Understanding Microsoft Teams

Administration: Configure, Customize,

and Manage the Teams Experience 2nd
Edition Balu N Ilag
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/understanding-microsoft-teams-administration-config
ure-customize-and-manage-the-teams-experience-2nd-edition-balu-n-ilag/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Power Teams Beyond Borders: How to Work Remotely and

Build Powerful Virtual Teams Peter Ivanov

https://ebookmass.com/product/power-teams-beyond-borders-how-to-
work-remotely-and-build-powerful-virtual-teams-peter-ivanov/

The Science of Dream Teams Mike Zani

https://ebookmass.com/product/the-science-of-dream-teams-mike-
zani/

The Science of Dream Teams 1st Edition Mike Zani

https://ebookmass.com/product/the-science-of-dream-teams-1st-
edition-mike-zani/

Group Dynamics for Teams 5th Edition, (Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/group-dynamics-for-teams-5th-
edition-ebook-pdf/
How to Make Virtual Teams Work Robert Glazer

https://ebookmass.com/product/how-to-make-virtual-teams-work-
robert-glazer/

SAP S/4HANA Asset Management: Configure, Equip, and

Manage your Enterprise Rajesh Ojha

https://ebookmass.com/product/sap-s-4hana-asset-management-
configure-equip-and-manage-your-enterprise-rajesh-ojha/

The Agile Imperative: Teams, Organizations and Society

under Reconstruction? 1st Edition Sabine Pfeiffer

https://ebookmass.com/product/the-agile-imperative-teams-
organizations-and-society-under-reconstruction-1st-edition-
sabine-pfeiffer/

Leading Teams: Setting the Stage for Great Performances

1st Edition, (Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/leading-teams-setting-the-stage-
for-great-performances-1st-edition-ebook-pdf/

How to Make Virtual Teams Work (Ignite Reads) Glazer

https://ebookmass.com/product/how-to-make-virtual-teams-work-
ignite-reads-glazer/
Balu N Ilag, Durgesh Tripathy and Vijay Ireddy

Understanding Microsoft Teams

Administration
Configure, Customize, and Manage the Teams
Experience
2nd ed.
Balu N Ilag
Tracy, CA, USA

Durgesh Tripathy
Bengaluru, Karnataka, India

Vijay Ireddy
Plano, Texas, TX, USA

ISBN 979-8-8688-0013-9 e-ISBN 979-8-8688-0014-6

https://doi.org/10.1007/979-8-8688-0014-6

© Balu N Ilag, Durgesh Tripathy, Vijay Ireddy 2020, 2024

This work is subject to copyright. All rights are solely and exclusively
licensed by the Publisher, whether the whole or part of the material is
concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of
illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in
any other physical way, and transmission or information storage and
retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or
dissimilar methodology now known or hereafter developed.

The use of general descriptive names, registered names, trademarks,

service marks, etc. in this publication does not imply, even in the
absence of a specific statement, that such names are exempt from the
relevant protective laws and regulations and therefore free for general
use.

The publisher, the authors, and the editors are safe to assume that the
advice and information in this book are believed to be true and accurate
at the date of publication. Neither the publisher nor the authors or the
editors give a warranty, expressed or implied, with respect to the
material contained herein or for any errors or omissions that may have
been made. The publisher remains neutral with regard to jurisdictional
claims in published maps and institutional affiliations.

This Apress imprint is published by the registered company APress

Media, LLC, part of Springer Nature.
The registered company address is: 1 New York Plaza, New York, NY
10004, U.S.A.
This book is dedicated to our cherished family members, who have been
our steadfast pillars of strength through the ups and downs of this book-
writing journey. Your unwavering support and love have fueled our spirit
and determination, making every challenge surmountable and every
victory sweet.
Your collective support has been the foundation upon which this work
stands, and for that, we are eternally grateful.
Introduction
Welcome to the second edition of Understanding Microsoft Teams
Administration, a comprehensive guide designed to delve deep into the
administrative landscape of Microsoft Teams—the platform
revolutionizing how organizations communicate, collaborate, and get
work done.

What Is Microsoft Teams Administration?

Microsoft Teams administration refers to the practice of managing and
configuring the Microsoft Teams platform within an organization. This
extends beyond mere technicalities; it involves a delicate interplay of
user management, security settings, compliance protocols, app
management, and overall governance. The role of a Teams
administrator is pivotal for the effective and secure deployment,
maintenance, and customization of the platform to suit an
organization’s unique requirements.

Why Is Teams Administration Important?

The significance of adept Teams administration cannot be overstated,
and here’s why:
User management: One of the first steps in Teams administration
involves controlling who has access to what within the platform.
From creating teams and assigning roles to setting permissions,
effective user management ensures streamlined collaboration.
Security and compliance: Ensuring that sensitive information
remains confidential is paramount. Teams administration helps set
up security policies, manage data retention, and integrate with other
security solutions, thereby aiding in compliance with regulatory
standards.
Governance and policies: Setting the rules of engagement for
Teams usage—naming conventions, usage guidelines, and a code of
conduct—assists in maintaining organizational coherence and
responsibility.
 App management: Controlling which apps can be integrated and
how they function within the Teams environment is a critical aspect.
This involves scrutinizing app installations and monitoring app usage
to maintain both compliance and performance.
Monitoring and troubleshooting: Keeping an eye on the health of
the Teams environment helps in preemptive problem-solving and
ensures the platform runs smoothly.
Adoption and training: The final pillar involves equipping users
with the knowledge and resources to utilize Teams effectively. This
drives the platform’s adoption as a central collaboration tool within
an organization.

Special Focus: Microsoft Teams for Education

This edition includes a segment dedicated to Microsoft Teams for
Education—a specialized version of Teams tailored to meet the unique
needs of educational institutions. This brings teachers and students
together in a virtual space, ripe with opportunities for effective
communication and learning.

What Will You Gain?

Effective Teams administration is the linchpin for establishing a secure,
well-managed, and efficient collaborative environment. This book aims
to equip you with the skills, best practices, and knowledge to optimize
your organization’s investment in Microsoft Teams. Whether your team
is scattered across different time zones or just down the hall, effective
administration will make the difference between mere communication
and effective collaboration.
Welcome aboard this educational journey to unlock the full
potential of Microsoft Teams. Let’s begin.

Staying Updated: Navigating the Ever-Evolving

Landscape of Microsoft Teams
As Microsoft Teams continues to develop, bringing new features and
updating existing ones, it’s important to have the most current
information at your fingertips. While this book offers comprehensive
coverage up to September 2023, we encourage readers to refer to the
Microsoft Teams documentation
(https://learn.microsoft.com/en-us/microsoftteams)
for the latest features and updates. Additionally, our blog at
https://bloguc.com regularly features updated content and
insights into Microsoft Teams. Should you be unable to find a specific
feature, option, or tab mentioned in this book, these resources can be
invaluable. Moreover, for any queries or further assistance, feel free to
reach out to us through the ‘Contact Us’ feature on our blog, and we will
be more than happy to assist you.
Any source code or other supplementary material referenced by the
author in this book is available to readers on GitHub. For more detailed
information, please visit https://www.apress.com/gp/services/source-
code.
Acknowledgments
Writing this book has been a monumental undertaking, and it would
not have been possible without the contributions, support, and
encouragement of numerous individuals and organizations.
First and foremost, we extend our heartfelt gratitude to Microsoft.
The wealth of information provided through their official
documentation and the learn.microsoft.com learning platform
has been invaluable in the creation of this second edition.
We’d also like to extend our deepest appreciation to the Microsoft
MVP community. Your knowledge and insights have enriched the
content immeasurably, and your continuous efforts to build a better
technological ecosystem inspire us every day.
Special thanks go to LinkedIn Learning for offering a platform that
bridges the gap between learners and experts and for its resources that
have augmented our research and perspectives.
We’d also like to extend a special thank-you to the IT management
team at Juniper Networks. Your encouragement and the flexibility
have been invaluable gifts, making it possible for us to dedicate the time
and effort required to bring this book to life.
On the production side, a massive thank-you goes to our technical
reviewer and content editor. Your meticulous eyes have made this
book what it is—precise, accurate, and comprehensive. We also want to
thank Smriti Srivastava and Shobana Srinivasan, who have been
exceptional in managing the book’s production. Your cooperation has
been invaluable, and your hard work has not gone unnoticed.
Lastly, but certainly not least, we reserve our most heartfelt
acknowledgment for our family members. Your unconditional love and
support have been our rock, enabling us to devote the time and energy
needed to bring this project to fruition.
Thank you, everyone, for making the second edition of
Understanding Microsoft Teams Administration a collaborative effort
and a repository of collective wisdom.
Table of Contents
Chapter 1:​Microsoft Teams Overview
What Is Microsoft Teams?​
Microsoft Teams Architecture
Teams Architecture Overview
What Is the Intelligent Communications Cloud?​
Microsoft 365 Services Used by Teams
Microsoft Teams Capabilities and Their Data Storage
Locations
Microsoft Teams Logical Architecture
Microsoft Teams Depends on Other Services
Teams and Channels
Teams
Channels
How Does Microsoft Teams Manage Identities?​
Tabs, Files, and Connectors in Teams
Tabs
Files
Connectors
Microsoft Stream and Live Event
Recordings on Stream (on SharePoint)
Microsoft Stream Architecture
How Can I Access Stream (on SharePoint)?​
Where Is My Stream Data Residing?​
Microsoft Teams Live Event
Teams Voice and Video Call and Meetings
 Teams Voice and Video Calls
Microsoft Teams Meetings
Who Can Attend the Teams Meeting?​
Teams Phone System Overview
What Does the Phone System Require?​
Microsoft Teams Licensing Requirement Overview
Teams Integration with a Third-Party Application
Summary
Chapter 2:​Managing and Controlling Microsoft Teams
Microsoft Teams Authentication
Microsoft Teams Sign-in Process
Managing and Configuring MFA and Conditional Access for
Teams
How Conditional Access Flow Works
Managing Teams and Channels
Creating a Channel in a Team
Deploying and Managing Teams Clients
Installing Teams Client on Desktop and Mobile
Getting the Teams Client Download for All Devices
Teams Desktop Client Software and Hardware
Requirements
Teams Desktop Client for Windows
Managing the Teams Desktop Client
Configuring and Managing Live Events and Microsoft Stream
Overview of Live Events
Configuring and Managing Live Events Settings
Managing Microsoft Stream
 Organizing and Managing Groups and Channels in Stream
Administrative Tools
Managing Teams Using the Microsoft Teams Admin Center
Teams Administration Through the Teams Admin Center
Admin Center:​Teams Tab
Admin Center:​Users Tab
Admin Center:​Teams Devices Tab
Admin Center:​Teams Apps Tab
Admin Center:​Meetings Tab
Admin Center:​Messaging Policies Tab
Admin Center:​Voice Tab
Creating Voice Routing Policies Using PowerShell
Creating PSTN Usages
Creating Voice Routes
Creating Voice Routing Policies
Assigning Voice Routing Policies to Users
Admin Center:​Locations Tab
Admin Center:​Enhanced Encryption Policies
Admin Center:​Policy Packages
Admin Center:​Planning
Admin Center:​Analytics and Reports
Admin Center:​Call Quality Dashboard
Additional Tools for Teams Dependent Service Management
Microsoft Azure Active Directory Center
Managing Microsoft Teams Identify
Accessing Azure AD
 Microsoft 365 Admin Center
Accessing Microsoft 365 Admin Center
Accessing Teams Reports in the Microsoft 365 Admin Center
in the Reports Dashboard
Microsoft 365 Security and Compliance Centers
Microsoft 365 Security Center
Microsoft 365 Compliance Center
Understanding Identity and Access Management for Teams
Accessing the Office 365 Security &​Compliance Center
Teams Management Through PowerShell
Summary
Chapter 3:​Organization Readiness for Microsoft Teams
Network Assessment and Bandwidth Planning for Teams
Carrying Out a Network Assessment Before Teams
Deployment
Network Bandwidth Requirements for Microsoft Teams
Calling Scenarios
Network Planner
Microsoft Teams Network Assessment Tool
Microsoft Teams Network Assessment Tool Capabilities
Network Connectivity Checker
Network Quality Checker
Deploying and Managing Quality of Service
Deploying Quality of Service for Microsoft Teams
Applying DSCP Marking at Network Layer
DSCP Marking at Endpoint Level Using Policy-Based QoS
Verifying QoS Policies Are Applied
 Deploying VPN Split Tunnel for Microsoft Teams Media Traffic
Understanding Split-Tunnel VPN for Teams Media Traffic
Some Recommendations Before Implementing VPN Split
Tunnelling
Split-Tunnel VPN Architecture
Implementing Split-Tunnel VPN
Verifying VPN Split Tunneling
Security and Compliance Requirements for Teams Deployment
Benefits of Security and Compliance Planning
Training and Change Management for Teams Deployment
Benefits of Training and Change Management
Microsoft Teams Adoption Strategy
Identify Business Objectives and Use Cases
Prepare a Training Plan
Summary
Chapter 4:​Teams Audio Conferencing and Phone System
Management
Planning and Managing Teams Conferences
Microsoft Teams Conferences
Organizing Teams Meetings Efficiently
Teams Meeting Attendee Types
Meeting Attendees’ Experience
Recording
Microsoft Teams Meeting Networking Considerations
Where Teams Meetings Are Hosted
Networking Considerations for Teams Meeting Deployment
 Allowing Teams Inbound and Outbound Traffic Through
Firewall Configuration
Managing a Teams Meeting
Creating and Managing Meeting Policy
Checking Teams Meeting Quality
Microsoft Teams Audio Conferencing
Teams Audio Conferencing Licensing Requirements
Teams Audio Conferencing Requirements
Adding Dedicated Conference Bridge Numbers
Setting a Default Conference Bridge Number
Configuring and Managing Teams Conference Bridge
Settings
Setting Up and Managing Communications Credits for Audio
Conferencing
Assigning Communications Credits to a User
Outbound Calling Restrictions for Audio Conferencing and
PSTN Calls
Configuring and Managing Meeting Policies
Teams Meeting Limitations
Teams Webinars
Features of Webinars
Licensing
Teams Webinars Administration
Teams Webinars Scheduling
Meeting Options
Teams Premium
Teams Premium Features
 Availability and Licensing
Teams Premium for Administrators
Teams Phone System Planning
Teams Phone PSTN Call Flow
Configuring and Managing Teams Direct Routing
Configuring and Customizing Online PSTN Gateway for
Microsoft Teams Direct Routing
Configuring and Managing Teams Calling Plans
Porting a Phone Number to Microsoft
Configuring and Managing Teams Operator Connect
Plan for Operator Connect
Teams Phone Mobile
Phone Numbers
Configuring and Managing the Call Queue
Managing and Configuring Auto Attendant in Teams
Configuring and Managing Emergency Calling
Managing Phone Numbers
Creating and Managing Voice Routing Policy
Summary
References
Chapter 5:​Microsoft Teams Governance and Life-Cycle
Management
Introduction to Governance and Life-Cycle Management
Role-Based Access Control
Microsoft Teams Identity and Access Management
Configuring Conditional Access Policy for Microsoft Teams
User Experience When User Accesses the Teams Application
Teams Life-Cycle Management
Teams Life-Cycle Management Policies
Team Creation Policies
Archiving and Deleting Teams Management in Microsoft
Teams
Best Practices for Archiving and Deleting
Naming Conventions in Microsoft Teams
Creating and Managing Office 365 Groups Naming Policy
Applicable to Teams
Setting Up Microsoft Teams with Automatic Team Expiration
Creating and Managing an Office 365 Group Expiration
Policy That Applies to Associated Content
Microsoft Teams Template and Their Usages
Create Microsoft Teams Templates
Data Governance and Retention Policy
Retention Policies for Teams
Creating and Managing Retention Policies
Managing Information Protection Using Data Loss
Prevention
Compliance
eDiscovery and Audit Logs
Creating and Managing eDiscovery for Teams
Effective License Management
User Provisioning for Microsoft Teams
Enabling a User Teams License
Assigning a Meeting Policy to a User Account Using the
Teams Admin Center
Apps Management in Microsoft Teams
Microsoft Teams Apps Life Cycle
Teams Apps and Policy Management
Teams Apps Permission Policies
Managing the Custom App Setup Policies
Assigning a Custom App Setup Policy to Users
Integration with Other Services
Monitoring and Reporting
Tools Available for Teams Usage and Performance
Compliance and Governance Policies for Teams Monitoring
and Reporting Policies
Managing Internal Risk Through Information Barrier in Teams
Managing Internal Risk Through Information Barriers in
Teams
Creating and Managing Office 365 Group Classification
Enabling and Configuring Office 365 Groups Classifications
Configuring Classifications from Outlook and the Teams
Client
Third-Party Tools for Microsoft Teams Governance and Life-
Cycle Management
The Complexity of Managing Large-Scale Deployments
Third-Party Tools to Solve the Challenges
Case Study:​Bloguc Organization
Background
Challenges Faced by the Bloguc Organization
How TeamsHUB by Cyclotron Solved the Problems
Summary
References
Chapter 6:​Migrating Skype for Business On-Premises to Microsoft
Teams Online
Getting Ready for Microsoft Teams
Preparing for the Transition to Microsoft Teams
Why Transition from Skype for Business to Microsoft
Teams?​
Benefits for Administrators and End Users
IT Preparations Before User Migration
Interpreting the Migration Roadmap and Coexistence
Strategies
Navigating the Technical Jargon
Beyond Technology:​The Human Element of Migration
Comparing Skype for Business and Microsoft Teams
Structured Planning for Seamless Migration
Planning and Implementing a Successful Upgrade from
Skype for Business to Teams
Skype for Business to Microsoft Teams Upgrade Mode
Teams Upgrade Coexistence Modes Are Available as a
Deployment Path
Identifying the Appropriate Coexistence Mode for Users
Understanding TeamsOnly Mode
Coexistence Modes for On-Premises Deployments
Exploring Island mode for Teams and Skype for Business
Understanding Feature Overlap in Island mode
Steps for Effective Transition
Understanding Routing Parameters for All the Modes
Routing-Call and Chat
Another random document with
no related content on Scribd:
istuukin rakkaan Reuterholm'insa rinnalla! Lyönpä vetoa vaikka
tuhansia, että hän nyt päivittelen tälle hätäänsä, mutta jos en erehdy,
mitä tuohon kelpo paroniin tulee, on hän kylläksi kateellinen ja siis
minun puolellani sekä tulee häntä pitämään ymmällä niin kauan.

Tässä luulossansa oli kuningas vastaanväittämättä oikeassa, sillä

samassa silmänräpäyksessä lausui Reuterholm:

— Hän on niin suuressa määrässä voittanut teidän kuninkaallisen

korkeutenne suosion, ja sen tähden en olekaan lausunut julki, mitä
hänestä olen pitänyt. Mutta nämät vuosia kestävät, turhat
aarteenkaivamiset esimerkiksi; ainoa, joka niiden kautta on saanut
rahoja taskuunsa, on Ulfvenklou, hän, eikä kukaan muu.

— Mutta hänen ennustuksensa… minä puolestani…

— Ne tulevat korkeimman avulla toteutumaan.

— Jos kaitselmus ennakolta niin on määrännyt, voin siihen

ainoastansa…

— Lausua: amen, — keskeytti Reuterholm tulisesti.

— Mutta en voi todellakaan tykkänänsä karkoittaa Ulfvenklou'ta…

Reuterholm loi herttuaan silmäyksen, jonka kentiesi olisi voinut

selittää merkitsevän: "sinun täytyy," ja keskeyttäen ylhäisen
suojelijansa puheen, kuiskasi hän:

— Puhukaamme jostakin muusta, kuningas tulee tännepäin… hän

näyttää olevan erinomaisen hyvällä tuulella, vaikka…
 Aivan kuninkaan seljän takana pyöri Kustaa Mauritz Armfelt'inkin
silmät ikäänkuin etsien jotakin; hänen harhailevat silmäyksensä
kiinnittyivät nyt Magdalena Rudenschöld'in milt'ei lapsellisen
viehättäviin kasvoihin, jotka, käännettyinä Fredrik-herttuaan päin,
hymyilivät tälle, samalla kun Magdalena irroitti vyöhyestänsä
valkoisen orjantappura-kukan, jonka hän suloisella vilkkaudella
tarjosi herttualle, joka puolittain polvillansa otti vastaan hänen
lahjansa. Seuraavassa silmänräpäyksessä riensi hän herttuan
läheisyydestä erään ruusupensaan luo ja ojentaen hienon kätensä,
taittaakseensa muutamia nuppuja, jatkoi hän yhä hymyilemistänsä.
Tässä silmänräpäyksessä seisoi Armfelt äkkiä hänen edessänsä.

— Ketä ritaria ai'otte koristaa näillä kukilla? — kysyi hän.

Magdalena loi häneen silmänsä. — En ainakaan teitä, paroni

Armfelt!

— Sitäpä en ajattelekaan. Enpä haluakaan jakaa suosion

osoitteita Fredrik-herttuan kanssa, ja minä onnittelen teitä, neiti,
tuohon tekemäänne, ylhäiseen valloitukseen.

— Kiitoksia, — vastasi Magdalena, vetäen henkeensä ruusun

tuoksua samalla kuin hän veitikkamaisesti katseli Armfelt'in hehkuvia
kasvoja ja yhteen puristettuja huulia.

— Ette kait tahdo väittää minun erehtyneeni?

— En väitä mitään. Fredrik-herttua on Europan kauniin ruhtinas, ja

minä olisin sangen mielissäni, jos te olisitte oikeassa.

— Sitä ihmettelyä, jota te häntä kohtaan tunnette, näytätte te, neiti,

niin julkisesti, ett'ei minun arvaamisky'ylleni jää mitään tehtävää.
 — Te suvaitsette puhutella minua tavalla semmoisella, että se
tekee kaikki vastaukset minun puoleltani tarpeettomiksi. —
Magdalena kääntyi hänestä äkkiä pois, hänen silmänsä loistivat
kirkkaasta kimalluksesta ja puolittain avatuilla huulillaan veti hän
äkkiä henkeänsä.

— Magdalena, suokaatte anteeksi! Ettekö voi ymmärtää?… Ei, te

ette ymmärrä, te ette ole ikänä minua lempinyt! Ah, näitä pitkiä
kuukausia, joina en ole saanut puhua kanssanne, joina en…

— Sellaisia sanoja en tahdo kuulla teiltä, paroni Armfelt! —

Magdalena oli pysähtynyt, tuon ankaran mielenliikutuksen, jota hän
tunsi, pakoiti hän takasi sydämeensä ja, kääntyessänsä jälleen
Armfelt'iin, oli hänen kasvonsa tyynet, milt'ei marmorivaaleat,
samalla kuin Armfelt'in sanat helähtivät hänen korvissansa ikäänkuin
soitannolta. — Muistakaatte, — jatkoi hän vitkallisesti, —
muistakaatte niitä siteitä, jotka liittävät teidät toiseen!… Meidän
välillämme on ikäänkuin suuri juopa, jonka yli ette te, enkä minä voi
astua, putoamatta syvyyteen.

— Kuulkaa minua, Magdalena…

Ei, hän ei tahtonut kuulla Armfelt'ia! Hämillänsä, milt'ei

huumauksissansa riensi hän pois.

Armfelt lempi häntä!

Ijäti eroitettuina omasivat he myöskin ijäti toisensa sydämen.

Riemullinen vakuutus, joka jälleen toi autuuden Magdalenan sieluun!
Kalvava levottomuus, joka toi hänen sydämellensä tuhansia uusia
tuskia!
 Riemun ja häiritsemättömän ihastuksen tunne milt'ei tauottanut
hänen hengitystänsä, mutta hän riensi eteenpäin nurmikolle ja
kiiruhti pois Armfelt'in silmäyksien edestä.

Rientäen näin eteenpäin, oli hän tullut hyvän matkaa linnasta, ja

istahti tuuheaan lehtimajaan sekä kuuli samassa silmänräpäyksessä
kaksi henkilöä haastelevan.

— Teidän kodissanne vallitsevaa kurjuutta voin kumminkin täksi

hetkeksi poistaa — lausui miehinen, sointuva ääni, — minä olen
saanut rahalahjan kuninkaalta ja mulla on siitä vielä vähän jäljellä.

— Oletpa yhä kaltaisesi, Kaarlo Mikael, sanoi muuan epävakainen

ääni, kiitoksia sydä…

— Ei enään sanaakaan tästä! — keskeytti tuo ensimäinen puhuja.

— Oikeastansa olen minä kiitollisuuden velassa sinulle… olethan
sinä parhaimpia laulelmissani esiytyviä henkilöjä.

— Enpä, lempo vieköön, olekaan! Niin, sinä naurat, sinusta ei saa

koskaan tolkkua, josko sinä puhut totta, vai lasket pilaa! Ei,
todellakaan, enpä soisi sinulle koskaan anteeksi…

— Niin, ole sitte suomatta! Mutta vaiti, nyt olen aivan runollisella
mielellä sille tulen helposti, Hagaan jouduttuani!

Ja annettuaan kanteleen hiukan helähdellä, alkoi eräs ääni laulaa,

jonka ihmeellistä sointua Magdalena ei ollut koskaan kuullut eikä
koskaan tulisi unohtamaan:

Sa yösen haltija, hälvennä päivän paahto,

Ja pilven tähtönen, himmennä illan rusko,
Laimenna laineetkin,
 Vaivuta väsyneet, lievennä tuska, poltto
Ja veren kuohukin.

Nurmesta pilkistää voikukka, valkovuokko,

Ja peippo visertäen, tuo metsän kirjavikko,
Se riemuin hyppivi;
Myös kertun poikaisten äänestä soi varvikko:
Pi, pii, pi, pii, pi, pii!

Magdalena taivutti hiljaa oksat edestänsä, ja nurmisella kukkulalla

näki hän sen henkilön, jonka hän oli aavistanut saavansa nähdä; hän
näki Kaarlo Mikael Bellman'in, jonka rinnalla hän tunsi tuon "viheriän
Lehdon" edustalla olleen puhujan pulleat ja punaiselta paistavat
kasvot.
KAHDESKYMMENESYHDEKSÄS
LUKU.

Vuodon 1786 vuodon valtiopäivät olivat menneet. Kuninkaan

yritykset rahapulan auttamiseksi eivät olleet onnistuneet, ja
valtiosäädyt, aatelisto eturivissä, olivat lausuneet hänelle
epäluottamustansa.

Asioiden näin ollessa ja nyt todellakin haluten Tanskaa

liittolaiseksensa, oli kuningas oleskellessansa Skoonessa
pyörähtänyt Seelantiin, jossa hän kohtasi Tanskan kuninkaallisen
perheen.

— Äsken kotiin pääsneenä ei minua kohdannut muuta kuin

valitusvirsiä, — lausui kuningas erään hallitustoimissa Armfelt'in
kanssa kahden kesken valvomansa yön jälkeen. — Liljenkrantz (43)
ei puhu muusta kuin menojen vähentämisestä ja säästäväisyydestä;
minun täytyy siis keksiä keinoja hänettäkin… olen lähettänyt kirjeen
Toll'ille; hänen täytyy tulla tänne!

— Eiköhän muu keino kuin sota voisi järjestää maamme asioita?

 — Sinäkin, Gösta? Mutta minä ymmärrän… sinun
nurjamielisyytesi
Toll'ia kohtaan synnyttää sinussa vastaväitteitä.

— Nurjamielisyyteni Toll'ia kohtaan, — kertoi Armfelt tuolla

avosydämisellä rohkeudella, joka hänelle oli omituista, — niin, teidän
majesteettinne, en tahdo väittää pitäväni tuota everistiä ystävänäni,
mutta milloin on kysymys maamme menestyksestä, en ota lukuun
omia tunteitani. Toll on huimapää ja näyttää aina sellaista
uhkarohkeutta, joka, jos teidän majesteettinne avokorvin kuultelee
hänen neuvoansa, helposti voisi…

— Foi de gentilhomme, mitä sinä mietitkään! Luuletko minun

antavani johtaa itseäni?

— Sire, se ei ollut ajatukseni! Luulen vaan Toll'in omista, kunnian

himoisista syistään haluavan sotaa, ja hänestä on yhdentekevä,
millä tavalla tämä hänen halunsa tulee täytetyksi. Nykyään kun oli
puhe sodan mahdollisuudesta, ja että siinä tapauksessa saisimme
odottaa venäläistä ja tanskalaista sotalaivastoa, kuulin hänen
lausuvan kanslianeuvos Rosenstein'ille: "Ne eivät voi purjehtia
samalla tuulella, ja siitä seuraa, että me ensiksi lähdemme sitä
vastaan, jolla on vastatuuli, jolloin tähdissä on kirjoitettu sen tulevan
saamaan selkäänsä; sitte menemme toista vastaan ja voitamme
sen."

Kuningas nauroi: — Hän on vähän gascognalaisen tapainen,

mutta sydän on hänellä oikealla paikallansa. Jos kaikilla tässä
valtakunnassa olisi Toll'in sotaisa uskallus ja rohkeus… niin, Gösta,
noita molempia viimeksimainittuja ominaisuuksia ei sinultakaan
puutu, ja jos sinulla olisi vaan hiukka enemmän sota-intoa olisit
täydellinen.
 — Vaikka minulla olisi kaikki, mikä tekisi minut täydelliseksi, —
vastasi Armfelt hymyillen, — niin… on minullakin ollut unelmia
sodista ja voitoista, mutta nyt olen herännyt, sillä teidän
majesteettinne suuri ja armollinen luottamus on pahoittanut minua
ottamaan selvää seikoista sekä olosuhteista, ja siinä kurjassa
tilassa, jossa maamme nyt on, on sota mahdotonta.

— Minä tulen toteuttamaan mahdottomuudenkin. —.Kuninkaan

tummansiniset silmät loistivat uskalluksesta ja hän jatkoi: — Venäjä
on jo liian paljo sekaantunut Ruotsin asioihin; se koettaa kiihoittaa
mieliä tässä maassa, ja tämä näin vireillä pidetty tyytymättömyys
tulee leviämään ikäänkuin tulipalo ympäris, jos en saa sitä ajoissa
sammumaan. En sano sillä sodan olevan syttymäisillänsä, mutta
näen ainoastansa selvemmin nyt, mihin kaikki lopulta tulee viemään.
Mutta aurinko on jo korkealla taivaalla, keskeytti hän äkkiä
puheensa, — minä olen väsyksissä. Soita, Gösta, kamaripalvelijaani
tulemaan, ja seuraa sitte minun esimerkkiäni.

Miltei samassa silmänräpäyksessä, jolloin Armfelt ojensi

tarttuakseen kellon nauhaan, sulki Magdalena Rudenschöld
jonkinmoisella varovaisuudella huoneensa oven. Hänen keveistä
liikunnoistansa ja siitä nopeudesta, jolla hän, kuullessaan jotakin
odottamatointa kolketta, käänsi päätänsä, näytti miltei ikäänkuin
aikoisi hän lähteä niin huomaamattomana kuin suinkin
aamukävelylle. Jos tämä oli hänen aikomuksensa, onnistui hän siinä
milt'ei täydellisesti, sillä ainoastansa pieni kamarineiti, joka näytti
olevan yhtä halukas kuin Magdalenakin saada olla huomaamatta, tuli
hänen vastaansa tuossa pitkässä läpikäytävässä, ja pian astuskeli
tuo nuori hovineiti auringonpaistamissa puistokäytävissä, jotka
suoraan suuntaan johtivat yhä kauemmaksi Drottningholm'in
linnasta.
 Päästyänsä kappaleen matkaa linnasta, poikkesi Magdalena
vasemmalle ja jatkaen kävelyänsä kostealla nurmikolla, kulki hän
hiukan vitkallisemmilla askelilla yhä eteenpäin. Lintujen
pyrähtelemiset ja viserrykset olivat ainoat äänet, jotka silloin tällöin
kuuluivat hänen korviinsa. Kaikki oli muutoin niin hiljaa, niin
auringonpaisteista ja tyyntä hänen ympärillänsä, että näytti ikäänkuin
olisi ikuinen rauha laskenut lempeän kätensä kukkasille, ruohoille ja
puille. Täynänsä mielihyvää pysähtyi Magdalena muutaman
silmänräpäyksen, — noin rauhallista oli hänenkin elämänsä kerran
ollut, mutta rauha oli kadonnut, ja mitä oli hänelle vast'edes tuleva?
Hiljainen humina kuului puissa, ja lehdet, kukat sekä korret värisivät
hiljaa.

— Jos olisin taikauskoinen kuin vanha Regina, niin…

— Mitä sitte?

Magdalena kääntyi hymyillen: — Joko teidän korkeutenne on

täällä!

— Minun olisi pitänyt vielä olla vaiti hetkinen, sillä silloin…

— Ja minä olisin kävellyt täällä sekä puhunut itsekseni, ja teidän

korkeutenne olisi sitä kuunnellut. Tämä ei laisinkaan ole minun
mieleeni.

Magdalena lausui nämät sanat vilkkaasti ja iloisesti, astuen

Fredrik-ruhtinaan rinnalla eräälle nurmea kasvavalle töyräälle, johon
molemmatkin istahtivat.

— Vihdoinkin olette suoneet minun kohdata teitä, mitä tuhansin

kerroin teiltä olen anellut…
 — Niin monta kertaa en luule sen täydelleen tapahtuneen, teidän
korkeutenne. — Magdalena näytti veitikkamaiselta, ja järjestäessään
kiharoitansa, valuivat hänen aamupuvussaan olevat valkoiset
karrikkaat ales hänen somista, pyöreöistä käsiranteistansa.

Ruhtinas katseli hänen valjusti: rusottavia sormiansa, joissa kiilteli,

missä rubiinikivestä tehty sydän, missä smaragdiruusu tahi
hohtokiven säkenöivä loisto. Kohteliaalla eljeellä tarttui Fredrik-
ruhtinas hänen käteensä, ja painaen suudelman sen lumivalkealle
hipiälle, lausui hän:

— Vieläkin tuhatta pyyntöä ei olisi liikaa siitä suosiosta, jota nyt

olette minulle osoittaneet.

Magdalena nauroi sydämellisesti: — Jumalani, jos joku hovista

meidät näkisi: hän veti tätä sanoessaan kätensä pois ja jatkoi
iloisesti; — Kuinka siellä päiviteltäisiin ja punastuttaisiin minun
puolestani… pyörtymistä ja hajuvettä tulisi ilmestymään, ja minua
pidettäisiin menneenä!

— Te pidätte minun lempeäni kokonansa arvotoinna, Magdalena.

— Niin, todellakin aivan arvotoinna, — kertoi hän

välinpitämättömästi.

— Mutta minä on ole tullut tänne laskemaan pilaa, vaan

puhumaan täyttä totta.

— Minäkin olen tullut tänne puhumaan täyttä totta, ruhtinas;

uskokaa minua, sillä muutoinpa en olisi tänne tullutkaan.

— Teidän kohtelunne saattaa minut epätoivoon…

 — Minun kohteluni saattaa teidät, kuten toivon, järkeenne ja
unohtamaan.

— Minut… voisinkohan eläessäni tulla teitä unohtamaan?

— Siinä tapauksessa ennustan teidän korkeudellenne lyhyttä

elämää.

— Minä lemmin teitä, enkä voi unohtaa.

— Teidän tulee sekä täytyy; juuri tästä olen tullut tänne puhumaan
kanssanne, teidän korkeutenne.

— Magdalena… tässä nimessä on ikäänkuin sulosointua, minä

kerron sitä alituisesti… ei, älkäätte ruvetko taas laskemaan pilaa!
Säälikäätte minua hiukan… sitä teiltä rukoilen! Mitä minä
antaisinkaan, jos… voisin lukea sydämestänne!

— Te tulette saamaan sen tehdä, teidän korkeutenne.

— Jos voisin lukea teidän sydämestänne ja huomata sen vihdoin

tulevan sykkimään vastarakkaudesta.

Magdalena pudisti päätänsä.

— Ihmiset ovat jo ruvenneet puhumaan teidän korkeutenne

suosiollisuudesta minua kohtaan; tämän puheen minä soisin
loppuvan.

— Minä kylläkin käsitän, kuinka tukalalta se teistä tuntuu. Hovi on

täynänsä kielilakkareja… te olette kaunis, Magdalena, te herätätte
välttämättömästi kateutta… teillä on avonainen ja hilpeä luonne.
Ulkokultaiset siveyden saarnaajat, jotka eivät ole arvolliset
irrottamaan teidän kengännauhojannekaan, rohkenevat teitä moittia.
Mutta ah, Magdalena, eihän teidän tarvitsekaan jäädä sellaiseen
ilmaan, joka, tukehduttaen kaiken luonnollisuuden, lopulta tulee
teidät surmaamaan.

— Teidän korkeutenne, minä en todeltakaan teitä käsitä.

— Suvaitkaatte minun puhua unelmistani, Magdalena. Onhan

olemassa ihanoita maita, joissa vallitsee ikuiset kesät, ja joissa on
kukkaistuoksua ja viehätystä… onhan maita, joissa on piilossa olevia
suviasumuksia peilikirkkaiden järvien rannoilla ja metsääkasvavien,
lumihuippuisten vuorten juurella… onhan kaupunkeja täynänsä
hurmaavia huveja ja vilkasta elämää… kaupunkeja, joissa on
viehättäviä taideteoksia ja mahtavia muinaismuistoja. Olenpa
uneksinut teidät, Magdalena, lepäävänä tuoksuvissa,
auringonpaisteisissa maissa; olen uneksinut teidän olevanne
marmorikuisteilla, kuultelemassa mandoliinein säveliä; olen nähnyt
teidän valkoisen hameenne kuun säteiden valaisemana, olen nähnyt
teidän kasvonne sitroonapuiden varjon peittämänä. Olen nähnyt
teidät vallattomissa karnevaalihuveissa ja St Germains'in loistavissa
saleissa, — olen nähnyt teidät ja uneksinut teistä kaikkiaalla, missä
on suloista ja ihanaa, vaan en täällä — en täällä.

— Ja miksi ette täällä?

— Sillä täällä, Magdalena, tulisitte te, jos voisitte suoda minulle

tilaa sydämessänne, sellaiseen asemaan, joka ei olisi teille
mieluinen ja joka saattaisi teidät alttiiksi moitteelle… sanalla sanoen,
paetkaamme täältä, Magdalena!

— Tuo uusi elämä, jota minun kanssani aikoisitte viettää, tulisi

antamaan teille sangen vähän korvausta siitä, mitä te täällä
menettäisitte.

— Olen miettinyt kaikki, Magdalena… älkää luulko sen

ehdoituksen, jonka nyt olen tehnyt, olevan silmänräpäyksen
ihastuksen tuottaman; minä olen tarkoin punninnut kaikki ja kun
sanon: lähtekäämme täältä, tiedän sekä mitä voitan että mitä
häviän… voittoni on suurempi, Magdalena! Lähtekäätte mukaani
puolisonani, lemmittynä, laillisesti vihittynä aviopuolisonani! Ah,
Magdalena, te tiedätte lempeni olevan puhtaan…

— Juuri sentähden pidänkin teidän esitystänne vastausta

ansaitsevana, mutta siitä huolimatta…

— Onko siis se, mitä täällä menettäisitte, teidän mielestänne

korvaamatointa?

Magdalena antoi päänsä vaipua liikutetun, masennetun

näköisenä.

— Tunnetteko itsenne loukatuksi siitä, ett'en voi tarjota teille

ruhtinattaren arvoa? — jatkoi herttua, joka oli ottanut hatun
päästänsä ja käänsi häneen kauniit, vilkkaat kasvonsa, ja sillä
kunnioitusta sekä rakkautta ilmaisevalta äänellä, jolla hän koko ajan
oli Magdalenaa puhutellut, jatkoi hän: — Te ansaitsisitte kantaa
kuningattaren kruunua, Magdalena, mutta enhän olekaan kuningas,
enkä voi itse kauttani antaa teille sitä arvoa, joka teille minun
aviopuolisonani olisi tuleva.

— Minulta ei ota minkäänmoisia kunnianhimoisia unelmia,

uskokaa minua, ja kun hylkään…
 — Pelkäättekö te myöntymyksenne tulevan suututtamaan
kuningasta? Ah, Kustaa-kuningas on lempeä, minä tunnen hänen
sydämensä, hän tulee huomaamaan… hän tulee käsittämään minun
sydämellisen rakkauteni teihin ja vihdoin…

— En ajattele kuningasta, en ajattele mitään maailmassa paitsi…

— Magdalena vaikeni, hän oli tullut tänne herttuata tapaamaan,
vieroittaaksensa häntä itsestänsä ivalla sekä kylmäkiskoisuudella;
hänen tahtomattansakin oli heidän pakinoimisensa saanut sellaisen
suunnan joka yht'aikaa vaikutti hänessä hämmästystä ja tuskaa.
Antamatta tämän avioliiton tarjoumuksen itseänsä soaista, oli hän
lujasti päättänyt sen hyljätä ja hän mietti nyt vaan muutama
silmänräpäys kyllin lempeitä sanoja, ilmaistaksensa herttualle tämän
hylkäämisensä.

— En ole laisinkaan kunnianhimoinen enkä epäilisi, jos… jos en jo

kauan sitä ennen, kuin te puhuitte minulle sanaakaan rakkaudesta,
olisi kiinnittänyt sydäntäni toiseen.

— Ja sittekin, Magdalena, sittekin…

— Ah, teidän kohteliaisuutenne oli minusta mieluista… en voinut

ajatellakaan… ei, hetkeksikään en voinut luulla teidän korkeutenne
suovan minulle huomiotanne niin, kuin nyt on tapahtunut… minun
elämäni sai milt'ei teidän kauttanne jotakin hauskuutta, teille mieliksi
oleminen oli usein minun ajatukseni pitkinä, ikävinä hetkinäni.

— Pitkinä, ikävinä hetkinänne?

— Minun iloni on kuni kuohu aaltoilevalla vedenpinnalla: sydämeni

pohjassa nousee murheen liejuiset laineet! Minä lemmin, mutta
lempeni ei suo minulle minkäänmoista autuutta, ei anna minulle
mitään paitsi muistoa… tämä muisto on minusta pyhä, ja se on
meidän välillämme!

Magdalena oli noussut seisovallensa, hänen liikkeensä olivat

vakavat, ja nöyrän anteeksianomisen eljeellä tarttui hän herttuan
käteen, jota hän helleydellä puristi.

— Tämän muiston takia täytyy meidän vaeltaa eri haaroillemme,

— hän vaikeni muutaman silmänräpäyksen, jonka jälkeen hän
jälleen iloisesti jatkoi: — minä olen teidän edessänne veikistellyt,
naisen turhamielisyydestä olen tahtonut teitä miellyttää… ja kenpä ei
haluaisikaan miellyttää teidän korkeuttanne?… Katselkaa vaan
ympärillenne!

— Magdalena, minun pitäisi vihastua…

— Sitä tulee teidän korkeutenne tehdä! Sitte, ah, minä rukoilen,

tulette te suomaan anteeksi…

— Sen te'en, sen te'en!…

— Jos sen voi tehdä sydämestänsä, niin…

— Niin?

— Voi myöskin unohtaa.

Hän oli jo etäällä herttuasta ja keveästi hengittäen riensi hän

nopein askelin eteenpäin, tyytyväisenä, että tuo vaikea asia nyt oli
suoritettu ja tyytyväisenä itseensäkin, huomattuaan, kuinka
järkähtämättömän luja hänen lempensä oli. Ei mikään maailman
loisto, ei mitkään houkutukset tahranneet tätä tunnetta. Yksinänsä
tulisi hän vaeltamaan elämässänsä ja hän tunsi jonkinlaista
onnellisuutta, tietäessään, kuinka selvänä ja muuttumattomana
kaikki hänelle oli suunniteltuna.

Notkeana ja hilpeänä näytti hän rientävän eteenpäin. Auringon

säteet olivat jo alkaneet leikitellä suihkukaivojen vesihelmien kanssa,
ja niiden välkkyvissä kimalluksessa kuvautui maan ja taivaan värit.
Kumartuen siellä täällä niiden kukkalavojen yli, jotka ympäröivät
vesialtaita, poimi hän muutamia kurenpolven oksia.

— Te olette juuri auringon säteen kaltainen, neiti Rudenschöld?

Tämä oli Södermanlannin herttua, joka hänen takanansa puhui.

Magdalena kääntyi äkkiä; syvään kumartuen ja lausumatta
sanaakaan antoi hän ruhtinaan mennä ohitsensa.

Pieni tyytymättömyyden varjo synkisti silmänräpäyksen

Magdalenan kasvoja hänen rientäessänsä kiiruusti eteenpäin linnaa
kohti.
KOLMASKYMMENES LUKU.

Niin, Magdalena tiesi, minkälaiseksi hänen elämänsä tulisi

kehittymään; yksinään tahtoi hän vaeltaa elämänsä uraa, ja niitä
riemun kukkaisia, jotka hänen tiellensä puhkesi, tahtoi hän kerätä ja
olla niihin tyytyväinen sekä niillä onnellinen.

— Nähdä Armfelt'ia jonkun kerran, nähdä häntä vilahdukselta oli

kaikki, mitä hänen sydämensä halusi, ja hän väisti tämän kanssa
juttelemista suurissa seuroissa sekä kohtaamasta yksinänsä.
Kuukausia kului tällä tavalla, kuukausia täynänsä rauhaa ja
tyytyväisyyttä.

Uusi ajanjakso oli tullut, vaan ei mitään muutosta Magdalenan

tunteissa, ja milt'ei mielihyvällä pysyi hän väliin Sofia Albertina-
ruhtinattaren heikon terveyden vuoksi poissa niistä juhlallisuuksista,
jotka yhä vaihettelivat Kustaa III:n hovissa. Osa aatelistoa oli alkanut
osoittaa jonkinmoista hitautta, kun tuli asiaksi näyttäytyä tässä
hovissa, ja kuningas, joka nyt tavallista enemmän halusi näyttää
maailmalle sitä hyvää sopua, joka vallitsi hänen sekä hänen
omaiseensa välillä, kävi eräänä päivänä alkuvuodesta suosikkinsa
seurassa Sofia Albertinaa tervehtimässä.
 Ainoa ruhtinattaren luona tässä tilaisuudessa palvelusta tekevä
neiti ja ainoa kuninkaan seurueessa oleva hoviherra jäivät
yksinänsä, ja Magdalena Rudenschöld sekä Kustaa Mauritz Armfelt
olivat nyt kahdenkesken sen perähuoneen viereisessä kamarissa,
jossa Sofia Albertina päästi puheellensa Kustaa-kuninkaan.

— Vihdoinkin on onni suonut minulle tilaisuuden teidän kanssanne

puhelemiseen, Magdalena! Ei, älkäätte kääntykö pois! — pyysi
Armfelt hiljaa ja nöyrästi — Oi, sallikaa minun uneksivan! kaiken
olevan entisellänsä! Suokaa minulle vaan hetkikin sitä
autuaallisuutta…

— Se on ijäksi paennut.

— Mitähän minä mielinkään sinusta luopuessani? Kuinka voit sinä

niin helposti… niinkuin teit, eritä minusta?

— Helposti? Jumalani, hyvä Jumalani? Tahdoitko sinä edes

tietääkään minun tuskastani? Et, vaan tahdoit tulla rikkaaksi, tahdoit
tulla mahtavammaksi kuin olitkaan, — ja minä?… Loukattuna ja
hyljättynä, voinko minä muuta kuin luopua?… Vai luuletko, että olisin
alentanut itseni kerjäämään rakkautta?

Äkillinen, ankaran kiivastumisen näköinen leimu nousi

Magdalenan kasvoille, hänen silmänsä aukenivat ja, näyttäen
kirkasta säihkyä näiden sinisissä terissä, loi hän silmäyksensä
Armfelt'iin.

— Sinäkö kerjäämään, Magdalena — kuningatar puhuu

kerjäämisestä!

— Kuningatar?
 — Kauneudessa… sinisilmä, ah, katso minuun kuni ennenkin!

— En, en, nyt on asiat niin, kuin on.

— Mutta ne voisivat muuttua toisellaisiksi.

— Oi, ei koskaan, ei koskaan.

— Lausu, oletko vihoissasi?

— Olenhan aivan tyyni.

— Ja oletko ollut kovin vihoissasi?

— Jätä menneet siksensä, paroni Armfelt, minä en niitä enään

muistele.

— Mutta minä… minä palajan yhä…

— Se on anteeksiantamattoman yksitoikkoisena elämistä.

— Sinun sydämesi on jäästä.

— Vaikk'ei täydellisesti niin kylmäkään, ei sitä kuitenkaan voi

saada sulamaan.

— Kuinka voit laskea pilaa nyt?

— Koska kaikki meidän välillämme on unohdettu ijäisesti.

— Mainitse siinä tapauksessa ainoastansa itseäsi. Minä olen

koettanut unohtaa, mutta yhä selvemmin on sinun kuvasi esiintynyt
sielussani.
 — Koeta siis alati minua muistella, niin tulee siitä toisellainen
päätös.

— Kuinka voit noin tehdä pilaa?

— Pilaa? sen taidon olen varmaankin oppinut sinulta; sen

ensimäinen oppiminen maksoi minulle ehkäpä kyyneliäkin,
jättääksensä lopulta vaan hymyilyä jälkeensä.

— Mutta nyt — sinä itket…

— Itken niin… enkö ma itkisikään! Oi, päästä käteni, — kerta ei se

ollut sinusta minkään arvoinen! Minä itken, voidakseni paremmin
hymyillä kaikelle, joka elämässä muserretaan ja turmellaan.

— Kuinka katkera! Tuskinpa sinua enään tunnenkaan.

— En tunne enään itseänikään. Ei, mene tieltäni, Kustaa Mauritz!

— En siirry, ennenkuin olet rauhoittunut. Oi, kuule lemmikkini,

rakastettuni, suloinen sydän käpyni! Lausu, oletko kärsinyt paljokin
minun tähteni? Tästä kärsimisestäsi voin arvostella rakkauttasi,
tässä kärsimisessä olen kyllin itsekäs löytämään autuutta.

— Ah, vielä vaan sananen… kerro minulle vielä, että olet minua
lempinyt,.

— Minä olen sinua lempinyt…

— Ja nyt, ja nyt?

— Ei, ei, päästä minua menemään!