Economic Perspectives on Craft Beer:

A Revolution in the Global Beer

Industry 1st Edition Christian
Garavaglia
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/economic-perspectives-on-craft-beer-a-revolution-in-t
he-global-beer-industry-1st-edition-christian-garavaglia/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Beer: A Global Journey Through The Past And Present 1st

Edition John W. Arthur

https://ebookmass.com/product/beer-a-global-journey-through-the-
past-and-present-1st-edition-john-w-arthur/

Beer: A Global Journey through the Past and Present

John W. Arthur

https://ebookmass.com/product/beer-a-global-journey-through-the-
past-and-present-john-w-arthur/

Mechanics Of Materials 7th Edition Beer

https://ebookmass.com/product/mechanics-of-materials-7th-edition-
beer/

A Reflection on Sraffa’s Revolution in Economic Theory

1st Edition Ajit Sinha

https://ebookmass.com/product/a-reflection-on-sraffas-revolution-
in-economic-theory-1st-edition-ajit-sinha/
Beer For Dummies 3rd Edition Marty Nachel

https://ebookmass.com/product/beer-for-dummies-3rd-edition-marty-
nachel/

Beer and Brewing in Medieval Culture and Contemporary

Medievalism John A. Geck

https://ebookmass.com/product/beer-and-brewing-in-medieval-
culture-and-contemporary-medievalism-john-a-geck/

Vector Mechanics for Engineers 12th Edition Ferdinand

Pierre Beer

https://ebookmass.com/product/vector-mechanics-for-
engineers-12th-edition-ferdinand-pierre-beer/

Mecánica vectorial para ingenieros: estática 11th

Edition Ferdinand P. Beer

https://ebookmass.com/product/mecanica-vectorial-para-ingenieros-
estatica-11th-edition-ferdinand-p-beer/

Statics and Mechanics of Materials 2nd Edition

Ferdinand P. Beer

https://ebookmass.com/product/statics-and-mechanics-of-
materials-2nd-edition-ferdinand-p-beer/
 Economic
Perspectives
on Craft Beer
A Revolution in the
Global Beer Industry

Edited by
Christian Garavaglia,
Johan Swinnen
Economic Perspectives on Craft Beer
 Christian Garavaglia · Johan Swinnen
Editors

Economic
Perspectives on Craft
Beer
A Revolution in the Global Beer
Industry
Editors
Christian Garavaglia Johan Swinnen
University of Milano-Bicocca and Bocconi Centre for European Policy Studies
University KU Leuven
Milan, Italy Leuven, Belgium

ISBN 978-3-319-58234-4 ISBN 978-3-319-58235-1 (eBook)

https://doi.org/10.1007/978-3-319-58235-1

Library of Congress Control Number: 2017943640

© The Editor(s) (if applicable) and The Author(s) 2018

This work is subject to copyright. All rights are solely and exclusively licensed by the Publisher, whether
the whole or part of the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse
of illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and
transmission or information storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by
similar or dissimilar methodology now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this
publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt
from the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this
book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the
authors or the editors give a warranty, express or implied, with respect to the material contained herein
or for any errors or omissions that may have been made. The publisher remains neutral with regard to
jurisdictional claims in published maps and institutional affiliations.

Cover credit: Nick Dunmur/Alamy Stock Photo

Printed on acid-free paper

This Palgrave Macmillan imprint is published by Springer Nature

The registered company is Springer International Publishing AG
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
To all craft beer enthusiasts in the world
 Preface

This book analyzes the emergence and growth of craft breweries and
craft beers, which revolutionized the brewing industry, from a compara-
tive international perspective.
Craft brewers and their success have transformed global beer mar-
kets over the past two decades. They ended a century of consolidation
of breweries, resulting in the domination of a few global multinationals
and the homogenization of beer. A wave of small breweries entered the
market offering a large variety of beers. Today, a few large multinational
firms co-exist with a significant number of small craft beer producers.
This transformation of an entire industry is not only important for
people and researchers interested in beer and brewing, but also for those
interested in what determines industry structure and in economic his-
tory. The emergence of many craft breweries, the consequent dynam-
ics in the beer industry, and the changes in consumption provide an
interesting natural experiment in industrial change and economic devel-
opment, offering fertile material for studying these issues. The various
chapters in this book contribute a rich set of insights and information
for the fields of entrepreneurship, management, economics, industrial
dynamics, and economic history.

vii
viii   Preface

Our book is global in perspective, covering 16 countries from almost

all continents. One of the fascinating issues is how there are both dif-
ferences and common elements in the evolution of craft brewing across
countries. The chapters not only document global developments,
but also show the existence of global links which connect craft brew-
eries around the world. Craft pioneers in various countries have been
“inspired” by other, previous experiences in other countries.
The book starts with an overview chapter, which draws on the rest of
the chapters and presents a synthesis of the issues and findings related to
the definition, emergence, growth, and diffusion of craft beers, and the
response of governments and major brewing companies.
The first set of country studies are from North and South America
(USA, Canada, and Colombia). The USA has the world’s largest and
arguably most dynamic craft beer scene, which has impacted the rest of
the globe. While the first US producers were influenced by the tradi-
tional European styles, more recently the craft beer scene in the USA is
influencing craft beer producers in Europe and in the rest of the world.
The largest group of country studies is from Europe. Some cases
focus on traditional beer-drinking countries from Western Europe
(the UK, Germany, Belgium, the Netherlands, and Denmark). The
craft beer movement in the UK has been a source of global inspira-
tion because of the traditional ales and because of the role of the craft
consumer organization CAMRA. The Netherlands (Heineken) and
Denmark (Carlsberg) are both host to a large international macro-
brewer that has recently started taking over craft brewers. The Belgian
case is interesting because of the country’s long tradition in producing
a wide variety of beer styles. The German case is unique because of the
country’s longstanding protection of its beer sector, its low degree of
industry concentration, and the survival of many small and medium-
sized breweries, affecting the dynamics of the craft beer market.
The Southern European countries (Italy and Spain) have seen a
switch from wine to beer consumption since the 1970s and recently the
emergence of a vivid craft beer scene. Three Eastern European countries
(Poland, Slovakia, and Hungary) provide interesting cases of countries
with a longstanding beer tradition, but where the brewery industry
was state controlled between 1950 and 1990, and where multinational
 Preface   ix

brewery investments played a major role in the restructuring of the beer

industry in the 1990s.
The final set of countries are from Asia (Japan and China) and
Australia. They provide very different cases of craft beer development,
with a well-developed craft beer scene in Australia and a beer market
which is highly influenced and constrained by government regulations
in Japan. While China is the world’s largest beer market, craft brewing
is only recently emerging.
The ideas and development of this book have been stimulated by
the vibrant new field of “beeronomics,” reflected in the bi-annual
Beeronomics Conferences and regular workshops. We are grateful for
ideas, discussions, and encouragement from many colleagues from
around the world. In particular, we would like to thank Julian Alston,
Ignazio Cabras, Vittoria Cerasi, Koen Deconinck, Boris de Mesones,
Jill McCluskey, Gianfranco Oradini, Klaus Salhofer, Alex Schmid, and
Steve Ziliak for their insights, collaborations, ideas, and helpful discus-
sions and encouragement—over beer, coffee (or Skype). We would also
like to thank all the entrepreneurs and brewers we met who dedicated
their time to explain their idea behind the birth and evolution of craft
breweries.
Dorien Emmers provided excellent research support. This project
was supported by the Department of Economics, Management and
Statistics (DEMS) of the University of Milano-Bicocca, the KU Leuven
Research Fund (Methusalem), and the LICOS Centre for Institutions
and Economic Performance.

Milan, Italy Christian Garavaglia

Leuven, Belgium Johan Swinnen
 Contents

Part I Overview

1 Economics of the Craft Beer Revolution: A Comparative

International Perspective 3
Christian Garavaglia and Johan Swinnen

Part II Country Studies

2 Craft Beer in the USA: Strategic Connections to

Macro- and European Brewers 55
Kenneth G. Elzinga, Carol Horton Tremblay
and Victor J. Tremblay

3 The Canadian Craft Beer Sector 89

Alfons Weersink, Kevin Probyn-Smith and Mike Von Massow

xi
xii   Contents

4 The Craft Brewing Industry in Latin America:

The Case of Colombia 115
Daniel Toro-Gonzalez

5 Belgium: Craft Beer Nation? 137

Eline Poelmans and Johan Swinnen

6 Entry, Survival, and Profits: The Emergence

of Microbreweries in Denmark 161
Jan Bentzen and Valdemar Smith

7 Craft Beer in Germany. New Entries in a Challenging

Beer Market 183
Lutz Depenbusch, Malte Ehrich and Uwe Pfizenmaier

8 The Emergence and Survival of Microbreweries

in Hungary 211
Imre Fertő, József Fogarasi, Anita Major and Szilárd
Podruzsik

9 The Birth and Diffusion of Craft Breweries in Italy 229

Christian Garavaglia

10 From Pilsner Desert to Craft Beer Oasis: The Rise

of Craft Brewing in the Netherlands 259
Michiel van Dijk, Jochem Kroezen and Bart Slob

11 From Macro to Micro: The Change of Trendsetters

in the Polish Beer Market 295
Aleksandra Chlebicka, Jan Fałkowski and Jan Lichota

12 Craft Beer in Slovakia 321

Jan Pokrivčák, Drahoslav Lančarič, Radovan Savov
and Marián Tóth
 Contents   xiii

13 The Recent Advent of Micro Producers in the Spanish

Brewing Industry 345
Christian Garavaglia and David Castro

14 Beer on! The Evolution of Micro- and Craft Brewing

in the UK 373
Ignazio Cabras

15 Craft Brewing in Australia: 1979–2015 397

André Sammartino

16 Government Regulations and Microbreweries in Japan 425

Mari Ninomiya and Makiko Omura

17 Craft Beer in China 457

Fan Li, Yaojiang Shi, Matthew Boswell and Scott Rozelle

Index 485
 Editors and Contributors

About the Editors

Christian Garavaglia is Assistant Professor at the Department of Economics

Management and Statistics, University of Milano-Bicocca, and research
affiliate at the ICRIOS (Invernizzi Center for Research on Innovation,
Organization, Strategy and Entrepreneurship), Bocconi University (Milan,
Italy). He received his Ph.D. in Economics from the University of Pavia and
his MSc in Economics from the University of York. He also holds a Master’s
in Brewing Technologies from the University of Perugia. He has published in
international journals in the fields of industrial organization, industrial dynam-
ics, consumer preferences for food, beer and brewing, simulation and evolu-
tionary models, and clusters.

Johan Swinnen is Professor of Economics and Director of the LICOS Centre

for Institutions and Economic Performance at KU Leuven (Belgium). He is
the President of the Beeronomics Society (www.beeronomics.org), and a for-
mer President of the International Association of Agricultural Economists
(IAAE). He is a Senior Research Fellow at the Centre for European Policy
Studies (CEPS), Brussels. He was Lead Economist at the World Bank and
Economic Advisor at the European Commission, and Visiting Professor in

xv
xvi   Editors and Contributors

Cornell University, Stanford University, SciencesPo, Wageningen University,

and European College Bruges. He holds a Ph.D. from Cornell University.

Contributors

Jan Bentzen is Professor at the Department of Economics and Business

Economics at Aarhus University (Denmark). His research focuses on
energy and resource economics, sustainability, and cost–benefit analysis,
as well as wine and beer economics. Most studies done throughout the
years have a focus on empirical applications and often within a time-
series contxt.
Matthew Boswell has extensive experience managing development
projects in China. He has held research and analysis positions in sev-
eral USA-based think tanks, and he holds an MA in East Asian Studies
from Stanford University, focusing on the history and politics of China’s
northwestern frontier.
Ignazio Cabras is Professor of Entrepreneurship and Regional
Economic Development at Newcastle Business School, Northumbria
University (UK). He is also a Research Associate at the EU-Asia
Institute—ESSCA Ecole School of Management (Angers, France), and
an Associate Fellow of the York Centre for Complex Systems Analysis
at the University of York (UK). In recent years, Ignazio has led sev-
eral research projects and published extensively on the significant role
breweries and pubs play in economies and societies worldwide, con-
tributing to measuring and unveiling the positive impact of these busi-
nesses on local communities, commercial markets, and supply chains.
He is Vice-President of the Beeronomics Society and chaired the third
Beeronomics Conference in 2013, the first organized and hosted by a
British institution.
David Castro is President of the Spanish Independent Craft Brewers
Association—AECAI (Asociación Española de Cerveceros Artesanales
Independientes), and founder and brewer of La Cibeles Brewery
(Madrid, Spain), which has received several international beer awards.
 Editors and Contributors   xvii

He teaches on the brewing technology course at Alicante University. He

is a judge at various beer competitions, among others the World Beer
Cup, European Beer Star, International Brewing Awards, Australian
Beers Awards, and Mexican Beer Cup.
Aleksandra Chlebicka (Ph.D.) is Assistant Professor at the Faculty of
Economic Sciences of the Warsaw University of Life Sciences (Poland).
Her research focuses on market research, management, and agricultural
policy.
Lutz Depenbusch is a doctoral student at the Economics Department
of the Georg-August-University of Göttingen (Germany). He holds a
Master’s in Development Economics. In his Ph.D., Lutz focuses on gen-
der and agricultural commercialization.
Kenneth G. Elzinga is the Robert C. Taylor Professor of Economics
at the University of Virginia (USA). He has received numerous teach-
ing awards, and each fall his introductory economics course attracts over
1,000 students, making it the largest class offered at the University of
Virginia. An expert in antitrust economics, he has testified in several
precedent-setting antitrust cases, including three Supreme Court deci-
sions. The author of more than 70 academic publications, he is also
known for his mystery novels, written under the penname Marshall
Jevons, in which the protagonist employs economic analysis to solve
crimes. His latest is The Mystery of the Invisible Hand, just published
by Princeton University Press. He has a BA and honorary doctorate
from Kalamazoo College and a Ph.D. from Michigan State University.
He has been a member of the faculty at the University of Virginia since
1967.
Malte Ehrich is a doctoral student at the Economics Department of
the Georg-August-University of Göttingen (Germany). He holds a
Master’s in International Economics. In his Ph.D., Malte analyzes the
effects of food standards on international trade flows.
Jan Fałkowski (Ph.D.) is an economist and Assistant Professor at the
Faculty of Economic Sciences of the University of Warsaw (Poland). His
research focuses on political economy, agriculture, and institutional eco-
nomics.
xviii   Editors and Contributors

Imre Fertő is Director of the Institute of Economics at the Hungarian

Academy of Sciences in Budapest (Hungary). He is also a Professor
at Kaposvár University and at the Corvinus University of Budapest.
He holds a Ph.D. in Economics from the Hungarian Academy of
Sciences and a Ph.D. in Agricultural Economics from the University of
Newcastle upon Tyne. He is a member of the executive board of the
European Association of Agricultural Economics. His main fields of
interest are international trade, technical efficiency, vertical coordination
in food chains, and agricultural price transmission.
József Fogarasi is senior Research Fellow at the Natural Resources
Management Research Group in the Research Institute of Agricultural
Economics (AKI) and Associate Professor at the Partium Christian
University and Dunaújváros University (Hungary). His research has
been published in Journal of Agricultural Economics, Economics Letters,
Post-Communist Economies, Economic Systems, and China Agricultural
Economic Review.
Jochem Kroezen (Ph.D.) is a Lecturer in International Business at the
Cambridge Judge Business School, University of Cambridge (UK). He
obtained his Ph.D. from Rotterdam School of Management, Erasmus
University. He is broadly interested in economic sociology. While his
dissertation research focused on the renewal of the Dutch beer brewing
industry, he is currently also working on a project that examines busi-
ness collective action in relation to corporate social responsibility in the
alcohol industry, and projects that focus on gender equality in both aca-
demia and professional tennis.
Drahoslav Lančarič is a postdoctoral researcher at the Faculty of Economics
and Management, Slovak University of Agriculture (Nitra, Slovakia). His
main research interests focus on operations management in agriculture and
strategic human resource management in transition economies.
Fan Li is a Ph.D. candidate at LICOS-Centre for Institutions and
Economic Performance, KU Leuven (Belgium). His research inter-
ests are mainly focused on promoting the development of education in
China. He is currently working on vocational education and training
 Editors and Contributors   xix

(VET) and higher education development in China. He has also stud-

ied the economics of chocolate, coffee, and wine in China.
Jan Lichota is a student at the Faculty of Political Sciences and
Administration at the Universidad Nacional de Educación a Distancia
in Madrid (Spain). He was responsible for many years for legal and eco-
nomic issues in the brewing sector, and is a reporter and tourism profes-
sional, currently working in Belgium.
Anita Major is a Ph.D. candidate in the Doctoral School of
Management and Organizational Science at Kaposvár University
(Hungary). After graduating from university she started to work in the
business sector. Her research focuses on the beer industry and beer con-
sumers’ behavior.
Mike Von Massow is an Associate Professor in the Department
of Food, Agricultural and Resource Economics at the University of
Guelph (Ontario, Canada). His research evaluates the structure and
performance of food value chains as they evolve in response to chang-
ing consumer preferences and other factors. He is interested in con-
sumer attitudes and preferences about food, in both retail and food
service contexts. He is the Research Director for the Longo’s Food
Retail Laboratory and sits on the Steering Committee for the Campbell
Centre for the Study of Animal Welfare.
Mari Ninomiya is Associate Professor of Commercial Science at
Fukuoka University, Fukuoka (Japan). She holds a Ph.D. in Commerce.
Her research areas are distribution systems and trade intermediaries for
sake and wine.
Makiko Omura is Professor of Economics at Meiji Gakuin University
in Tokyo (Japan). She earned her Ph.D. from the University of
Cambridge, and has worked in various research fields, such as develop-
ment economics, law and economics, and wine economics.
Uwe Pfizenmaier is a software product and marketing professional—
and beer enthusiast. He holds university degrees in both Audiovisual
Media and Business Administration. His first eye-opening encounter of
craft beer was during a scholarship in the USA in 2003; in his Master’s
xx   Editors and Contributors

thesis, he analyzed the correlation between the US and German craft

beer movements.
Szilárd Podruzsik is an Associate Professor at Corvinus University
of Budapest (Hungary). He is currently a member of the Department
of Agricultural Economics and Rural Development. He holds a Ph.D.
from the University of Economic Sciences, Budapest. His research
focuses on food production and consumption and their determinants.
Eline Poelmans is Assistant Professor of International Economics at
the Faculty of Economics and Business of KU Leuven (Belgium). She
has Master’s degrees in Economics, in History, and in International
Relations, and a Ph.D. in Economic History, all from KU Leuven. Her
research interests include economic history, the economics of food, and
international economics.
Jan Pokrivčák is a Professor of Agricultural and International
Economics at the Faculty of Economics and Management, Slovak
University of Agriculture (Nitra, Slovakia). He received an MSc
from Cornell University and a Ph.D. from the Slovak University of
Agriculture. His research focuses on agricultural policies, political econ-
omy, food security, and food supply chains.
Kevin Probyn-Smith is a MSc student in the Department of Food,
Agricultural and Resource Economics at the University of Guelph
(Ontario, Canada). His research looks at the economic and environ-
mental impacts of the digitization of agriculture.
Scott Rozelle holds the Helen Farnsworth Endowed Professorship
at Stanford University (California, USA) and is Senior Fellow in the
Food Security and Environment Program and the Shorenstein Asia-
Pacific Research Center, Freeman Spogli Insitute (FSI) for International
Studies. He spends most of his time co-directing the Rural Education
Action Project (REAP).
André Sammartino is an Associate Professor in Strategy and
International Business in the Department of Management and
Marketing at the University of Melbourne (Australia). His research
focuses on the internationalization choices of multinational
 Editors and Contributors   xxi

corporations, specifically the role of managerial cognition therein;

the history of multinational investment into Australia and by
Australian multinationals; and cross-border collaborations, for exam-
ple in craft brewing. His work has appeared in such publications as
Strategic Management Journal, Journal of International Business Studies,
California Management Review, Australian Economic History Review, and
Multinational Business Review.
Radovan Savov is a postdoctoral researcher at the Faculty of
Economics and Management, Slovak University of Agriculture (Nitra,
Slovakia). He is a specialist in strategic management and quality man-
agement. His research interests are beer production and talent manage-
ment.
Yaojiang Shi is Professor of Economics at Shaanxi Normal University
(China). He is Director of the Centre for Experimental Economics in
Education (CEEE). His work is focused on China’s education reforms
and using empirical research to identify important leverage points for
education policy that addresses the needs of the rural poor.
Bart Slob (MA) runs a consultancy firm called Ethics at Work, which
focuses on sustainable and inclusive business. He works actively with
governments, public authorities, civil society organizations, and compa-
nies to promote and ensure responsible business behavior. He is also an
associate senior advisor at the Royal Tropical Institute (KIT), where he
engages with governments, the private sector, and civil society organi-
zations to make global value chains work for farmers and workers
­everywhere.
Valdemar Smith is Professor at the Department of Economics and
Business Economics, Aarhus University (Denmark). His research falls
within several areas. Besides analyses of the wine and beer markets,
his interests are within industrial organization, where the research is
focused mainly on the interplay between innovation, firm productivity,
and export performance. Secondly, he also works on several aspects of
management practices and company performance. His main focus is on
analyses of good management practices and company performance, and
of gender differences in management.
xxii   Editors and Contributors

Daniel Toro-Gonzalez holds a Ph.D. in Economics from Washington

State University. He currently is the Dean and Titular Professor at the
School of Economics and Business at the Universidad Tecnológica de
Bolivar in Cartagena, Colombia. His research focuses on the areas of
applied industrial organization and econometrics, with applications
to the food industry, technology adoption, and transport. He has
published the book Strategy and Game Theory Practice Exercises with
Answers in collaboration with Felix Muñoz-García and peer-reviewed
articles in the Journal of Agricultural and Resource Economics, Journal of
Agricultural and Food Industrial Organization, and The B.E. Journal of
Macroeconomics, among others.
Marián Tóth is a postdoctoral researcher at the Faculty of Economics
and Management, Slovak University of Agriculture (Nitra, Slovakia).
His research activities focus on finance in agriculture and risk manage-
ment.
Carol Horton Tremblay is Professor of Economics at Oregon
State University (USA). She received her Ph.D. in Economics from
Washington State University. Her research interests are applied econo-
metrics, industrial economics, behavioral and identity economics, and
brewing economics.
Victor J. Tremblay is Professor of Economics at Oregon State
University (USA). He received his Ph.D. in Economics from
Washington State University. His research focuses on the economics of
the brewing industry, the development of the Cournot–Bertrand model,
and behavioral issues in industrial organization.
Michiel van Dijk (Ph.D.) is a research scholar at the International
Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) and a senior Researcher
at Wageningen Economic Research (The Hague, Netherlands). He is
a development economist with interest in the analysis and assessment
of innovation, food security, and agricultural policies at the global,
national, and sub-national levels using integrated assessment mod-
els, econometrics, and scenario analysis. Previously, he held positions
as assistant professor, researcher, and campaigns officer at Eindhoven
 Editors and Contributors   xxiii

University of Technology, Centre for Research on Multinational

Corporations (SOMO), and Oxfam Netherlands.
Alfons Weersink is a Professor in the Department of Food,
Agricultural and Resource Economics at the University of Guelph
(Ontario, Canada). His research examines the effect of new technol-
ogy and government policy on the decisions made by producers and the
impacts of those decisions on the agri-food sector.
Another random document with
no related content on Scribd:
 "Siitä on hyvin pitkä aika; tähän oli tehty kaunis risti sen
onnettomuuden muistoksi, mutta eräänä myrsky-yönä pahat henget
sen kaatoivat suohon. Vielä siitä näkyy vähä päätä. Jos kukaan
onneton pysähtyy tähän yöksi, niin hän ei suinkaan pääse täältä
ennen päivän tuloa. Astukoonpa hän miten kauan hyvänsä, niin ei
siitä ole muuta kuin turhaa vaivaa; vaikka hän astuisi sata
peninkulmaa tässä metsässä, joutuisi hän kuitenkin samaan
paikkaan takaisin."

Germainin mielikuvitukseen tarttui vastoin hänen tahtoansakin,

mitä hän kuuli, ja pelko, että jokin onnettomuus saattaisi tapahtua
mummon tarinan vahvistukseksi, täytti niin kokonaan hänet, että hän
tunsi kylmiä väreitä koko ruumiissaan. Luopuen yrityksistään saada
mummolta parempaa selkoa, nousi hän jälleen hiirakolle selkään ja
alkoi ratsastella metsässä, huutaen kaikin voimin Petteriä; hän
vihelteli, läjähytteli piiskaa ja katkoi oksia, tehdäkseen vain niin
paljon ääntä kuin mahdollista. Sitte hän välistä aina kuunteli, tulisiko
mistään päin vastausta, mutta eipä kuulunut muuta kuin lehmäin
kellojen kalinaa joka taholta ja sikojen äkäistä röhkinää tapellessa
tammen terhoista.

Viimein kuului hevonen laukkaavan takana ja keski-ikäinen,

päivettynyt, vahvajäseninen mies, puoliherran puvussa, huusi häntä
pysähtymään. Germain ei ollut koskaan nähnyt Ormeauxin isäntää,
mutta vaistomainen viha sanoi hänelle heti, että se juuri oli hän.
Germain käänsi ratsunsa, tarkasti häntä kiireestä kantapäähän ja
odotti, mitä miehellä oli sanomista hänelle.

"Oletteko nähnyt viisi- tai kuusitoista-vuotisen tytön kulkevan tästä

pikku pojan kanssa?" kysyi tuo vieras mies välinpitämättömästi,
vaikka hän nähtävästi oli hyvin kiihtynyt.
 "Ja mitä te heistä tahdotte?" vastasi Germain koettamattakaan
salata vihaansa.

"Minä voisin sanoa, että se ei koske teihin, hyvä herra; mutta

koska minulla ei ole syytä pitää sitä salassa sanon minä, että minä
tuntematta pestasin hänet paimentytöksi. Kun hän tuli, näytti hän
minusta liian nuorelta ja heikolta minun työhöni. Minä en ottanut
häntä vastaan ja aioin maksaa hänelle korvausta hänen matkastaan,
mutta kun käänsin selkäni, meni hän suutuksissaan tiehensä.
Hänellä oli niin kiire, että unhotti osan omistakin tavaroistaan, jopa
kukkaronsakin, jossa varmaankaan ei ole paljoa! Kun minun
kuitenkin oli ratsastaminen tätä tietä, luulin saavuttavani hänet ja
voivani antaa hänelle omat tavaransa ja sen aikomani korvauksen."

Germain oli siksi liian rehellinen, että joutui vähän arvelemaan,

kun kuuli tuon kertomuksen, joka tosin ei ollut hyvinkään
todennäköinen, mutta kuitenkin mahdollinen. Hän katsoi tuikeasti
Ormeauxin isäntään, joka kesti sen tarkastuksen levollisesti,
tapahtuiko se sitte suuresta hävyttömyydestä vaiko uskottavasta
rehellisyydestä.

"Minun täytyy ottaa tästä selko", ajatteli Germain ja sanoi,

vihaansa hilliten: "Se tyttö on meidän puolelta, minä tunnen hänet.
Hän on luultavasti täällä. Lähtekäämme yhdessä etsimään, niin kyllä
me hänet löydämme."

"Te olette oikeassa", sanoi toinen. "Etsikäämme yhdessä, mutta

jos emme löydä häntä siihen asti, kuin pääsemme metsän laitaan,
luovun minä, sillä minun täytyy kääntyä sieltä toiselle taholle."

"Ohoh", ajatteli Germain, "en minä päästä sinua näkyvistäni,

vaikka minun täytyisi kiertää Pirunsuota sinun kanssasi neljäkolmatta
tuntia."

"Malttakaas!" sanoi hän äkisti ja katsoi tarkkaan erästä vesakkoa,

joka liikkui niin omituisesti. "Hohoi! Petter, oletko se sinä, poikaseni?"

Kun Petter tunsi isänsä äänen, hyppäsi hän pensastosta esiin kuin
nuori kili; mutta nähtyään myöskin Ormeauxin isännän pysähtyi hän
ikään kuin peljästyen.

"Tule, tule, pikku Petter, minähän se olen!" kehoitti Germain,

ratsasti lähemmäksi, hyppäsi maahan ja sulki pojan syliinsä. "Missä
on pikku Marie?"

"Tuolla piilossa; hän pelkää tuota rumaa mustaa miestä ja minä

myöskin."

"Ole huoletta, minähän nyt olen tässä. Marie, Marie, tule pois!"

Marie hiipi esiin ja nähtyään Germainin tarttui häneen kuin

isäänsä, sanoen: "Hyvä Germain, te puolustatte minua, teidän
luonanne minä en pelkää."

Germain vapisi mielihyvästä ja katseli Marieta: hän oli kalpea ja

hänen vaatteensa olivat repeilleet vesakossa hänen juostessaan
etsimässä piilopaikkaa kuin metsämiestä pakeneva peura. Mutta
hänen kasvoistansa ei näkynyt epätoivoa eikä häpeää.

"Isäntäsi tahtoo puhua kanssasi", sanoi Germain, yhä katsellen

häntä.

"Isäntänikö?" sanoi Marie ylpeästi. "Tuo mies ei ole minun isäntäni

eikä tule siksi koskaan! Te minun isäntäni olette, Germain, ja, minä
tahdon, että viette minut kanssanne kotiin; minä palvelen teitä
ilmaiseksi."

Ormeauxin isäntä oli tällä välin tullut lähemmäksi ja sanoi

kärsimättömyyttä teeskennellen:

"Teiltä unhottui jotakin meille, pikku ystävä, ja tässä se on."

"En minä ole mitään unhottanut", vastasi pikku Marie, "eikä minulla
ole mitään puhuttavaa teidän kanssanne."

"Kuulehan, minulla sitä vastoin on jotakin sanottavaa sinulle. Tule

pois minun kanssani! Älä pelkää. Pari sanaa vain."

"Ne saatatte puhua julki. Ei minulla ole mitään salaisuuksia teidän

kanssanne."

"Tulkaa ainakin ottamaan rahanne."

"Mitkä rahat! Ette te ole mitään velkaa minulle, Jumalan kiitos."

"Sen kyllä arvasin", sanoi Germain puoli ääneen. "Eihän tuossa

mitään vaaraa ole, Marie; kuule vain, mitä hän sanoo, minäkin olen
utelias kuulemaan ja minulla on omat syyni. Sitte saatat kertoa
minulle, mitä hän sanoo. Mene hänen luoksensa, minä kyllä pidän
vaaria sinusta."

Marie astui kolme askelta miehen luo, joka kumartuen eteen päin
sanoi hänelle hiljaa:

"Tästä saat kauniin kultakolikon, pikku ystävä! Älä puhu mitään,

kuulitko! Minä sanon, että sinä näytit minusta liian heikolta olemaan
minun työssäni. Älkäämmekä nyt enää puhuko siitä asiasta. Minä
tulen tervehtimään teitä jonakuna päivänä, ja, jos siihen asti et ole
mitään puhunut, saat enemmän. Ja jos maltat mielesi ja tulet
järkeväksi, niin sano vain suoraan. Minä otan sinut kanssani jälleen
kotiin taikka tulen puhelemaan sinun kanssasi hämärissä niityllä.
Millainen lahja minun silloin pitää tuoda?"

"Tämän lahjan te minulta saatte!" vastasi Marie kovalla äänellä ja

heitti kultarahan hänelle vasten silmiä niin kovasti, kuin jaksoi.
"Kiitoksia paljon, ja kun tulette meitä tervehtimään, niin olkaa hyvä,
ilmoittakaa edeltä päin; kaikki kotikylän rengit tulevat sitte ottamaan
teitä vastaan, sillä siellä meillä ollaan hyvin ihastuneet herroihin,
jotka tahtovat pettää köyhiä tyttöjä! Saattepahan nähdä, että teitä
kyllä odotellaan."

"Te valehtelette ja puhutte tyhmyyksiä", sanoi mies vihoissaan ja

nosti uhkaavasti keppinsä. "Te koetatte uskotella ihmisille jotakin,
jota ei ole koskaan tapahtunut; mutta ette te saa minulta narratuksi
enempää rahaa, kyllä teidät ja teidän kaltaisenne tunnetaan!"

Marie oli kauhistuen hypähtänyt taa päin, mutta Germain juoksi

esiin, tarttui hevosen suitsiin, pudisti niitä vihoissaan ja sanoi:

"Nyt olemme kuulleet kylliksi ja nyt näemme selvään, mistä on

puhe.
Alas! Tulkaa maahan, niin puhelemme me pari sanaa keskenämme."

Ormeauxin herra ei ollut halukas ryhtymään riitaan, hän kannusti

hevostaan, päästäkseen irti, ja tavoitti kepillään Germainin käsiä;
mutta hän vältti iskun, tarttui jalkaan ja veti hänet pois satulasta, niin
että hän putosi sanajalkojen sekaan, sekä kaatoi hänet maahan,
vaikka ensin nousi seisaalleen ja puolustautui urhollisesti. Saatuaan
hänet allensa sanoi Germain:
 "Sinä pelkuri konna, minä saattaisin piestä sinut vaivaiseksi, jos
tahtoisin! Mutta minä en mielelläni tee kellekään pahaa eikä sinun
omatuntosi tule yhtään paremmaksi, vaikka saisit selkääsi kuinka
paljon hyvänsä. Mutta sinä et pääse tästä ennen, kuin polvillasi
pyydät anteeksi tältä tytöltä."

Ormeauxin herra ei ollut ensi kertaa tällaisessa seikkailussa;

nytkin hän yritti kääntämään asiaa leikiksi, sanoen, että hänen
rikoksensa ei ollut kovinkaan suuri, koska se oli tapahtunut vain
sanoilla, ja hän tahtoi mielellään pyytää anteeksi, jos vain tyttö
suostui antamaan hänelle suutelon; sitte saattoivat he muka lähteä
juomaan lasin viiniä lähimmässä ravintolassa ja erota hyvinä
ystävinä.

"Sinä ihan inhotat!" vastasi Germain ja käänsi hänen kasvonsa

maahan päin. "Minulla on kiire päästä näkemästä sinun kelvotonta
naamaasi. Häpeä, jos osaat, ja laita niin, että teet suuren kierroksen,
milloin tiesi vetää sinua meidän kylämme ohitse."

Hän otti miehen rautatammisen kepin, katkasi sen polveaan

vasten, näyttääkseen käsiensä voimaa, ja heitti kappaleet kauas
pois.

Sitte hän otti toisella kädellään poikaansa ja toisella pikku Marieta

kädestä ja läksi suuttumuksesta vavisten hevosensa luo.
XIII.

Paluu kotiin.

A Neljännestunnin kuluttua oli kanervakangas jo jäljellä. He

ratsastivat suurta maantietä ja hiirakko hirnui joka esineelle, kuin hän
tunsi. Pikku Petter kertoi isälleen, mitä oli käsittänyt tämän päivän
tapauksista.

"Kun me menimme sinne", sanoi hän, "tuli tuo mies heti

puhuttelemaan pikku Marieta lammasnavettaan, jonne me heti
menimme katselemaan kauniita lampaita. Minä olin nurkassa
leikkimässä eikä mies nähnyt minua. Hän sanoi Marielle hyvää
päivää ja suuteli häntä."

"Annoitko sinä hänen suudella itseäsi, Marie?" kysyi Germain

suutuksissaan mieheen.

"Minä luulin sitä vain ystävyydeksi, sen seudun tavaksi ottaa

vastaan uusia palvelijoita, niin kuin anoppinnekin suutelee uusia
piikojansa, näyttääkseen, että hän ottaa heidät perheen jäseniksi ja
kohtelee heitä kuin äiti."
 "Ja sitte", jatkoi pikku Petter, ollen muka suurikin mies, koska tiesi
jotakin kertoa, "sanoi se mies sinulle jotakin pahaa, jota sinä kielsit
minua koskaan lausumasta ja koskaan muistamasta; minä
unhotinkin sen heti. Mutta jos isä tahtoo, niin minä kerron hänelle,
mitä se oli."

"Ei, Petter, en minä huoli sitä kuulla etkä sinä saa koskaan
muistaa sitä."

"Kyllä minä sen heti unhotan", sanoi poika. "Ja sitte näytti se mies
pahastuvan, koska Marie sanoi lähtevänsä pois. Hän lupasi antaa,
mitä vain Marie tahtoi, vaikka sata francia! Mutta silloin pahastui
myöskin pikku Marie. Mies meni hänen luoksensa ikään kuin
tekemään hänelle jotakin pahaa. Minä peljästyin, juoksin Marien luo
ja tartuin häneen ja huusin. Silloin se mies sanoi: Mitä tämä on?
Mistä tuo poika tuli? Aja pois hänet! Ja hän nosti keppinsä,
lyödäkseen minua, mutta pikku Marie esti ja sanoi näin:
Saammepahan sitte puhua; nyt minun täytyy saattaa tämä pikku
poika Fourcheen ja sitte sieltä palaan minä. Heti kuin se mies meni
pois navetasta, sanoi Marie minulle: Tule pois Petter, meidän pitää
heti joutua pois täältä, sillä tuo mies on häijy ja hän tekisi vain pahaa
meille. Me astuimme latojen taitse pienen niityn poikki ja tulimme
Fourcheen sinua etsimään. Mutta sinä et ollut siellä eivätkä ne
antaneet meidän jäädä odottamaan sinua. Silloin se mies ratsasti
meidän jäljestämme mustalla hevosella ja me juoksimme kauas pois
ja kätkeydyimme metsään. Ja hän tuli sinnekin, ja kun me kuulimme
hänen tulevan, menimme me piiloon metsään. Ja kun hän ratsasti
ohitse, aloimme me taas juosta, päästäksemme kotiin, ja sitte tulit
sinä ja löysit meidät. Niin se kaikki tapahtui. Sanos, pikku Marie,
olenko minä unhottanut mitään."
 "Et, Petter, se on ihan ilmeinen tosi. Nyt te, Germain, saatte olla
minulla todistajana ja sanoa kaikille ihmisille siellä kotona, että jos en
voinut pysähtyä Ormauxiin, niin se ei tapahtunut rohkeuden eikä
työhalun puutteesta."

"Ja sinä, Marie", sanoi Germain, "ajattele tarkkaan, onko

kahdeksankolmatta ikäinen mies liian vanha puolustamaan naista ja
rankasemaan hävytöntä lurjusta. Olisipa hauska tietää, tokkohan
Bastien tai kuka muu kaunis poika hyvänsä, joka on niin rikas, että
on kymmenen vuotta nuorempi minua, olisi voinut kurittaa sitä
mustaa miestä, kuten pikku Petter sanoo, vai mitä sinä luulet?"

"Minä luulen, Germain, että te teitte minulle suuren hyväntyön ja

että minun tulee olla siitä kiitollinen teille koko ikäni."

"Siinäkö kaikki?"

"Isä", sanoi poika, "minä en muistanutkaan sanoa pikku Marielle

sitä, kuin lupasin sinulle. Minulla ei ollut aikaa, mutta kyllä minä siitä
puhun kotona ja puhun myöskin mummolle."

Tämä pikku pojan lupaus saattoi Germainin ajattelemaan. Nythän

oli selitettävä asia appivanhuksille ja kerrottava, minkä tähden hän
oli tyytymätön Guerinin leskeen, vaan jätettävä sanomatta, mitkä
muut aatteet hänet olivat tehneet tarkkanäköiseksi ja vaativaiseksi.
Jos ollaan onnellinen, tuntuu helpolta saada toisetkin vahvistamaan
sitä onnea; mutta jos ollaan hyljätty toisella ja moitittu toisella taholla,
niin eipä se tunnu juuri hauskalta.

Onneksi pikku Petter nukkui kotiin saapuessa ja Germain laski

hänet herättämättä vuoteelle. Sitte hän antoi kaikki selitykset, kuin
suinkin osasi. Maurice ukko istui kolmijalkaisella tuolillaan oven
suussa ja kuunteli vakavasti, ja vaikka hän olikin tyytymätön matkan
päätökseen, kun Germain kertoi lesken vehkeilemisistä ja kysyi
apeltaan, oliko hänellä aikaa käydä siellä liehakoimassa joka
sunnuntai yli koko vuoden, sitte ehkä saadakseen rukkaset, niin
ukko arvelematta vastasi: "siinä teit oikein, Germain, se ei olisi
käynyt päinsä." Ja kun Germain sitte kertoi, miten hänen oli täytynyt
tuoda pikku Marie takaisin kotiin niin pian kuin mahdollista
kärsimästä häijyltä isännältä loukkauksia, ehkäpä väkivaltaakin,
nyökkäsi ukko vielä kerran, sanoen: "siinä teit ihan oikein, Germain,
niin oli tehtäväkin." Kun Germain sai selitellyksi kaikki syynsä ja
lopetti kertomuksensa, katsahtivat appivanhukset toinen toistansa
silmiin ja huokasivat syvään, vaikka taipuvaisesti välttämättömään
kohtaloon. Sitte nousi perheen isä ja sanoi: "Niin, tapahtukoon
Herran tahto. Tunteita ei voi käskeä."

"Tule syömään illallista, Germain", sanoi anoppi. "Ikävä kyllä, ett'ei

käynyt paremmin, mutta se ei liene ollut Jumalan tahto, kuten
näyttää. Saammepahan katsella toiselta taholta."

"Niin", yhtyi siihen ukkokin, "sinä olet oikeassa, saatamme katsella

toiselta taholta."

Hiljaisuus vallitsi sitte huoneessa, ja kun pikku Petter seuraavana

aamuna heräsi yht'aikaa leivojen kanssa päivän koitteessa eikä
enää ollut näkemässä edellisten päiväin merkillisiä tapauksia, vaipui
hän jälleen pienten talonpoikais-poikasien tavalliseen
ajattelemattomuuteen, unhotti kaikki ne asiat, jotka olivat tuottaneet
hänelle niin paljon ajattelemista, eikä enää huolinut muusta kuin
leikistä veljiensä kanssa sekä härkäin ja hevosten ajamisesta.

Germain koetti myöskin unhottaa ja kiintyä työhön, mutta tuli niin

alakuloiseksi ja hajamieliseksi, että kaikki ihmiset sen huomasivat.
Hän ei puhutellut pikku Marieta eikä edes katsonutkaan häneen, ja
kuitenkin hän mihin päivän aikaan hyvänsä varsin hyvin tiesi, millä
niityllä hän oli tai mitä tietä hän oli astunut. Hän ei ollut uskaltanut
pyytää appivanhuksia ottamaan häntä palvelukseen talveksi, ja hän
kuitenkin tiesi, että tyttö jäisi puutetta kärsimään. Mutta sitä Marien ei
tarvinnut. Guillette ei käsittänyt, mitenkä hänen pieni puuvarastonsa
ei ollenkaan vähennyt ja miten lato oli aamulla täynnä, vaikka illalla
jäi tyhjäksi. Samoin oli viljan ja perunain laita. Joku hiipi vinnin
luukusta sisään ja kaatoi säkin täyden lattialle, herättämättä ketään
ja jättämättä mitään merkkiä jälkeensä. Guillette tuli siitä sekä
iloiseksi että levottomaksi ja kehoitti tytärtänsä olemaan puhumatta
koko asiasta, sillä jos saataisiin kuulla tuo ihme, niin luultaisiin häntä
noidaksi. Hän tosin itse luuli pahan hengen olevan osallisena noissa
vehkeissä, mutta ei kiirehtinyt häntä suututtamaan eikä kirkkoherraa
lukemaan manausta hänen asunnossansa; hän ajatteli, että ehtiihän
tuon tehdä sittekin, kuin saatana tulee vaatimaan hyvistä töistään
korvaukseksi hänen sieluansa.

Pikku Marie tiesi paremmin, miten asia oikeastaan oli, mutta ei

uskaltanut puhua siitä äidilleen eikä Germainillekaan, kun näet
pelkäsi, että hän siten ehkä taas johtuisi kosimisajatuksiinsa; sen
tähden Marie, milloin tapasi Germainin, oli olevinaan, kuin ei olisi
mitään huomannut.
XIV.

Maurice mummo.

Eräänä päivänä Maurice mummo, ollen kahden kesken Germainin

kanssa hedelmäpuutarhassa, sanoi hänelle ystävällisesti: "rakas
vävy, te ette luullakseni ole oikein terve. Te ette syö yhtä vahvasti
kuin ennen, te olette lakannut nauramasta ja tulette yhä
äänettömämmäksi. Onko kukaan täällä kotona tai olemmeko ehkä
me itse tietämättämme ja tahtomattamme tehneet vastoin
mieltänne?"

"Ei kukaan, hyvä äiti", vastasi Germain, "te olette aina olleet yhtä
hyvä minulle kuin ihan oma äitini, ja minä olisin perin kiittämätön, jos
valittelisin teistä tai teidän miehestänne tai kestään kotiväestä."

"Siinä tapauksessa, poikaseni, on se surua vaimonne kuolemasta;

se se varmaan teitä rasittaa. Se surunne ei näy haihtuvan aikaa
myöten, vaan päin vastoin tulevan yhä pahemmaksi, ja teidän pitää
välttämättä tehdä, kuten appenne viisaasti neuvoi: naikaa
uudestaan!"
 "Niin, äiti, sitä minäkin olen ajatellut; mutta ne naiset, joita te olette
neuvoneet kosimaan, eivät sovi minulle. Kun näen heitä, johdun vain
yhä enemmin ajattelemaan Katarinea, enkä suinkaan häntä
unhottamaan."

"Me emme liene arvanneet oikeata. Teidän pitää siis auttaa meitä
ja sanoa, miten asia oikeastaan on. Tietysti jossakin on nainen, joka
on luotu teitä varten, sillä Herra ei ole antanut kenenkään syntyä
tähän maailmaan luomatta myöskin toista olentoa, joka on määrätty
hänelle onneksi. Jos tiedätte, missä sellainen nainen on, jota
tahdotte, niin etsikää hänet ja olkoonpa hän sitte kaunis tai ruma,
nuori tai vanha, rikas tai köyhä, niin olemme mieheni ja minä
päättäneet hyväksyä vaalinne, sillä me olemme jo kyllästyneet
näkemään teitä aina suruisena, emme me itse voi olla tyytyväiset eli'
ette tekin ole."

"Äiti, te olette hyvä kuin Jumala itse, ja anoppi samoin, mutta

teidän osanottonne ei voi parantaa miun suruani, sillä se tyttö, jonka
minä tahtoisin, ei huoli minusta."

"Varmaankin sen tähden, että hän on hyvin nuori. Järjetöntä olisi

teidän kiintyä nuoreen tytön lepakkoon."

"Niin, äiti, minä olen ollut niin tyhmä, että olen kiintynyt ihan
nuoreen tyttöön ja sitä olen katkerasti katunut. Minä kyllä kaikin
voimin koetan olla häntä ajattelematta, mutta joko olen työssä tai
levossa, kirkossa tai kotona, lasteni tai teidän kanssanne, niin aina
minä vain ajattelen häntä enkä voi muuta ajatellakaan."

"Tehän sitte olette ihan kuin noiduttu, Germain, eikä siihen ole
muuta
keinoa kuin että tyttö kääntyy toisiin ajatuksiin ja luopuu teistä.
Paras on minun ryhtyä asiaan ja katsoa, mitä minä saan tehdyksi.
Sanokaas, missä hän asuu ja mikä hänen nimensä on."

"Voi, rakas äiti, minä en uskalla, te vain pilkkaisitte minua."

"En minä pilkkaa, Germain, sillä te surette enkä minä tahdo panna
kiveä taakan lisäksi. Eikö se ole Fanchette?"

"Ei äiti, ei se hän ole."

"Taikka Rosette? Eikö? Sanokaa sitte itse, sillä minä en lakkaa,

vaikka minun pitäisi luetella kaikki seudun tytöt."

Germain painoi alas päänsä, saamatta vastatuksi.

"No, jätänpähän teidät rauhaan tänään; ehkä teillä on enempi

luottamusta huomenna taikka ehkä natonne osaa keksivämmin
kysellä."

Mummo otti korinsa ja läksi levittämään pestyjä vaatteita pensaille

kuivamaan.

Germain teki kuten lapset, jotka päättävät tehdä, mitä heiltä

pyydetään, kun näkevät, ett'ei viitsitä heitä kauemmin maanitella.
Hän astui anoppinsa luo ja mainitsi viimein vapisevalla äänellä
Guilletten pikku Marien.

Hyvin mummo kummastui; viimeksi hän toki vasta olisi ajatellut

Marieta. Mutta arkatuntoisuudessaan hän ei kummastellut kovalla
äänellä, vaan teki muistutuksensa hiljaa itsekseen. Nähtyään, että
hänen vait'olonsa saattoi Germainin yhä enemmän pahoilleen,
tarjosi hän hänelle koria sanoen: "ei teidän ainakaan sen tähden
tarvitse olla auttamatta minua tässä työssäni. Pitäkääs tätä raskasta
koria ja puhelkaamme vähän tarkemmin asiasta. Oletteko oikein
tarkkaan ajatelleet, Germain? Ja oletteko lujasti päättäneet?"

"Rakas äiti, niin minulla ei ole oikeutta sanoa; minä olisin

päättänyt, jos minulla olisi siitä mitään hyötyä; mutta koska minä vain
saisin rukkaset, niin minä olen päättänyt unhottaa kaikki tyyni, jos
vain voin."

"Entä jos ette voi?"

"Kaikella on rajansa, äiti; kun hevonen pannaan vetämään liian

raskasta kuormaa, kaatuu se, ja kun härkä ei saa syödäksensä,
kuolee se."

"Ettäkö te kuolisitte, jos ette onnistu? Herra varjelkoon, Germain.

Minusta ei ole hyvä, että sellainen mies kuin te, puhutte tuollaisista,
sillä jos te kerran sitä sanotte, niin te sitä ajattelettekin. Teillä on luja
tahto ja heikkous onkin vaarallinen voimakkailla miehillä. Kas niin,
olkaa nyt rohkea. En minä käsitä, mitenkä supi köyhä tyttö, jolle
teidän tarjouksenne on suuri kunnia, voisi antaa teille rukkaset."

"Mutta niin se kuitenkin on, hän ei huoli minusta."

"Ja mitä hän sanoo syyksi?"

"Että te aina olette tehneet hänelle paljon hyvää, että hän ja

äitinsä ovat teille suuressa kiitollisuuden velassa ja että hän ei tahdo
tehdä vastoin teidän mieltänne eikä estää minua ottamasta rikasta
vaimoa."

"Jos hän niin sanoo, niin osoittaa se jaloa mieltä ja on kunniaksi

hänelle. Mutta kun hän puhuu siten, se ei suinkaan merkitse mitään
erinomaista, Germain, sillä minä siitä huomaan, että hän samalla
pitää teistä ja tulisi vaimoksenne, jos me vain tahtoisimme."

"Ei, sepä juuri on pahin! Hän ei sano tuntevansa mitään vetoa

minun puoleeni."

"Jos hän niin sanoo, vaikka ajattelee toista, niin tekee hän sen,
saadakseen vain teitä luopumaan hänestä ja sen tähden hän
ansaitsee, että te rakastatte häntä ja että me jätämme hänen
nuoruutensa huomaamatta hänen suuren ymmärryksensä tähden."

"Niin, eikö totta?" sanoi Germain ja ihan uusi toivo alkoi välkkyä
hänelle. "Olisihan se hyvin jalosti tehty ja hyvin omaa voittoa
pyytämättömästi. Mutta minä pelkään, että hän on niin
ymmärtäväinen ainoastaan sen tähden, että minä en miellytä häntä."

"Germain", sanoi mummo, "teidän täytyy nyt luvata pysyä

levollisena koko viikko, unhottaa ikävänne, syödä, maata ja olla
iloinen kuten ennen. Minä puolestani puhun mieheni kanssa, ja jos
saan hänen suostumuksensa, niin voitte sitte kuulustella, mikä mieli
tytöllä oikeastaan on teitä kohtaan."

Germain lupasi ja koko viikko kului ukko Mauricen puhumatta

sanaakaan erityisesti hänelle eikä ukko näyttänyt edes
aavistavankaan mitään. Vävy koetti pysyä levollisena, mutta hän oli
kalpeampi ja levottomampi kuin koskaan.
XV.

Pikku Marie.

Sunnuntai-iltana kirkosta tullessa kysyi anoppi Germainilta, miten

pitkälle hän oli selvinnyt tytön kanssa siitä asti, kuin he viimeksi
puhelivat puutarhassa.

"En minä ole päässyt mihinkään asti", vastasi hän, "minä en ole
puhellut hänen kanssansa."

"Mitenkä hänet sitte saatte taipumaan, jos ette puhuttele häntä."

"Minä olen puhutellut häntä kerran", sanoi Germain. "Se tapahtui

silloin, kuin yhdessä matkustimme Fourcheen; sen jälkeen en ole
sanonut hänelle sanaakaan. Hänen vastauksensa teki minut niin
murheelliseksi, että minä mieluisimmin tahdoin päästä kuulemasta
häneltä sitä uudestaan, että hän ei huoli minusta."

"No, poikaseni, nyt teidän täytyy puhutella häntä; appenne sallii

sen. Kas niin, päättäkää nyt, sanon minä, ja minä käsken myöskin,
jos tarvitaan, sillä ei teidän käy ikäänne olla tietämättömyydessä."
 Germain totteli ja läksi Guilletten mökille alla päin ja epäröivänä.
Pikku Marie istui yksin lieden edessä niin vaipuneena ajatuksiinsa,
ett'ei huomannut Germainin tuloa. Nähdessään hänet edessään
vavahti tyttö kummastuksesta ja sävähti kasvoiltaan ihan punaiseksi.

"Pikku Marie", sanoi Germain, käyden istumaan hänen viereensä,

"nyt minä tulen saattamaan sinua pahoillesi ja ikävystyttämään, sen
kyllä tiedän, mutta meidän vanhukset tahtovat, että minun pitää
puhutella sinua ja pyytää sinua tulemaan minun vaimokseni. Sinä
tietysti et tahdo, arvaan minä."

"Germain", vastasi pikku Marie, "ihanko todella te rakastatte

minua?"

"Se on sinulle vastenmielistä, tiedän kyllä, mutta ei se ole minun

vikani; jos sinä voisit muuttaa mielesi, tulisin minä kerrassaan, jopa
liiankin iloiseksi, enkä minä ansaitse sellaista onnea. Katsohan
minuun, Marie, olenko minä sitte niin hirveän ruma?"

"Ette, Germain", vastasi hän hymyillen, "te olette kauniimpi kuin

minä."

"Älä pilkkaa. Älä huoli minun vanhuudestani, kyllä minulla vielä on

kaikki tukkani ja kaikki hampaani jäljellä. Silmistäni kyllä näet, että
minä rakastan sinua. Katso niihin, niissä se on kirjoitettuna, ja joka
tyttöhän osaa lukea sitä kirjoitusta."

Marie katsoi iloisesti ja levollisesti Germainia silmiin, käänsi sitte

äkisti pois päänsä ja alkoi vavista.

"Hyvänen aika, minähän pelotan sinua!" sanoi Germain, "sinä

katsot minuun, kuin olisin minä Ormeauxin herra. Älähän nyt pelkää
minua, se tekisi minulle niin hyvää. Minä en puhu sinulle mitään
pahaa enkä suutele sinua vastoin tahtoasi, ja jos tahdot, että lähden
tieheni, niin viittaa vain ovea. Pitääkö minun välttämättä lähteä, että
sinä lakkaisit vapisemasta?"

Marie ojensi hänelle kätensä päätänsä kääntämättä ja sanaakaan

sanomatta.

"Minä käsitän", sanoi Germain, "sinä surkuttelet minua, sillä sinä

olet hyväsydäminen; sinä olet pahoillasi, että teet minut
onnettomaksi, mutta et kuitenkaan voi huolia minusta."

"Miksi puhutte niin, Germain?" vastasi pikku Marie viimein.

"Tahdotteko saada minut itkemään?"

"Pikku tyttö parka, sinulla on hyvä sydän, sen kyllä tiedän; mutta
sinä et rakasta minua, sinä kätket minulta kasvosi, kun pelkäät
näyttää tyytymättömyyttäsi ja vastenmielisyyttäsi. Ja minä, enhän
minä uskalla ottaa sinua edes kädestäkään. Metsässä kun poikani
nukkui ja sinä myöskin, olin vähällä suudella sinua ihan varovaisesti.
Mutta ennen olisin kuollut, kuin pyytänyt sinulta siihen lupaa, ja minä
kärsin sinä yönä kuin paistettaissa vienolla tulella. Siitä hetkestä asti
olen minä nähnyt sinusta unta joka yö, ja miten minä olen suudellut
sinua, Marie! Mutta sinä olet koko ajan nukkunut unia näkemättä.
Tiedätkös, mitä minä nyt ajattelen? Jos sinä kääntäisit kasvosi ja
katsoisit minuun sellaisilla silmillä kuin minun ja toisit kasvosi
lähemmäksi, niin luulenpa, että minä kuolisin ilosta. Ja sinä ajattelet,
että jos mitään sellaista tapahtuisi minulle, sinä kuolisit harmista ja
häpeästä."

Germain puhui kuin unissaan, kuulematta itse, mitä sanoi. Pikku

Marie vapisi vielä, mutta Germain ei sitä enää nähnyt, koska hän itse
vapisi vielä kovemmin. Äkisti kääntyi Marie, hän itki ja katsoi vähän
nuhtelevasti. Germain parka luuli sitä armoniskuksi ja odottamatta
tuomiotansa nousi lähtemään, mutta tyttö pidätti häntä syleillen
molemmin käsin ja piilottaen päänsä hänen syliinsä sekä sanoen
itkunsa seasta:

"Voi Germain! Ettekö sitte ole käsittäneet, että minä rakastan

teitä?"

Germain olisi ehkä kadottanut järkensä, ell'ei hänen poikansa olisi

juuri silloin tullut tupaan häntä etsimään, ratsastaen keppihevosella,
seljässä pikku sisar, joka suomi ratsuansa pajuvesalla. Germain
nosti pojan käsivarrelleen, laski hänet kihlattunsa syliin ja sanoi:

"Useampia kuin yhden olet sinä tehnyt onnelliseksi sillä, että

minua rakastat."