Fundamentals of Optical Waveguides

3rd Edition Katsunari Okamoto

Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-optical-waveguides-3rd-edition-katsu
nari-okamoto/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Fundamentals of Musculoskeletal Ultrasound

(Fundamentals Radiology) 3rd Edition

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-musculoskeletal-
ultrasound-fundamentals-radiology-3rd-edition/

Optical Fiber Sensors: Fundamentals for Development of

Optimized Devices Ignacio Del Villar

https://ebookmass.com/product/optical-fiber-sensors-fundamentals-
for-development-of-optimized-devices-ignacio-del-villar/

Fundamentals of HVACR (3rd Edition ) 3rd Edition

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-hvacr-3rd-
edition-3rd-edition/

Fundamentals of Soil Ecology 3rd Edition

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-soil-ecology-3rd-
edition/
Fundamentals of Inorganic Glasses 3rd Edition Mauro

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-inorganic-
glasses-3rd-edition-mauro/

Fundamentals of Cognitive Psychology 3rd Edition,

(Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-cognitive-
psychology-3rd-edition-ebook-pdf/

Fundamentals of Medical Imaging 3rd Edition, (Ebook

PDF)

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-medical-
imaging-3rd-edition-ebook-pdf/

Fundamentals of Nuclear Science and Engineering 3rd

Edition

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-nuclear-science-
and-engineering-3rd-edition/

Fundamentals of Web Development 3rd Edition Randy

Connolly

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-web-
development-3rd-edition-randy-connolly/
Fundamentals of Optical Waveguides
This page intentionally left blank
Fundamentals of Optical
Waveguides
Third Edition

KATSUNARI OKAMOTO
Okamoto Laboratory Ltd Ibaraki, Japan
Academic Press is an imprint of Elsevier
125 London Wall, London EC2Y 5AS, United Kingdom
525 B Street, Suite 1650, San Diego, CA 92101, United States
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
Copyright © 2022 Elsevier Inc. All rights reserved.
No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means, electronic or
mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and retrieval system, without
permission in writing from the publisher. Details on how to seek permission, further information about the
Publisher’s permissions policies and our arrangements with organizations such as the Copyright Clearance
Center and the Copyright Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.
This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by the Publisher
(other than as may be noted herein).

Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and experience
broaden our understanding, changes in research methods, professional practices, or medical treatment
may become necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in evaluating
and using any information, methods, compounds, or experiments described herein. In using such
information or methods they should be mindful of their own safety and the safety of others, including
parties for whom they have a professional responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or editors, assume
any liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter of products liability, negligence
or otherwise, or from any use or operation of any methods, products, instructions, or ideas contained
in the material herein.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
A catalog record for this book is available from the Library of Congress
British Library Cataloguing-in-Publication Data
A catalogue record for this book is available from the British Library
ISBN 978-0-12-815601-8

For information on all Academic Press publications

visit our website at https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: Mara Conner

Acquisitions Editor: Tim Pitts
Editorial Project Manager: Mariana Kuhl
Production Project Manager: Prem Kumar Kaliamoorthi
Cover Designer: Christian Bilbow
Typeset by SPi Global, India
To Kuniko, Hiroaki and Masaaki
This page intentionally left blank
Contents

Preface to the First edition xv

Preface to the Second edition xvii
Preface to the Third Edition xix

1 Wave Theory of Optical Waveguides 1

1.1 Waveguide Structure 1
1.2 Formation of Guided Modes 2
1.3 Maxwell’s Equations 7
1.4 Propagating Power 10

2 Planar Optical Waveguides 13

2.1 Slab Waveguides 13
2.1.1 Derivation of Basic Equations 13
2.1.2 Dispersion Equations for TE and TM Modes 16
2.1.3 Computation of Propagation Constant 19
2.1.4 Electric Field Distribution 22
2.1.5 Dispersion Equation for TM Mode 25
2.2 Rectangular Waveguides 27
2.2.1 Basic Equations 27
y
2.2.2 Dispersion Equations for Expq and Epq Modes 29
2.2.3 Kumar’s Method 31
2.2.4 Effective Index Method 37
2.3 Radiation Field from Waveguide 41
2.3.1 Fresnel and Fraunhofer Regions 41
2.3.2 Radiation Pattern of Gaussian Beam 43
2.4 Multimode Interference (MMI) Device 46
2.5 Beam Transformation and Ray-Transfer Matrix 55
2.5.1 Beam Transformation by a Lens 58
2.5.2 Focusing and Spot Size Transformation by a Lens System 60
2.5.3 Confocal Two-Lens System 63

vii
viii Contents

3 Optical Fibers 67
3.1 Basic Equations 67
3.2 Wave Theory of Step-index Fibers 68
3.2.1 TE Modes 68
3.2.2 TM Modes 72
3.2.3 Hybrid Modes 73
3.3 Optical Power Carried by Each Mode 77
3.3.1 TE Modes 78
3.3.2 TM Modes 79
3.3.3 Hybrid Modes 80
3.4 Linearly Polarized (LP) Modes 81
3.4.1 Unified Dispersion Equation for LP Modes 81
3.4.2 Dispersion Characteristics of LP Modes 85
3.4.3 Propagating Power of LP Modes 88
3.5 Fundamental HE11 Mode 90
3.6 Dispersion Characteristics of Step-index Fibers 93
3.6.1 Signal Distortion Caused by Group Velocity Dispersion 93
3.6.2 Mechanisms Causing Dispersion 98
3.6.3 Derivation of Delay-time Formula 102
3.6.4 Chromatic Dispersion 106
3.6.5 Zero-dispersion Wavelength 112
3.7 Wave Theory of Graded-index Fibers 113
3.7.1 Basic Equations and Mode Concepts in
Graded-index Fibers 113
3.7.2 Analysis of Graded-index Fibers by the WKB Method 118
3.7.3 Dispersion Characteristics of Graded-index Fibers 123
3.8 Relation Between Dispersion and Transmission Capacity 127
3.8.1 Multimode Fiber 129
3.8.2 Single-mode Fiber 129
3.9 Birefringent Optical Fibers 130
3.9.1 Two Orthogonally-polarized Modes in Nominally
Single-mode Fibers 130
3.9.2 Derivation of Basic Equations 133
3.9.3 Elliptical-core Fibers 136
3.9.4 Modal Birefringence 137
3.9.5 Polarization Mode Dispersion 140
3.10 Dispersion Control in Single-Mode Optical Fibers 144
3.10.1 Dispersion Compensating Fibers 144
3.10.2 Dispersion-shifted Fibers 145
3.10.3 Dispersion Flattened Fibers 149
3.10.4 Broadly Dispersion Compensating Fibers 152
3.11 Photonic Crystal Fibers 154
Contents ix

4 Coupled Mode Theory 169

4.1 Derivation of Coupled Mode Equations Based on Perturbation
Theory 169
4.2 Codirectional Couplers 176
4.3 Contradirectional Coupling in Corrugated Waveguides 179
4.3.1 Transmission and Reflection Characteristics in Uniform
Gratings 179
4.3.2 Phase-shift Grating 185
4.4 Derivation of Coupling Coefficients 187
4.4.1 Coupling Coefficients for Slab Waveguides 187
4.4.2 Coupling Coefficients for Rectangular Waveguides 188
4.4.3 Derivation of Coupling Coefficients Based on Mode
Interference 190
4.4.4 Coupling Coefficients for Optical Fibers 193
4.4.5 Coupling Coefficients for Corrugated Waveguides 197
4.5 Optical Waveguide Devices using Directional Couplers 205
4.5.1 Mach-Zehnder Interferometers 205
4.5.2 Ring Resonators 207
4.5.3 Bistable Devices 210
4.6 Fiber Bragg Gratings 213

5 Nonlinear Optical Effects in Optical Fibers 219

5.1 Figure of Merit for Nonlinear Effects 219
5.2 Optical Kerr Effect 221
5.2.1 Self-phase Modulation 221
5.2.2 Nonlinear Schr€odinger Equation 223
5.3 Optical Solitons 227
5.3.1 Fundamental and Higher-Order Solitons 227
5.3.2 Fiber Loss Compensation by Optical Amplification 233
5.3.3 Modulational Instability 235
5.3.4 Dark Solitons 239
5.4 Optical Pulse Compression 240
5.5 Light Scattering in Isotropic Media 243
5.5.1 Vibration of One-Dimensional Lattice 243
5.5.2 Selection Rules for Light Scattering by Phonons 246
5.6 Stimulated Raman Scattering 250
5.7 Stimulated Brillouin Scattering 253
5.8 Second-Harmonic Generation 256
5.9 Erbium-doped Fiber Amplifier 260
5.10 Four-wave Mixing in Optical Fiber 262
x Contents

6 Finite Element Method 271

6.1 Introduction 271
6.2 Finite Element Method Analysis of Slab Waveguides 272
6.2.1 Variational Formulation 272
6.2.2 Discretization of the Functional 274
6.2.3 Dispersion Equation Based on the Stationary Condition 276
6.2.4 Dispersion Characteristics of Graded-index
Slab Waveguides 279
6.3 Finite Element Method Analysis of Optical Fibers 283
6.3.1 Variational Formulation 283
6.3.2 Discretization of the Functional 285
6.3.3 Dispersion Equation Based on the Stationary Condition 285
6.3.4 Single-mode Conditions of Graded-index Fibers 287
6.3.5 Variational Expression for the Delay Time 289
6.4 Finite Element Method Analysis of Rectangular Waveguides 294
6.4.1 Vector and Scalar Analyses 294
6.4.2 Variational Formulation and Discretization into
Finite Number of Elements 294
6.4.3 Dispersion Equation Based on the Stationary Condition 299
6.5 Stress Analysis of Optical Waveguides 308
6.5.1 Energy Principle 308
6.5.2 Plane Strain and Plane Stress 311
6.5.3 Basic Equations for Displacement, Strain and Stress 311
6.5.4 Formulation of the Total Potential Energy 313
6.5.5 Solution of the Problem by the Stationary Condition 318
6.5.6 Combination of Finite-Element Waveguide and Stress
Analysis 320
6.6 Semi-Vector FEM Analysis of High-Index Contrast Waveguides 325
6.6.1 E-field Formulation 326
6.6.2 H-field Formulation 327
6.6.3 Steady State Mode Analysis 328

7 Beam Propagation Method 339

7.1 Basic Equations for Beam Propagation Method Based
on the FFT 339
7.1.1 Wave Propagation in Optical Waveguides 339
7.1.2 Pulse Propagation in Optical Fibers 341
7.2 FFTBPM Analysis of Optical Wave Propagation 342
7.2.1 Formal Solution Using Operators 342
7.2.2 Concrete Numerical Procedures Using Split-step
Fourier Algorithm 344
7.3 FFTBPM Analysis of Optical Pulse Propagation 346
Contents xi

7.4 Discrete Fourier Transform 349

7.5 Fast Fourier Transform 356
7.6 Formulation of Numerical Procedures Using Discrete Fourier
Transform 358
7.7 Applications of FFTBPM 360
7.8 Finite Difference Method Analysis of Planar Optical
Waveguides 374
7.8.1 Derivation of Basic Equations 374
7.8.2 Transparent Boundary Conditions 376
7.8.3 Solution of Tri-diagonal Equations 378
7.9 FDMBPM Analysis of Rectangular Waveguides 381
7.10 FDMBPM Analysis of Optical Pulse Propagation 384
7.11 Semi-Vector FDMBPM Analysis of High-Index Contrast
Waveguides 388
7.11.1 Quasi-TE Modes 389
7.11.2 Quasi-TM Modes 391
7.11.3 Polarization Splitter Using Silicon-on-Insulator (SOI)
Waveguide 392
7.12 Finite Difference Time Domain (FDTD) Method 395

8 Staircase Concatenation Method 409

8.1 Staircase Approximation of Waveguide Boundary 409
8.2 Amplitudes and Phases Between the Connecting Interfaces 413
8.3 Wavelength Division Multiplexing Couplers 418
8.4 Wavelength-flattened Couplers 418

9 Planar Lightwave Circuits 427

9.1 Waveguide Fabrication 428
9.2 N  N Star Coupler 429
9.3 Arrayed-waveguide Grating 433
9.3.1 Principle of Operation and Fundamental
Characteristics 433
9.3.2 Analytical Treatment of AWG Demultiplexing
Properties 438
9.3.3 Waveguide Layout of AWG 444
9.3.4 Gaussian Spectral Response AWG 446
9.3.5 Polarization Dependence of Pass Wavelength 449
9.3.6 Vernier Technique for the Center Wavelength
Adjustment 452
xii Contents

9.4 Crosstalk and Dispersion Characteristics of AWGs 453

9.4.1 Crosstalk of AWGs 453
9.4.2 Dispersion Characteristics of AWGs 458
9.5 Functional AWGs 468
9.5.1 Flat Spectral Response AWG 468
9.5.2 Loss Reduction in AWG 483
9.5.3 Unequal Channel Spacing AWG 486
9.5.4 Variable Bandwidth AWG 488
9.5.5 Uniform-loss and Cyclic-frequency (ULCF) AWG 489
9.5.6 Athermal (Temperature Insensitive) AWG 494
9.5.7 Multiwavelength Simultaneous Monitoring Device
Using AWG 500
9.5.8 Phase Error Compensation of AWG 505
9.5.9 Tandem AWG Configuration 509
9.6 Reconfigurable Optical Add/Drop Multiplexer (ROADM) 510
9.7 N  N Matrix Switches 515
9.8 Lattice-form Programmable Dispersion Equalizers 518
9.9 Temporal Pulse Waveform Shapers 521
9.10 Coherent Optical Transversal Filters 525
9.11 Optical Label Recognition Circuit for Photonic Label
Switch Router 529
9.12 Polarization Mode Dispersion Compensator 532
9.13 Hybrid Integration Technology Using PLC Platforms 534
9.14 Silicon Photonics 539
9.14.1 Basic Waveguide Configurations of Si Photonics 540
9.14.2 Si-Wire Waveguides 543
9.14.3 Si-Rib Waveguides 547
9.14.4 Si-Slot Waveguides 553
9.15 Basic WDM Filters 558
9.15.1 Ring Resonators 558
9.15.2 Lattice-Form Filters 564
9.15.3 Planar Concave Gratings 572
9.15.4 AWGs 580
9.16 Crosstalk Characteristics Caused by Random-Phase
Fluctuations in AWGs 610
9.16.1 Effective-Index Sensitivity and Crosstalk
Characteristics of Silica Waveguides and AWGs 610
9.16.2 Effective-Index Sensitivity and Crosstalk
Characteristics of Si Waveguides and AWGs 618
Contents xiii

9.16.3 Effective-Index Sensitivity and Crosstalk

Characteristics of Silicon Nitride Waveguides 630
9.16.4 Effective-Index Sensitivity and Crosstalk
Characteristics of InP-Based Waveguides 633
9.17 Crosstalk Characteristics of PCGs, Ring Resonators,
and Lattice-Form Filters 641
9.17.1 Crosstalk Characteristics of PCGs 641
9.17.2 Crosstalk Characteristics of Ring Resonators
and Lattice-Form Filters 645
9.18 Fourier-Transform, Integrated-Optic Spatial Heterodyne (FISH)
Spectrometers 662

10 Several Important Theorems and Formulas 685

10.1 Gauss’s Theorem 685
10.2 Green’s Theorem 689
10.3 Stokes’ Theorem 690
10.4 Integral Theorem of Helmholtz and Kirchhoff 695
10.5 Fresnel-Kirchhoff Diffraction Formula 697
10.6 Formulas for Vector Analysis 701
10.7 Formulas in Cylindrical and Spherical Coordinates 703
1.0.7.1 Cylindrical Coordinates 703
1.0.7.2 Spherical Coordinates 704

Index 705
This page intentionally left blank
Preface to the First Edition

This book is intended to describe the theoretical basis of optical waveguides

with particular emphasis on the transmission theory. In order to investigate and
develop optical fiber communication systems and planar lightwave circuits thor-
ough understanding of the principle of lightwave propagation and its application
to the design of practical optical devices are required. To answer these purposes,
the book explains important knowledge and analysis methods in detail.
The book consists of ten chapters. In Chapter 1 fundamental wave theories of
optical waveguides, which are necessary to understand the lightwave propagation
phenomena in the waveguides, are described. Chapters 2 and 3 deal with the trans-
mission characteristics in planar optical waveguides and optical fibers, respec-
tively. The analytical treatments in Chapters 2 and 3 are quite important to
understand the basic subjects of waveguides such as (1) mode concepts and elec-
tromagnetic field distributions, (2) dispersion equation and propagation constants,
and (3) chromatic dispersion and transmission bandwidths. Directional couplers
and Bragg gratings are indispensable to construct practical lightwave circuits. In
Chapter 4 coupled mode theory to deal with these devices is explained in detail
and concrete derivation techniques of the coupling coefficients for several prac-
tical devices are presented. Chapter 5 treats nonlinear optical effects in optical
fibers such as optical solitons, stimulated Raman scattering, stimulated Brillouin
scattering and second-harmonic generation. Though the nonlinearity of silica-
based fiber is quite small, several nonlinear optical effects manifest themselves
conspicuously owing to the high power density and long interaction length in
fibers. Generally nonlinear optical effects are thought to be harmful to commu-
nication systems. But, if we fully understand nonlinear optical effects and make
good use of them we can construct much more versatile communication systems
and information processing devices. From Chapter 6 to 8 various numerical anal-
ysis methods are presented; they are, the finite element method (FEM) waveguide
and stress analyses, beam propagation methods (BPM) based on the fast Fourier
transform (FFT) and finite difference methods (FDM), and the staircase concat-
enation method. In the analysis and design of practical lightwave circuits, we
often encounter problems to which analytical methods cannot be applied due
to the complex waveguide structure and insufficient accuracy in the results.
We should rely on numerical techniques in such cases. The finite element method
is suitable for the mode analysis and stress analysis of optical waveguides having
arbitrary and complicated cross-sectional geometries.

xv
xvi Preface to the First Edition

The beam propagation method is the most powerful technique for investigating
linear and nonlinear lightwave propagation phenomena in axially varying wave-
guides such as curvilinear directional couplers, branching and combining wave-
guides and tapered waveguides. BPM is also quite important for the analysis of
ultrashort light pulse propagation in optical fibers. Since FEM and BPM are
general-purpose numerical methods they will become indispensable tools for
the research and development of optical fiber communication systems and planar
lightwave circuits. In Chapters 6 to 8, many examples of numerical analyses are
presented for practically important waveguide devices. The staircase concatena-
tion method is a classical technique for the analysis of axially varying wave-
guides. Although FEM and BPM are suitable for the majority of cases and the
staircase concatenation method is not widely used in lightwave problems, the
author believes it is important to understand the basic concepts of these numerical
methods. In Chapter 9, various important planar lightwave circuit (PLC) devices
are described in detail. Arrayed-waveguide grating multiplexers (AWGs) are
quite important wavelength filters for wavelength division multiplexing
(WDM) systems. Therefore the basic operational principles, design procedures
of AWGs, as well as their performances and applications, are extensively
explained. Finally Chapter 10 serves to describe several important theorems
and formulas which are the bases for the derivation of various equations through-
out the book.
A large number of individuals have contributed, either directly or indirectly, to
the completion of this book. Thanks are expressed particularly to the late Profes-
sor Takanori Okoshi of the University of Tokyo for his continuous encouragement
and support. I also owe a great deal of technical support to my colleagues in NTT
Photonics Laboratories. I am thankful to Professor Un-Chul Paek of Kwangju
Institute of Science & Technology, Korea, and Dr. Ivan P. Kaminow of Bell Labs,
Lucent Technologies, who gave me the opportunity to publish this book. I would
like to express my gratitude to Prof. Gambling of City University of Hong Kong
who reviewed most of the theoretical sections and made extensive suggestions. I
am also thankful to Professor Ryouichi Itoh of the University of Tokyo, who
suggested writing the original Japanese edition of this book.

May 1999
Katsunari Okamoto
Preface to the Second Edition

Since the publication of the first edition of this book in 1999, dramatic
advancement has occurred in the field of optical fibers and planar lightwave cir-
cuits (PLCs). Photonic crystal fibers (PCFs) or holey fibers (HFs) are a
completely new class of fibers. Light confinement to the core is achieved by
the Bragg reflection in a hollow-core PCF. To the contrary, light is confined to
the core by the effective refractive-index difference between the solid core and
holey cladding in the solid-core HF. One of the most striking features of PCFs
is that zero-dispersion wavelength can be shifted down to visible wavelength
region. This makes it possible to generate coherent and broadband super-
continuum light from visible wavelength to near infrared wavelength region.
Coherent and ultra broadband light is very important not only to telecommunica-
tions but also to applications such as optical coherence tomography and frequency
metrology.
The research on PLCs has been done for more than 30 years. However, PLC
and arrayed-waveguide grating (AWG) began to be practically used in optical
fiber systems from the middle of 1990s. Therefore, PLCs and AWGs were in their
progress when the first edition of this book was published. Performances and
functionalities of AWGs have advanced dramatically after the first edition. As
an example, 4200-ch AWG with 5-GHz channel spacing has been fabricated in
the laboratory. Narrow-channel and large channel-count AWGs will be important
not only in telecommunications but also in spectroscopy.
Based on these rapid advances in optical waveguide devices over the last six
years, the publisher and I deemed it necessary to bring out this second edition in
order to continue to provide a comprehensive knowledge to the readers.
New subjects have been brought into Chapters 2, 3, 5, 6, 7 and 9. Multimode
interference (MMI) devices, which have been added to Chapter 2, are very impor-
tant integrated optical components which can perform unique splitting and com-
bining functions. In Chapter 3, detailed discussion of the polarization mode
dispersion (PMD) and dispersion control in single-mode fibers are added together
with the comprehensive treatment of the PCFs. Four-wave mixing (FWM) that
has been added to Chapter 5 is an important nonlinear effect especially in wave-
length division multiplexing (WDM) systems.
High-index contrast PLCs such as Silicon-on-Insulator (SOI) waveguides are
becoming increasingly important to construct optoelectronics integrated circuits.

xvii
xviii Preface to the Second Edition

In order to deal with high-index contrast waveguides, semi-vector analysis

becomes prerequisite. In Chapters 6 and 7, semi-vector finite element method
(FEM) analysis and beam propagation method (BPM) analysis have been newly
added. Moreover, comprehensive treatment of the finite difference time domain
(FDTD) method is introduced in Chapter 7.
Almost all of the material in Chapter 9 is new because of recent advances in
PLCs and AWGs. Readers will acquire comprehensive understanding of the oper-
ational principles in various kinds of flat spectral-response AWGs. Origin of
crosstalk and dispersion in AWGs are described thoroughly. Various kinds of
optical-layer signal processing devices, such as reconfigurable optical add/drop
multiplexers (ROADM), dispersion slope equalizers, PMD equalizers, etc., have
been described.
I am indebted to a large number of people for the work on which this second
edition of the book is based. First, I should like to thank the late Professor
Takanori Okoshi of the University of Tokyo for his continuous encouragement
and support. I owe a great deal of technical support to my colleagues in NTT Pho-
tonics Laboratories. I am thankful to Professor Un-Chul Paek of Gwangju Insti-
tute of Science and Technology, Korea, and Dr Ivan P. Kaminow of Kaminow
Lightwave Technology, USA, who gave me the opportunity to publish the
book. I am also grateful to Prof. Gambling of LTK Industries Ltd, Hong Kong,
who made extensive suggestions to the first edition of the book.
Finally, I wish to express my hearty thanks to my wife, Kuniko, and my sons,
Hiroaki and Masaaki, for their warm support in completing the book.

June 2005
Katsunari Okamoto
Preface to the Third Edition

Since the second edition was published in 2005, remarkable progress has been
achieved in the field of silicon photonics both in R&Ds and practical applications.
Silicon photonics is regarded as a key technology to meet the requirements of
making chip size very small and low cost. Extremely high refractive index con-
trast between the silicon core and silica cladding makes the waveguide core to be
a submicron cross section. Such tight mode field confinement allows the minimal
bending radius to be reduced to several micron range, enabling an ultradense pho-
tonic integrated circuits.
Si photonics devices are fabricated in the CMOS (complementary metal-oxide
semiconductor) foundry where huge number of transistor chips are processed on a
silicon wafer with 300 mm (12 in.) diameters with several nanometers process
node. Si photonics aims to take advantages of the semiconductor industry’s
know-how and the vast investments it has made over decades. Advantages
include not just the wafer processing to make the photonic circuits but also cus-
tom circuit testing equipment and device packaging. Copackaging technology,
which realizes high-density integration of photonics and electronics circuits, is
quite attractive to achieve high bandwidth and low power consumption simulta-
neously. Si foundry fabrication technology will bring huge merits such as preci-
sion manufacturing, device yield, and volume manufacturing, which ultimately
promises much cheaper photonics chips.
However, because of the ultracompact core size and extremely high refractive-
index contrast, Si photonics waveguides are quite susceptible to fabrication errors
in the core width and height. Process variabilities in core width and thickness
bring fluctuation of the effective index nc ¼ β/k. Theoretical investigations reveal
that the effective-index fluctuation Δnc in Si photonics waveguide is about 100
times larger than that of silica-based PLCs. Effective-index fluctuation Δnc dete-
riorates (a) center-wavelength accuracy of various interference devices,
(b) crosstalk characteristics of filter devices, etc.
These technological challenges in silicon photonics devices have been thor-
oughly investigated in the new chapters.
WDM technology is critically important in achieving the requirements of rapid
bandwidth growth in the telecom/datacom and sensing applications. There are
mainly four kinds of devices capable of multi/demultiplexing tens of WDM sig-
nals; they are ring resonator (RR), lattice-form filter (LFF), arrayed-waveguide

xix
Another random document with
no related content on Scribd:
 Lehtori aikoi ennen laittamistansa sanoa jotakin siihen suuntaan,
että saatettaisiinpa heilläkin ruveta juomaan ruiskahvia, mutta ei
kuitenkaan katsonut sopivaksi ilmaista kotiolojaan, ainakaan lausua
mitään moitteen sanaa niistä oman perheen ulkopuolella.

Rouva Streng vei pois tarjottimen tavaroineen ja palasi pian.

Lehtori seisoi sen aikaa ajatuksissaan, joista hänet herätti iloinen
ääni:

"Mihin päin aiotte kävellä?"

"Kaiketi nyt ensin tuonne mäelle, kun eivät onkeni vielä ole
kunnossa."

"Sinne minäkin aioin."

Enempää puhelematta astuivat he vastamäkeen ylös ja

seisahtaen siihen, josta tie alkoi painua tasaisemmaksi, kääntyivät
katsomaan taaksensa. Siinä makasi ihana järven selkä, kuvastaen
paikoittain jyrkkiä, toisin paikoin vihreydestä hohtavia rantojansa.

Hetkisen sitä luonnon peiliä katseltuansa astuivat he edelleen.

Vastoin talonpoikain tapaa oli tämän mäen metsä aivan

koskematon. Suuriakin havupuita kasvoi siinä melkoisen tiheässä ja
niistä levisi terveellinen pihkan haju. Pienempää lehtimetsää kasvoi
välissä ja muutamat suuret koivut olivat ihan kuin varta vasten
asetetut laululintusien olopaikoiksi.

Kyllä sieltä kuuluikin viserrystä ja liritystä kaikenlaista.

Lehtorilla oli lapsuudestaan saakka hyvästi muistissa, että lintuset

kilvan kiittävät suurta Isää. Ja hänenkin iloisesta mielestään nousi
sanaton kiitostunne kohti korkeutta.

Metsän toisesta laidasta kääntyen palasivat astujat siihen, jossa

äsken pysähtyivät ja istahtivat järvitaulun eteen, vasemmalta
lämmittävän auringon ja takaa kaikuvan moniäänisen liverryksen
keskelle, kumpikin omalle puolellensa tiestä kivelle, vaiti molemmat.

Lajunen istuessaan mietti: "Hauska on näin nauttia luonnon

virkeyttä yksin kävellen; hauskempi se on ystävän seurassa, joka
käsittää tunteemme ja riemuitsee kanssamme; vaan hauskinta olisi,
jos oma armahainen, oma puoliso olisi sinä ystävänä."

Rouva Streng ajatteli melkein samoin, mutta ei kumpikaan

ilmaissut sitä toisellensa.

Molemmat he johtuivat muihinkin ajatuksiin, vaan yhtä salassa ne

kaikki pysyivät muilta kuin korkeuden ja sielujen syvyyden
hallitsijalta, jolta he eivät tahtoneetkaan mitään salata.

Auringon yletessä alkoi vienoinen tuulen henki väristää järven

pintaa, josta silloin hävisi tuo lumoava hiljaisuus, jättäen sijaa
elävyydelle. Sama tuulen henki alkoi myöskin hiljakseen humista
puiden oksissa ja hiljentää lintujen sulosoittoa. He läksivätkin jo
muihin toimiin, ravinnon hakuun.

Viimein nämä suuremmatkin aamusulon nauttijat palasivat

asuntoihinsa.

Molempain perheiden lapset leikittelivät jo ulkona.

Lehtori löysi kamaristansa kahvikannun, mutta musta juoma oli

jäähtynyt.
 Rouva Lajusta ei vielä näkynyt. Hän nautti kylliksensä unen suloa.

Sen sijaan Katri jo oli käynyt talosta tinkimässä minkä mitäkin illan
tarpeiksi. Muhkealta kanalta oli hän sitte armotta kaulan katkaissut ja
istui nyt puuliiterissä saalistansa höyhentämässä ja kynimässä.

Lehtori toi sisältä koko kasan kaikenlaisia onkitarpeita, istahti

kiikkulaudalle ja alkoi laitella niitä kuntoon. Lapset kohta kokoutuivat
lapsirakkaan lehtorin ympärille katselemaan hänen kalujansa ja
alkoivat siinä omaan tapaansa hälistä ja kilvan puhella.

Pian aukesi läheinen makuukammarin ikkuna. Rouva Lajunen pisti

siitä päätään.

"Siinä nyt rähisette, ett'ei saa nukkuakaan. Ja sinäkin, Vilhelm,

annat niiden meluta tuolla lailla." Lehtori katsahti rauhallisesti
kelloansa. "Jopa tuota pitäisi unta riittämänkin. Kello on jo
yhdeksän", virkkoi hän.

"Mitä minä huolin kellosta. Miina, vie pois lapset!" Miina tietysti
totteli eikä lehtori lasten tähden ruvennut peruuttamaan rouvansa
käskyä.

Kotvasen kuluttua kuului rouva moneen kertaan huutavan Maria,

joka sitten juoksujalassa saapui tinkimään Katrilta kahvia.

"Pannussahan sitä on", virkkoi Katri, "kaada siitä. Jos lienee

jäähtynyt, niin lämmitä?

"En minä jouda, pitää rouvaa auttaa."

Ja Mari juoksi sitä kyytiään pois.

 "Enpä tästä minäkään joutaisi, kun on puuhaa illaksi. Ketähän
tänne nyt niin isoisia vieraita heti maalle päästyä tulleekaan."

Niin Katri itsekseen pahoitteli käsiään pyyhkiessään.

"Toimitapas sitte minullekin kuppinen, kannussa oli kylmää", sanoi

lehtori tytön siitä hänen lähitsensä kiirehtiessä kyökkiin.

"Kyllä, kyllä toimitan."

Rouvan komentavaa ääntä kuului tuon tuostakin kammarista.

"Missä se kahvi nyt viipyy? Äläkä sinäkään tuolla lailla revi

tukkaani! Etkö sitä osaa sievemmin käsitellä? Ota nyt se vaalea
leninki sill'aikaa kuin juon kahvia!"

Vasta runsaan puolen tunnin jälkeen astui rouva ulos täydessä

kaupunkipuvussa. Mari kantoi jäljestä kiikkutuolia ja sen aluslautoja
sekä asetti ne rouvan osoituksen mukaan siimespaikkaan.

Nyt lapsetkin taas uskalsivat palata sanomaan "hyvää huomenta"

ja sitte katselemaan lehtorin työtä.

Rouva istahti kiikkutuoliinsa lukemaan jotakin romaania.

Melkein yht'aikaa tulivat rehtori kirjavassa kesäpuvussa, saappaat

kiiltävinä, ja rouva Streng neule kädessä.

"Hilja, kutsu Maria tänne!" käski tervehdittyänsä rouva Lajunen.

"Tuo tuoleja vieraille!" kuului Marin tultua uusi käsky.

Mari kantoi ulos kaksi tuolia ja ilmoitti samalla, että aamiainen oli
valmis.
 Rouva Lajunen joutui hämilleen. Kuinka nyt selvitä vieraista?

Rehtorin rouvan tarkka silmä huomasi tuon pulan.

"Nytkö te vasta syöttö? Johan me söimme aika sitte, kohta minun

palattuani."

"Vastapa minä äsken join kahviakin. Ei minulla vielä tunnu ruoan

tarvista. Mene sinä, Vilhelm, syömään."

Lehtori läksi muitta mutkitta.

Rouva Lajunen katsoi pitkään hänen jälkeensä, ajatellen: "Kyllä on

aika moukka, kun ei edes älyä pyytää anteeksikaan vierailta; lähtee
vain ilman mitään."

Palattuansa ruoalta kehoitti lehtori toisia lähtemään järvelle.

"En minä nyt syömättä lähde", kuului rouvan jyrkkä päätös.

"Kyllä minä voisin tulla, mutta ei ole soutomiestä", arveli rehtori.

"Mitä sillä tehdään. Kyllä minä soudan."

"Ja minä pidän perää", ilmoitti rouva Streng.

Rouva Lajusta harmitti tuo miehensä sulloutuminen moisiin toimiin

kuin soutomiehen. Vaan tietäen lehtorilla siinä olevan oman päänsä
jätti hän tällä kertaa muistutukset tekemättä, ollen mielessään
kiitollinen rehtorille, joka toki käsitti, mikä sopii herrasmiehelle, mikä
ei.

Heidän lähdettyänsä kiiruhti rouva syönnin puuhaan, jonka hän

äsken olikin vain kohteliaisuudesta jättänyt tekemättä.
 Soutelijat viipyivät matkallaan ohi puolen päivän, joten rouva
Lajusella oli kyllin aikaa yksikseen lueskella ja torkkua, muutteluttaa
kiikkutuoliansa paikasta toiseen, jota varten täytyi joka kerran parin
kolmen hengen olla liikkeellä, juoda kahvia ja viimein harmistua
mieheensä, joka ei pitänyt lukua hänen hauskuudestaan, sekä
ikävystyä itseensä ja maalla oloon, kirjoihin ja koko elämään.
Tuntuipa muun tyytymättömyyden seassa hiukan kateuttakin toisia
kohtaan, jotka osasivat elää maalla maan tavalla, ja siitä
harmittelijalle yritti jolahtamaan mieleen, että taitaa sentään olla
syytä itsessäkin; miksi hän ei lähtenyt toisten mukaan.

Mutta samassa hän näki soutelijain palaavan. Harmi palasi vielä

voimakkaampana ja rouva pakeni äkeissään kammariinsa etsimään
edes unesta olonsa tukaluuden unhotusta.

Rehtori maantiellä erotessaan koreasti kiitteli hyvästä soudosta

lehtoria, joka palavissaan astui nuttu käsivarrella. Kiitokseen yhtyi
rouvakin hymyillen, mutta muuta sanomatta, ja seurasi miestänsä
omalle puolelleen.

Lehtori kiitettyään kiittämästä siirtyi pihaansa ja istahti rouvansa

kiikkutuoliin.

Iltapuoli-kahvin aikaan rouva Lajunen lähetti sisäpiikansa Marin

kutsumaan rehtorin herrasväkeä illempana teelle ja illalliselle.

Kello 7 paikoilla sitte istuivat kaikki lehtorin pihassa ja siellä

lapsetkin juoksentelivat.

Mari kantoi teetarjottimen kiikkulaudan eteen asetetulle puutarha-

pöydälle ja siirsi lähemmäksi rouva Lajusen kiikkutuolin.
 Herrain teelasit seisoivat komeissa hopeajaloissaan. Leipäkori
uhkui yli reunojansa kaupungista mukaan tuotua parasta teen
särvintä. Siinä oli pehmoista leipää ja mureita korppuja, oli myöskin
sokurileipäsiä ja hienoimpia Englannin keksejä sekä piparkakkuja ja
hohkaisia viipaleita, leikeltyjä suuresta sokurikakusta, jonka
muutamat naisystävät olivat kaupungista lähtiessä antaneet evääksi
maalle.

"Tämäpä näyttää hauskalta", kiitteli aina kohtelias rehtori.

"Olkaa hyvät, ottakaa!" kehoitti emäntä ollen jo oikealla alallansa

ja siten myöskin puheliaampi.

Rouva Streng, arvaten, mitä tästä vielä oli tuleva, otti

kiinanposliinisen kupin ja yhden ainoan palasen vehnäleipää, jota
vastoin rehtori kokosi eteensä korista yhden kappaleen kutakin lajia,
vaikka niitä olisi ollut vieläkin enempi, ja emäntä vain yhä kehoitteli
ottamaan lisää.

Kun ensimmäinen annos oli onnellisesti nautittu, lähetettiin Hilja

kutsumaan Maria tuomaan lisää.

Toisen kupin jälkeen tunsi emäntä mielessään jo hiukan

hyvinvoinnin alkua.

"Mitenkähän tätä kesää oikeastaan ruvettaisiinkaan viettämään?"

kysäsi hän puheen aluksi, kun näet oli enimmin ikävystynyt
päiväänsä.

"Sitäpä minäkin juuri ajattelen", virkkoi rehtori.

"Minusta se on hyvin yksinkertainen asia. Kun kerran ollaan

luonnon helmassa, niin pitää mukautua luonnon järjestykseenkin ja
luopua kaupungin tavoista. Luonto on kaunein aikaisin aamusilla, ja
tietysti on silloin sitä nautittava. Ennen voidaan sen sijaan nukkua
päivällä, ell'ei aika muuten kulu muissa toimissa."

Rouva Streng se näin lausui ajatuksensa.

"Kukapa tuota viitsii nousta niin aikaisin", vastusti rehtori. "Jos

sinulta aika kuluu, kun itse teet piikain töitä, niin ei siltä suinkaan
minun aikani kulu yhtä helposti."

Rouva Lajunen nyrpisti nenäänsä, ikään kuin sanoakseen: "Hyh,

vai piikain töitä! Kyllä kai niihin pitäisi ryhtyä!" Vaan sitte hän heti
katsahti kiitollisesti rehtoriin.

"Mitäpä minä suotta rupean elättämään joutavia ihmisiä", virkkoi

rouva Streng, "ja jos pitäisinkin useampia palvelijoita, niin kyllä siltä
aina itselleni keksisin jotakin. Ei aika koskaan ehdi tuntua pitkältä,
jos vain on halua jotakin toimimaan. Mutta haluttomuus se tekee
ajan pitkäksi."

"Eiväthän kaikki ole työjuhtia, niinkuin sinä", tokasi rehtori. "Mitäpä

minä esimerkiksi täällä maalla tekisin? Ei täällä ole koulua."

"Ei sitä koulua ole kesällä kaupungissakaan."

"Olisihan siellä edes wisti-klubi."

"Sinulla nyt ei ole halua eikä mieltymystä mihinkään muuhun kuin

siihen korttisotaasi."

"Se onkin toista kuin täällä maalla vetelehtiminen. Siihen saattaa

oikein kokonaan kiintyä. Ja siinähän on koolla kumppanejakin, joiden
kanssa sopii keskustella."
 "Ikään kuin te muusta keskustelisitte kuin korteista. Ei, hyvä Viktor,
pitää olla vähä mieltymystä johonkin oikeaan työhön, joka hyödyttää.
Silloin pysyy mieli raittiina ja tuntee huvia luonnosta, joka samoin
aina työskentelee."

"Niin juuri", vakuutti lehtori. "Harrastusta tarvitaan, mutta jokaisen

vain tulee osata valita jokin työala tai joitakuita erityisiä töitä, sillä
muuten hajoaa harrastus hapuilemiseksi."

"Niin, jos tarkoitatte varsinaista elämän työtä, kuten teillä

molemmilla on koulutoimi. Mutta muuten ei tarvita mitään
valikoimista, kunhan vain vihataan joutilaisuutta, niin silloin aina
löytyy jotakin tekemistä. Jos nyt esimerkiksi Viktor viitsisi, niin olisi
hyvä aika tehdä listoista tuollainen pöytä meidänkin kiikkulautamme
eteen, että joka kerran ei tarvitsisi kantaa sisältä ulos pitsattua
pöytää."

"Se on nikkarin asia, en minä muiden töihin tartu."

"Jos jokainen ajattelisi samoin, niin eipä olisi nikkaria

olemassakaan."

"Mitä siitä tulisi, jos kaikki ryhtyisivät kaikkea tekemään? Ei kukaan

osaisi mitään", arveli rouva Lajunen.

"Taikka osaisi jokainen vähän kulakin noin vain kotitarpeiksi."

Väittelyä kesti vielä kauankin ja siinä tuli ilmi, että rehtori ei ollut
ikänänsä vielä pitänyt kädessään kirvestä, eipä edes
partaveistäkään, jonka tähden hän nytkin aikoi antaa partansa
kasvaa syksyyn asti, ja että rouva Lajunen ompelutti Miinalla kiinni
kaikki ratkenneet hakasensa, puhumattakaan lasten napeista, joiden
kunnossa pito tietysti oli Miinan asia; mutta tuota työttömyyttään
rouva sentään tuntui vähän ikään kuin häpeävän, kun näet oli
lueskellessaan huomannut nykyajan vaativan työtä ja tointa
jokaiselta, ken tahtoi pystyssä pysyä. Rehtori sitä vastoin aivan
kerskailemalla julisteli suoraan kaiken muun työn halveksimistansa
kuin opin taonnan poikain päähän.

Jo yritti kina käymään kiistaksi, joka ehkä olisi muuttunut

katkeraksikin, vaan oikeaan aikaan saapui Mari ja supautti jotakin
rouva Lajusen korvaan.

Hyvillään tästä keskeytyksestä ja mielessään myöntäen rouva

Strengin olevan monessakin asiassa oikeassa, pyysi emäntä
vieraitansa illalliselle.

Kehoitusta totellen tarjosi rehtori kohteliaasti käsivarttansa rouva

Lajuselle, joka siihen heti tarttuikin. Lehtori ei huomannut taikka ei
tahtonut, olla yhtä kohtelias rouva Strengille; he vain muuten
vierekkäin astuivat toisten jäljestä sisään.

"Pyydän anteeksi, että täytyy makuuhuonetta pitää ruokasalinakin;

eihän täällä maalla ole kylliksi huoneita", selitteli emäntä mielestänsä
suuren epäkohteliaisuuden syytä, osoitti kullekin määrätyn
paikkansa ja alkoi tarjoella leipää ja voita, rasvasilliä ja suolaista
keitettyä lihaa munaputingin kanssa, savustettua kieltä, leikeltyä
vasikanpaistia, juustoa ja äsken paistettuja lihapalleroisia.

Tämä kaikki oli vain pohjapainoksi aiottu.

Mari korjaili viimein pois liiat lautaset, vaihtoi puhtaat talrikit ja

ruoka-aseet sekä kantoi esiin varsinaisen ruoan: kanapaistin
kaikkine viiden- kuudenlaisine lisineen.
 Kun sitä oli kylliksi maisteltuja syöty, vaihtuivat talrikit vielä kerran
ja jälkiruoka tuli esiin, tehty kermasta ja monenlaisista marjahilloista.

Rehtori oli aivan sulaa kiittelemisiinsä ja söi kuin aika mies. Sen
sijaan lehtori näytti vähän neuvottomalta, ja rouva Streng, mitään
virkkamatta, ainoastaan vähän maistoi kutakin lajia.

Viimein noustiin pöydästä ja vähän aikaa istuttuaan rehtori

rouvinensa, toivottaen "hyvää yötä", läksivät omalle puolelleen
maantietä.

Ovesta vielä lehtorin rouva, muistellen kaupunkitapoja, huusi

jäljestä:

"Tehkää hyvin, käykää toistekin!"

Asuntoonsa päästyään rehtori heti muutti kohteliaan käytöksensä

kylmemmäksi.

"Sellainen pitää illallisen olla, jos kerran pyydetään ketään

vieraita", sanoi hän rouvalleen. "Eilisiltana minua oikein hävetti. Ettäs
viitsitkin tarjota vain kuivaa kotiruokaa!"

"Enhän minä heitä illallispitoihin pyytänytkään, sanoin vain rouva

Lajuselle, että kun heillä ei vielä ollut mitään järjestyksessä, niin
saattoivat juoda teetä meillä. Arvelin heidän tyytyvän siihen, mitä
sattui olemaan."

"Etkös nyt mitään huomannut?"

"Liiankin hyvin, johan tuo rouva Lajusen tyytymättömyys näkyi

eilen täällä. Mutta minä vain en rupea hänen kanssansa
kilpailemaan. Saakoon hän herkkusuun kunnian!"
 "Päin vastoin sinun pitää kutsua heidät parin päivän perästä ja
näyttää, että eletäänhän meilläkin."

"Siitä ei tule mitään. Ei minulla ole kaupunkiruokia täällä maalla.

Enkä minä muutenkaan niin suuresti ikävöi rouva Lajusen seuraa.
Minä tulin maalle nauttimaan kesän ihanuutta enkä kyökin
komeutta."

"Et sinä näy osaavan kohota tavallisuuttasi ylemmäksi, pysyt vain

piikain töissä ja ompelijattarien tasalla."

"Tarkoitat: piikain arvoisena. Siitä meillä on eri mieli. Ja

ompelijattarien joukossa on myöskin kunnon ihmisiä. Vai onko sille
jalompaa tuo ristissä käsin istunta ja komentaminen kolme neljä
käskyläistä liikkeelle jokaisen pienimmänkin asian tähden. Minä en
katso itseäni minkään työn halventavan, siinä kaikki. Ja kyllähän
olen näyttänyt osaavani laittaa kelpo päivällisetkin kaupungissa,
vieläpä ihan ilman eri keittäjää, milloin on tarpeen ollut; mutta täällä
minusta on aivan turha ryhtyä sellaisiin puuhiin yksistään rouva
Lajusen tähden, sillä lehtori ei näyttänyt hyväksyvän tuota tämän
illan komeutta."

"Sinä ja lehtori paremmin sopisitte yhteen."

"Mahdollista kyllä. Mutta nyt me olemme yhdessä emmekä huoli

turhan tähden ruveta sotkemaan väliämme."

"Et siis aio joskus tarjota parempaakin kuin eilen, jos minä
tahdon."

"Kaikki järkevät tahtosi täytän. Jos sattuu muita vieraita tulemaan,

sopii tietysti Lajustenkin olla seurassa. Silloin siitä ei tule mitään
kostoa, niinkuin tämä ilta oli. Mutta älä vain toimita vieraita tänne
minun tietämättäni edeltä päin."

Rehtorista jo yritti tuntumaan, että rouvansa ehkä oli oikeassa, ja

sen johdosta hän vähän katui äskeisiä pistosanojansa, mutta
turhamaisuudessaan ja oman arvon tunnossaan ei kuitenkaan
huolinut ruveta niitä anteeksi pyytelemään. Jospa hänen vaimonsa
olisi ollut sellainen hienotunteinen ja -tapainen kuin rouva Lajunen,
niin ehkä sitte. Vaan eihän tähän mikään pystynyt, mitäpä häntä
lepyttelemään!

Rouva Streng puolestaan oli hyvinkin tuntenut nuo pistot, mutta

hän tapansa mukaan etsi joka sanasta ja asiasta valopuolta, joten ne
näyttivät paremmilta, kuin monesti todella ansaitsivatkaan. Siten ei
piston haavoitus koskaan tuntunut niin kirvelevältä, kuin muuten olisi
saattanut. Hän ei myöskään ollut tottunut mieheltänsä saamaan
varsin hellää kohtelua eikä siis nytkään odottanut mitään
anteeksipyyntöä, vaikka se kyllä olisi tehnyt hänet kaikkein
onnellisimmaksi vaimoksi.

Vähän aikaa jatkettuaan sovittelevaan tapaan tätä kotikiistaa kävi

rouva katsomassa lapsia ja huomasi heidän samoin kuin tytönkin
olevan rauhallisessa unessa.

III.

Kului muutamia päiviä hiljaisesti.

Rouvat Streng ja Lajunen karttoivat toisiansa. Eihän lehtorin rouva

tuollaisen tekonsa jälkeen miten voinut katsoa kostonsa uhria
suoraan silmiin; niin paatunut hän toki ei ollut turhamaisuudessaan.
Ja kun herroilla ei myöskään ollut mitään erityistä vetoa toistensa
seuraan, oleksivat kumpikin perhe erikseen omalla puolellaan.

Tulipa sitte sateinen viikko.

Lehtori oli sellaisten päiväin varalle ottanut mukaan sopivaa työtä

ja istui kammarissaan.

Samoin kului rouva Strengin aika ikävältä tuntumatta

kaikenlaisissa puuhissa, joita toimeliaisuus aina keksii.

Sen sijaan rouva Lajunen aivan oli ikävään menehtyä. Ensi päivät
hän koetti makaella — tekeehän kostea ilma ihmisen uneliaammaksi
— mutta eipä se sekään ajan pitkään oikein sujunut.

Rehtori myöskin kasasi unikekoa aamuin ja päivällisten jälkeen, ei

kuitenkaan koko päivää. Jäi vielä kyllin kyllä aikaa ikävöidä wisti-
klubia. Viimein hän jo otti varalta mukaan tuodun korttipakan
käsiinsä ja alkoi yksikseen selailla lehtiä.

Ei aikaakaan, niin pisti hän hatun päähänsä, kalossit jalkaansa ja

läksi suuren sateenvarjon suojassa maantien poikki esittämään, eikö
rouva Lajunen tulisi kumppaniksi.

Tämä ihastui suuresti. Lapsuuden ja nuoruuden ajan olivat kortit

olleet hänellä ensin leikkikaluina, sitte hyvinä ystävinä sen seurapiirin
tavan mukaan, johon hänen vanhempansa kuuluivat ja jossa
korttipeli oli hyvin suosittuna ajanviettona naistenkin kesken,
puhumattakaan herroista, jotka eivät osanneetkaan olla koolla ilman
wisti-pöytää.

Rouva nyt ensin ihastui, että sai niin hyvän tilaisuuden uudistaa
vanhoja tuttavuuksia ässäin, kuningasten ja rouvain kanssa. Kauan
näet oli hän niitä saanut kaivata, hänen miehensä kun ei kärsinyt
kortteja talossaan, eikä niitä myöskään naisien seuroissa näkynyt
siinä piirissä, jossa he nyt eleskelivät.

"Missä sitä pelattaisiin?" — Rouvaa alkoi vähän arveluttaa: jos

rehtori ehkä esitti pelaamista siellä, jossa nyt olivat, niin joutui hän
pulaan miehensä loukkaamisen ja kohteliaisuuden loukkaamisen
välille. Arvelutti myöskin vähän, mitä maalaiset sanovat, kun
kuulevat rouvainkin käyvän korttisotaa, sillä eiväthän he tietysti
kyenneet käsittämään herrastapoja, kun niitä hänen miehensäkään
ei ottanut käsittääkseen.

Kaikki ne arvelemiset sentään haihtuivat, kun rehtori ei sanonut

minkään estävän pelaamasta hänen luonaan. Niinpä rouva Lajunen
läksi, tosin hiukan rauhatonna mielessänsä.

"Entä kolmas? Mitä siitä kahden kesken tulee?" kysäsi hän

matkalla, hoksattuansa pahimman pulan.

"Ehkäpä tuohon neuvo keksitään."

Kotonansa rehtori pyörähti vaimonsa huoneesen ja ryhtyi

houkuttelemaan häntä kolmanneksi.

"Tiedäthän, että minä en huoli hukata aikaani sellaiseen."

"Niin, kaupungissa en sitä pyytäisikään, mutta täällä kun olemme

pulassa."

"Hyväkin pula! Jos sinulla ei liene parempaa tehtävänä, niin pelaa

yksin kolmen edestä."
 Turha vaiva. Rouva Lajunen yritti jo lähtemään pois, kun hänen
mielestään kahden peli oli aivan mahdoton edes yrittääkään.

Rehtori sentään keksi muita peliä, joissa ei välttämättä tarvittu

useampia sotasankareja. Ja kun kerran alkuun päästiin, kului ensi
päivä hauskasti, jopa toinen ja kolmaskin. Vähitellen haihtui
rouvaltakin kaikki levottomuus, hän teki sitä oikeana työnään.

Vaan loppuipa se sateen aika ja elämä muuttui toisille

iloisemmaksi, toisille ikävämmäksi; ei toki rouva Lajunen kehdannut
poudalla jatkaa sisällä istumista.

Lehtori oli laitellut kuntoon kalanpyydyksiä ja suurella vaivalla

saanut houkutelluksi kaikki lupaamaan lähteä hänen kanssansa
järvelle.

Sopimuksen mukaan luopuivat pitempiuniset kesävieraat

määräaamuna tavallista aikaisemmin unholan lumokammioista ja
varustautuivat lähtemään rantaan.

Lehtori sinne ensinnä saapui asettelemaan kuntoon venettä, se

kun oli siksi pieni, että siihen ei eri soutumiestä mahtunut.

Hetkisen perästä saapui rehtori rouvinensa, viimemainitulla

kädessä kori; jonka sisältä kuului kahvikuppien helinää ja pilkisti
kahvipannun lämmönsäilyttimen tupsu. Oli näet myöskin sovittu, että
piti rannassa juotaman kahvia ennen lähtöä ja rouva Streng oli
luvannut sen keittää sekä ottaa kupit, sokurit ja kermat, niin että
rouva Lajusen tuotavaksi jäivät vain korput.

Niitäpä saatiinkin odottaa ikäväksi asti.

 Viimein kun lehtori jo aikoi lähteä häntä kiirehtimään, tuli hän
tavallisessa, tälle retkelle jotenkin sopimattomassa puvussaan ja
Mari kantoi koria.

Rehtori riensi vastaan pyytämään anteeksi, että oli jotenkin

epäkohteliaan huonossa vaateasussa.

"Ei tässä nyt ollakaan lähtemässä kaupungin kaduille", lohdutti

lehtori. "Ja mikäs tuota pukuasi vaivaa? Minusta sekin on
kerrassaan liian hyvä kalaveneesen. — Sinun olisi parasta olla
maalla", sanoi hän ikään kuin vähän äreästi vaimolleen.

"Niin, tosiaankin on vähän varomatonta lähteä tuossa puvussa

kalaan", virkkoi myöskin rouva Streng.

"Ei minulla ole huonompia vaatteita", vastasi ahdistettu rouva.

"Syytä sitte itseäsi, jos hullusti käy."

Tällä välin oli rouva Streng kaatanut kahvia ja rouva Lajunen purki
koristansa kaikenlaista kahvileipää, huulet omituisessa hymyssä.

Sijoituttiin siitä viimein veneeseen, lehtori airoille, rouva Streng

perän pitoon, toiset toistaiseksi keskiteljolle.

Lehtori neuvoi, minne päin oli eilisillalla laskenut verkot talon

aikamiehen pojan kanssa. Kotvasen soudettuaan pysäytti hän
veneen ensimmäisen lähelle.

Nyt piti rouva Strengin asettuman airoille, kun lehtori varustihe

verkkoja lappamaan. Rehtori nousi peräkokkaan ja rouva Lajunen
sai siirtyä etukokkaan, jossa oli vähimmin verkoista kastumisen
vaarassa, vaikka kinastellen hän ainoastaan luopui paikastaan,
johon kerran oli päässyt istumaan, tottumaton kuin näet oli veneessä
liikkumaan.

Vene oli kevyt ja horjahteli kokkapainojen tähden melkoisesti, kun

pohjapainoa ei vielä ollut. Rouva Lajunen joka kerran parahti
säikäyksestä.

Rehtorin rouva alkoi huopia. Soutaminen ei hänellä liene

milloinkaan ollut varsinaisena työnä, kalastusveneen huopaaminen
vieläkin vähemmin. Sentähden hän liikutteli airojaan sen verran
taitamattomasti, että vettä väliin roiskahteli taakse päin. Rouva
Lajunen torui ja pyyhkieli hollanninpalttinaisella nenäliinallaan
ehtimiseen vesipisaroita pois arkaväriseltä leningiltä.

Unhottui häneltä sentään enin vaara, kun verkon silmissä alkoi

nousta kimmurtelevia kaloja.

Jo oli veneessä viisi verkkoa ja niistä valunutta vettä, jossa kalat

uiskentelivat.

"Kas miten suuri!" huudahti rouva etukokasta, kun lehtori veti

kuudetta verkkoa ja vedestä nousi hauki, suussa melkein koko
verkko poikittain. Vaan samalla hän liikahti varomattomasti, että vene
kallistui ja vettä pursahti aika koski laidan ylitse. Olisivatpa ehkä niin
kalat kuin ihmisetkin äkkipäätä päässeet kokonaan veden varaan,
ell'ei lehtori seisoessaan olisi polaissut venettä jälleen kohdallensa.

Nyt ei auttanut muu neuvo kuin panna rehtori viskomaan pois

vettä, että vene edes vähän kevenisi. Pakosta hän ryhtyi työhön,
vaan teki sitä niin kömpelösti, että sai kelpo hyvät housunsa pilalle,
puhumattakaan kirkkaiksi kiillotetuista saappaista, jotka kokonaan
vettyivät. Hän kuitenkin lohdutteli mieltänsä sillä, että kotona
asunnossa on toisia pukimia.

Onnellisesti siitä viimein päästiin kotirantaan.

Kaloja oli kertynyt siksi paljo, että niistä riitti jakaakin. Rouva
Streng itse kantoi osansa kotiin, jota vastoin rouva Lajunen vasta
pitkän lunastuksen jälkeen jätti saman sopimattoman työn miehensä
tehtäväksi sitte, kuin hän ensin ripusti verkot haarukkeihinsa.

Syötyään aamiaista, kumpikin porho kotonansa, yhtyivät kaikki

rehtorin pihassa.

"Eipä se niin vaarallinen ollutkaan tuo kalastusmatka, kuin

pelkäsin", virkkoi rouva Lajunen iloisemmasti kuin hänellä muuten
tapana oli.

"Mikäs vaara siinä olisi ollut, kun minä ammensin pois veden",
kehui rehtori urhotyötään. "Ja muuten siinä oli odottamaton
hauskuutensakin. Aamiainen ei ole pitkään aikaan maistunut niin
hyvin kuin nyt, vaikka olikin aikainen."

"Niin minustakin. Kyllä minä melkein luulen, että lähden toistekin

mukaan. Kastuihan se leninki jo kuitenkin, niin jääköön
kalavaatteeksi." — Hän oli jo muuttanut yllensä toisen pilkuttoman.

"Liike ja raitis ilma ne antavat ruokahalua", selitti rouva Streng. "Ja

nyt jos suostutte, niin lähdemme kaikki tuonne mäelle metsään,
koska tässä jo tuntuu tulevan kuumaksi."

"Minua raukasee, pitäisi lähteä nukkumaan."

 "Minä annan sinulle riippuverkkoni; sidomme sen vahvoihin puihin,
niin kyllä siellä on yhtä hyvä nukkua raittiissa ilmassa."

"Tarvitsethan sen itsekin."

"Minä otan saalin ja nukun maassa, jos nukuttaa."

Liian paljo oli mukautua yht'aikaa niin suuriin myönnytyksiin ja

poikkeuksiin totutuista tavoista, mutta läksi rouva Lajunen sentään
nyt kerran koettamaan sitäkin, vaikka vastahakoisesti.

Astuttiin ylös, löydettiin sopiva paikka, sidottiin verkko puihin ja

autettiin rouva Lajunen siihen. Lehtorin leikillänsä kiikutellessa
painuivat hänen silmänsä pian kiinni.

Pingoitettiin vielä toinenkin verkko. Se oli lehtorin, mutta hän kun

ei tuntenut mitään unen tarvetta, antoi hän sen rouva Strengin
käytettäväksi, joka kuitenkin houkutteli miehensä siihen nousemaan,
tahtoen nyt kerrassaan saattaa hänetkin tuntemaan metsän
siimeksen viehättävyyttä keskipäivän aikana.

Rehtori kömpi työläästi verkkoon, kiikuskeli ja alkoi unhottaa,

missä olikaan, kunnes ajatukset kokonaan sekautuivat ja sammuivat.

Rouva Streng jutteli ensin minkä mitäkin lehtorin kanssa, vaan

viimein alkoi häneltäkin luonto vaatia veroansa, sillä olipa sentään
souto ollut vähän tavatonta ponnistusta. Istuen saalillansa kallisti hän
päänsä mätästä vasten.

Lehtori istui mietiskellen hyvän aikaa. Unta hän ei tuntenut

tarvitsevansa. Sattumalta hänellä ei nyt myöskään ollut mitään
tekemistä kanssansa, kuten usein muulloin.