja niistä oli vuoden 1868 kuluessa jo
tuotu paikalle 250,000 kappaletta. Mimmoisessa tilassa muutoin
teollisuutemme siihen aikaan oli, siitä mainittakoon valaisevana
esimerkkinä, että ainoastaan yksi tarjomus 100,000 tiilin
hankkimisesta Kaipiaisten asemalle tehtiin 126 markkaan
tuhannelta. Tarjousta tietysti ei hyväksytty, vaan ryhtyi rakennusjohto
kunta itse tiiliä teettämään.

Surullinen totuus on, että pitkin tätä mahtavaa Suomen

valtamaantietä valkenee kammoksuttavassa määrässä
kansalaistemme luita. Heidän pelastamiseksi tehtiin mitä mahdollista
oli, mutta ihmisvoiman täytyy tunnustaa riittämättömyytensä. kun
Jumalan tuomio käy maan yli. Ne ovat kuitenkin rehellisesti
taistelleet tappotantereella, joka on tuottanut niiden jälkeläisille
pysyväisempää voittoa kuin monet historiassa loistavat voitot, joissa
sokeat luodit ja hurjistuneiden miekat ovat kaataneet
kymmentuhansia maan mahtavien käskystä. Arvokkaampaa
hautapatsasta kuin Riihimäen—Pietarin rautatie ei ole kansamme
voinut meidän nimettömille kaatuneillemme pystyttää.
IX.

Yksityisten ponnistukset.

Ilahuttavaa myötätuntoisuutta ja kiitollisessa muistissa

säilytettävää avuliaisuutta sai hätääntynyt väestömme kokea omien
kansalaisten puolelta, mutta myöskin ulkomailta ja erittäin
keisarikunnassa. Tämä yhä kestävä avuliaisuus on sitä
ihmeteltävämpi, koska olisi sopinut otaksua, että nuo avunhuudot ja
valitukset, joita useain vuosien kuluessa melkein yhtä mittaa oli
kuultu maastamme, jo kylläksi olisivat väsyttäneet ainakin
ulkomaalaisten harrastusta meitä kohtaan. Mitä omiin kansalaisiin
tuli, niin oli aseman kauhea todellisuus kyllin selvä heille, mutta
maaseutu taisteli kussakin paikkakunnassa omaa hätäänsä vastaan,
ja kaupunkilaisten kyky auttamaan oli supistettu niihin tulvailevien
kerjäläisten kautta, ja muutoinkin seisahtuneen liikkeen tähden.
Kaikkialla myönnettiin kuitenkin velvollisuus ja osoitettiin halua
rientää avuksi. Tästä oli omituisena poikkeuksena ainoastaan "St.
Petersburger Zeitungin" törkeä menettely. Tämä lehti kyllä sekin
kehotti avunkeräyksiin, vaikka Suomesta aina kuului valitusvirsiä, ja
vaikka "suomalaiset ovat itsekästä ja kiittämätöntä kansaa, jolle ei
maksaisi vaivaa antaa mitään." Snellman, joka aina oli valveilla, kun
maamme ja kansamme arvo oli kysymyksessä, vastasi F.A.
Tidningissä miehekkäästi ja ankarasti. Mitä hyvästä sydämestä
annetaan, sitä olemme velvolliset kiitollisuudella vastaan-ottamaan,
mutta kerjätä ja nöyrtyä meidän ei tarvitse. F.A.T:gillä oli Snellmanin
aikana toinen merkitys kuin tätä nykyä.

Kun arvostelee kokoontuneita varoja, täytyy tässäkin kohden ottaa

huomioon epäedulliset olot. Walitettavasti ei näytä olevan mitään
mahdollisuutta saada edes likimaisia tietoja keräysten yleisestä
tuloksesta. Sanomalehdet vuosilta 1867 ja 1868, joita olen läpi
käynyt, antavat niin vaillinaisia tietoja, ettei niistä voi saada muuta
kuin käsitystä siitä, kuinka lavealta maamme kova kohtalo oli
nostanut huomiota, ja kuvernöörien kertomuksetkin vuosilta 1865—
1870 eivät voi antaa mitään täydellisiä tietoja, koska monet avun-
annot lähetettiin suorastaan johonkuhun eri paikkakuntaan.

Useissa kaupungeissamme oli kutsuttu neuvotteluihin jo Syyskuun

viimeisinä päivinä. Helsingissä tapahtui neuvottelu 1 p. Lokakuuta.
Myönnettiin välttämättömäksi ryhtyä ponteviin toimiin, ja päätettiin
panna keräyslistoja kiertämään sekä virka- ja ammattikunnittain, että
myöskin taloissa. Mutta yleisesti arveltiin, ettei suinkaan ollut
toivottavissa tuloksia, jotka vastaisivat tarpeen suuruutta, eikä edes
niin tyydyttäviä kuin 1862. Uudenmaan läänin kuvernöörin
kertomuksessa sanotaan, että keräykset Helsingissä tuottivat
yhteensä 53,391 markkaa, siis ei niinkään paljon kuin tänä vuonna
on annettu paikkakunnallisten katojen helpottamiseksi. Mutta
huomattava on, ettei 1867 vuoden Helsinki ole verrattava 1892
vuoden Helsinkiin.

Mainitussa kokouksessa ehdotti prov. A.S. Forsman yhtiön

perustamista väestön käsityöteosten ostamista varten. Tämä varsin
viljava ajatus, joka nähtävästi oli sa maan aikaan ilmilausuttu parissa
muussakin kaupungissa sai kohta harrasta kannatusta, ei
ainoastaan Helsingissä, vaan useissa muissakin kaupungeissa:
Turussa, Hämeen linnassa, Waasassa. Mainittakoon tästä
harrastuksesta ainoastaan, että Novgorodissa majailevassa
Savonlinnan rykmentissä palvelevat suomalaiset upseerit kirjoittivat
15 osaketta Helsingin käsityö-osakeyhtiöön. Warsin valaisevaa olisi
saada tietoja siitä, kuinka suuria summia nämä yhtiöt panivat
liikkeelle ja mitä vahinkoa osakkaat kenties lopullisesti tulivat
kärsimään. Mutta ei ole edes Helsingin yhtiöstä ollut saatavissa
mitään tietoja ostosumman yhteisestä määrästä; ainoastaan
loppusuorituksesta tiedän, että osakkaat saivat 80 % takaisin
osakkeiden sisäänmaksetusta hinnasta. Werraten siihen apuun,
minkä yhtiö tuotti, oli tämä tappio pidettävä mitättömänä. Sillä
omasta paikkakunnastani voin sanoa yhtiön vaikutusta semmoiseksi,
että juuri sen kautta kunnallishallitus ilman tappiota sai autetuksi niitä
perheitä, missä äiti oli edes johonkin määrin taitava kankuri. Mitä
kotiteollisuus voi tuottaa, se tuli kyllä silloin ilmi.

Useissa muissa kaupungeissamme oltiin yhtä hartaassa toimessa

sekä käsityö-yhtiöitä perustaessa, että rahojen keräyksessä.
Lopputuloksia en ole mistään paikasta sattunut löytämään, vaan
ainoastaan muutamia satunnaisia lähetyksiä. Marraskuussa oli
Wiipurissa jo koossa 24,000 markkaa, jota paitsi sikäläinen
rouvasväenyhdistys oli saanut neulomuksillaan kokoon 600 m.
Waasasta mainitaan kootuksi 30 p. Lokakuuta 19,000 m.

Keisarikunnassa olivat keräykset erittäin runsaat. Kohta kun tieto

saapui Syyskuun onnettomista halloista, muodostettiin
hätäapukomitea H.K.K. Perintöruhtinaan, nykyisen armollisen
Keisarimme johdolla avunhankkeita varten hätääntyneille sekä
Pohjois-Wenäjällä että Suomessa. Yksinomaan Suomea varten pani
H.K.K. Prinsessa Eugenia Maksimilianovna toimeen erityisen
keräyksen. Kummaltakin taholta lähetettiin kohta 10,000 ruplaa.
Lopputuloksista, jotka olivat erittäin runsaat, en ole saanut tietoja.
Toukokuussa lähetti keis. senaatti sekä Perintöruhtinaalle että
Prinsessalle kiitoskirjeet. Kansa puolestansa osoitti kuinka syvästi
meille osoitettu myötätuntoisuus oli sen mieleen painunut, kun se
kykynsä mukaan ja innokkaasti otti osaa siihen keräykseen, joka
muutamia vuosia myöhemmin Wenäjällä ja täällä pantiin toimeen
Samaran kuvernementin hädänalaisia varten. Paitsi näitä yleisiä
keräyksiä tuli Wenäjältä muutoinkin arvokasta apua. Ensimmäisiä oli
eräs kauppamies Orloff, joka puolestansa antoi 100 kulia jauhoja
sekä kuljetuskulungit Kuopioon. Mutta pitkäksi tulisi luettelo kaikista
sanomalehdissä tapaamistani lahjoituksista, jotka eivät sittenkään
antaisi sinnepäinkään täydellistä tulosta. Riiasta saapui ainakin
16,000 m., Räävelistä, Moskovasta jopa Tulasta suurempia ja
pienempiä lähetyksiä. Mutta melkeinpä useimmissa Europan
valtakunnissa muistettiin maatamme. Saksa ja Englanti kävivät
etupäässä. Hampurista olen laskenut tulleeksi ainakin 36,000 m.,
Bremenistä 14,000, Lybekistä 3,500 m. Englannin kvääkerit
lähettivät yhdellä kerralla 25,000 m.; sittemmin saapui "Englannin
perhekunnilta" noin 11,000 m. Sveitsistä, Ranskasta, Unkarista,
Saksenista olen löytänyt tiedon-antoja. Kööpenhaminassa pani
nykyinen provessori Thomsen keräyksen toimeen. Kuinka
vaillinaisesti sen-aikuisista sanomalehdistä yleensä saa tietoja
keräyksien tuloksista, käy selville siitä, että olen niissä tavannut
ainoastaan yhden tiedon saapuneista 4,500 markasta. Yksityiseltä
henkilöltä olen kuitenkin kuullut, että Kööpenhaminasta tuli noin
27,000 markkaa, joka kyllä lienee oikein, koska eräässä Pielisjärven
seurakunnan julkaisemassa tilissä mainitaan sinne lähetetyksi
Kööpenhaminasta 9,000 markkaa. Sama tili osoittaa, että
seurakunta oli saanut kruunulta lainaksi käsityöteoksien ostoa varten
3,000 markkaa, työhuonetta varten 700 m., vaivaishoitoa varten
3,200 m. ja 260 mattoa jauhoja, sekä lahjoja yhteensä 16,472
markkaa. Jos olisi kaikista seurakunnista samanlaatuisia tiliä
saatavissa, niin vasta silloin voitaisiin saada täysi selko yksityisten
uhrauksien määrästä.

Kuvernöörien viisivuotiskertomuksista saadaan ne tiedot, että

hätäapukomiteain kautta Oulussa jaettiin yhteensä 303,187
markkaa, 170 tynnyriä viljaa, 149 kulia ja 250 säkkiä jauhoja;
Kuopiossa 113,918 markkaa, 150 kulia jauhoja, ja Waasassa
124,129 markkaa ja 270 tynnyriä viljaa. Muista lääneistä ei anneta
mitään tietoja, paitsi Mikkelin läänistä, jonka kuvernööri lausuu, että
"lääniin saapui runsaita lahjoja sekä omasta maasta että sen
ulkopuolelta, semminkin keisarikunnasta."

Waikka siis hallitus, kunnat ja yksityiset näin auliisti riensivät

apuun, ei voitu sittenkään ehkäistä katovuoden kauheita seurauksia.
Walitettavasti täytyy sanoa, että kaikki ponnistukset olivat ainoastaan
tippa meressä, verraten tarpeesen. Tilastolliset tiedot vuosilta 1866
—1870 osoittavat seuraavat satomäärät:

1866 . . 4,210,834 tynnyriä viljaa. 1867 . . 2,424,530 " "

1868 . . 3,951,574 " " 1869 . . 4,954,092 " " 1870 . . 5,324,514
""

Näiden numerojen täsmällisyys on pidettävä ainakin

verrannollisesti riittävänä. Mutta ne osoittavat noin 2 miljoonan
tynnyrin vajavuuden, ja kun siihen lisätään, että perunansato
arvattiin noin 600,000 tynnyriin alle tavallisen keskimäärän, niin
laskee tilastollinen virasto sen vahingon, joka 1867 kohtasi Suomen