Digital International Relations Andrey

Baikov
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/digital-international-relations-andrey-baikov/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

eTextbook 978-0134404769 International Relations

https://ebookmass.com/product/etextbook-978-0134404769-
international-relations/

Quantum International Relations James Der Derian

https://ebookmass.com/product/quantum-international-relations-
james-der-derian/

Realism and International Relations Patrick James

https://ebookmass.com/product/realism-and-international-
relations-patrick-james/

International Relations 11th Edition – Ebook PDF

Version

https://ebookmass.com/product/international-relations-11th-
edition-ebook-pdf-version/
International Relations and Political Philosophy Martin
Wight

https://ebookmass.com/product/international-relations-and-
political-philosophy-martin-wight/

Collective Memory in International Relations Kathrin

Bachleitner

https://ebookmass.com/product/collective-memory-in-international-
relations-kathrin-bachleitner/

International relations for UPSC 1st Edition Pavneet

Singh

https://ebookmass.com/product/international-relations-for-
upsc-1st-edition-pavneet-singh/

(eTextbook PDF) for International Relations, Brief

Edition 7th Edition

https://ebookmass.com/product/etextbook-pdf-for-international-
relations-brief-edition-7th-edition/

Polarity in International Relations: Past, Present,

Future Nina Græger

https://ebookmass.com/product/polarity-in-international-
relations-past-present-future-nina-graeger/
Digital International
Relations
Edited by
Andrey Baykov · Elena Zinovieva
Digital International Relations
 Andrey Baykov · Elena Zinovieva
Editors

Digital International
Relations
Editors
Andrey Baykov Elena Zinovieva
MGIMO University MGIMO University
Moscow, Russia Moscow, Russia

ISBN 978-981-99-3466-9 ISBN 978-981-99-3467-6 (eBook)

https://doi.org/10.1007/978-981-99-3467-6

© The Editor(s) (if applicable) and The Author(s), under exclusive license to Springer
Nature Singapore Pte Ltd. 2023

This work is subject to copyright. All rights are solely and exclusively licensed by the
Publisher, whether the whole or part of the material is concerned, specifically the rights
of translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on
microfilms or in any other physical way, and transmission or information storage and
retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology
now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc.
in this publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such
names are exempt from the relevant protective laws and regulations and therefore free for
general use.
The publisher, the authors, and the editors are safe to assume that the advice and informa-
tion in this book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither
the publisher nor the authors or the editors give a warranty, expressed or implied, with
respect to the material contained herein or for any errors or omissions that may have been
made. The publisher remains neutral with regard to jurisdictional claims in published maps
and institutional affiliations.

This Palgrave Macmillan imprint is published by the registered company Springer Nature
Singapore Pte Ltd.
The registered company address is: 152 Beach Road, #21-01/04 Gateway East, Singapore
189721, Singapore
 Introduction

The past couple of decades have seen an exponential growth in digital

technologies, leading to dramatic change in the international political,
economic, and social landscape. The surge of cyberspace as a new domain
of global politics and its far-reaching implications have sparked heated
debates among scholars and policymakers. The book “Digital Interna-
tional Relations” serves as a comprehensive, yet reflective guide into the
ongoing digital revolution and its multifaceted ramifications for world
politics.
The advent of the digital era has imbued international relations with
previously unobserved dynamism. It has reshaped diplomacy, global
governance, and cybersecurity, extending its influence to non-traditional
areas like business models, payment systems, and taxation. It has brought
new actors into play and pushed existing ones to adapt to the digital
age, precipitating a paradigmatic shift in the theoretical and empirical
understanding of international relations.
The chapters of this book, grouped into six parts, encapsulate the
nuances and complexities of these transformations, with each part high-
lighting a unique characteristic of the digital dimension of contemporary
IR.
Part I sheds light on the role of Russia in Digital International
Relations, focusing on Russian businesses’ role in international cyberse-
curity, digital transformation of business models, the evolution of Russian
payment systems, and the development of artificial intelligence.

v
vi INTRODUCTION

In Part II, the book takes an analytical journey into the concept
of sovereignty in cyberspace. It discusses sovereignty as a practice in
the digital age, comparing American and Russian conceptions of cyber
sovereignty, and the implications of digital space for the principle of
sovereignty in international law.
Part III explores the interplay between the digital world and legal
norms. It elucidates the problems of legal regulation of digitalization,
with a special focus on artificial intelligence, and discusses the digitaliza-
tion of taxation in Russia and the implications of the digital economy for
financial law. It ends with an assessment of the risks associated with the
development of information and communication technologies in interna-
tional criminal law. As the book covers the legal aspects of digitalization,
it illuminates the issues of legal regulation of this emerging domain, espe-
cially with innovations like artificial intelligence. The authors provide an
refreshing look at how law and policy struggle to keep pace with techno-
logical advancement, addressing issues ranging from the digitalization of
the tax sphere in Russia to the evolving role of financial law in the era of
digital economy.
Part IV investigates the economic aspects of digital international
relations. It talks about digital employment platforms, the impact of digi-
talization on Eurasian industrial performance, and the role of “green”
investment in renewable energy in the context of digitalization. It also
presents an overview of the world robotics market’s key characteristics
and trends. With the exponential growth of digital platforms, the global
economy has experienced a seismic shift, a theme that the fourth part
of the book meticulously unpacks. This exploration is augmented by a
discussion on the new forms of digital employment, sustainable devel-
opment within the Eurasian industrial sphere, and the role of green
investments within the digital era.
Part V is devoted to the role of digital technologies in education and
research in international relations. With respect to digital education, it
offers an examination of hybrid learning, the evolution of digital educa-
tion, and the efficiency of distance and traditional academic activities in
teaching English language to students of international economic rela-
tions. Regarding the new dimensions of the digital research in the field
of international politics, it delves into the use of network data analysis
in researching political groups. The significance of digital technology in
transforming education and research is another pivotal theme that this
book touches upon. Hybrid learning, digital education, and the efficiency
 INTRODUCTION vii

of distance learning are just a few aspects of this digital metamorphosis

in the field of education. The impact of these transformations on inter-
national relations studies and how they redefine ways in which academic
research and interaction are carried out is a crucial component of this
analysis.
Finally, Part VI is concerned with the digital transformation of diplo-
macy and international organizations. It discusses global cyberspace
governance from the perspective of the BRICS countries and looks at
the digital dimension of the Eurasian Economic Union’s financial inte-
gration. It also includes a unique chapter reviewing the use of video
games in diplomacy. By looking at the digital transformation of diplo-
macy and international organizations, the book helps readers understand
how the advent of digital technology has not only changed the methods
of diplomacy but also challenged the traditional structures of international
governance. From the BRICS’ perspectives on cyberspace governance to
the exploration of video games in diplomacy, this section offers a glimpse
into the future of international relations in the digital era. These chapters
underscore how traditional concepts and practices are being challenged,
reinvented, and sometimes, replaced.
Through these diverse yet interconnected chapters, this book stresses
the importance of understanding the various manifestations of digital
international relations. As digital technology continues to evolve at a rapid
pace, the need for a more comprehensive, nuanced, and future-oriented
understanding of its impact on international relations becomes all the
more crucial. The volume “Digital International Relations” contributes
to this essential understanding, providing readers with a rich, multi-
dimensional view of the transformations taking place in the international
arena. It not only broadens our understanding of the scope and impact of
digital technologies but also demonstates how the international commu-
nity can navigate this digital age more effectively and equitably.
In this hyper-connected reality, it becomes crucial to understand how
digital technologies are redrawing power dynamics, sovereignty, and
diplomacy. In a world fraught with challenges like cybersecurity threats,
disinformation campaigns, and the digital divide, understanding how to
navigate the digital landscape becomes a matter of national security,
economic prosperity, and social well-being. “Digital International Rela-
tions” brings this understanding into sharp focus, shedding light on the
strategies that nations like Russia employ in the face of international sanc-
tions, as well as how these digital strategies redefine the conceptions of
viii INTRODUCTION

sovereignty in cyberspace. This book is not just a reflection of our current

digital reality, but also a roadmap to navigate the future trajectories of
digital international relations.
As digital technologies increasingly permeate our lives, the distinction
between the physical and digital worlds blurs. “Digital International Rela-
tions” also poses vital questions that warrant further debate and research.
How will the ongoing digital revolution reshape global power structures?
How can nations maintain their sovereignty while navigating complex
digital landscapes? How will digitalization transform legal norms and
economic systems? And perhaps most importantly, how can we ensure
that the digital revolution fosters inclusive, equitable, and sustainable
growth?
This volumes equips readers with the analytical tools to come up with
some of the answers. As we turn the pages, we are invited to engage
with the complexities, challenges, and opportunities that the digital age
presents to international relations.

Andrey Baykov
Elena Zinovieva
 Contents

Part I Russia in Digital International Relations

1 Russian Industrial Business in the New International
Cybersecurity Agenda 3
Dmitry Grigoriev and Anna Manakhova
2 Digital Transformation of Business Models:
International and Russian Experience 15
Maria Kozlova and Natalia Komarovskaia
3 Digital Transformation of the Russian National
Payment System 37
Svetlana Pertseva
4 Artificial Intelligence Politics and Sanctions:
Comparing the Cases of Russia and Iran 59
Radomir Bolgov

Part II Sovereignty in the Digital Space

5 Sovereignty as Practice in Digital Age 75
Elena Zinovieva and Sergey Shitkov
6 Principle of the Sovereign Equality of States
in the Digital Realm 91
Vera Rusinova

ix
x CONTENTS

Part III Digital Dimensions of International and

National Law
7 Problems of Legal Regulation of Digitalization
(the Case of AI) 109
Nikita Molchakov, Ekaterina Ryzhkova,
and Evgeniya Ryzhkova
8 Digitalization of the Tax Sphere in Russia 123
Gennadi Tolstopyatenko and Dina Osina
9 Financial Law in the Era of Digital Economy 139
Lana Arzumanova
10 International Criminal Assessment of the Risks
Associated with the Use of Digital Technologies
for Criminal Purposes 149
Elina Sidorenko and Zarina Khisamova

Part IV Digital International Economy

11 Digital Employment Platforms 165
Vera Gnevasheva
12 Eurasian Industrial Performance: Sustainable
and Digital Aspects 191
Maria Maksakova and Angelina Kolomeytseva
13 “Green” Investments in Renewable Energy
in the Context of Innovative Development
and Digitalization 215
Ekaterina Voronova, Marina Simonova, and Elvira Yarnykh
14 World Robot Market: Key Characteristics and Trends 235
Alexander Ulanov

Part V Digital Education and Research in International

Relations
15 Hybrid Learning as a Response to Modern Challenges
in Education 249
Oleg Pichkov, Kseniia Patrunina, and Yana Saltykova
 CONTENTS xi

16 Evolution of Digital Education 259

Svetlana Ivanova
17 The Efficiency of Distance and Traditional Academic
Activities in Teaching English Language to Students
of International Economic Relations 271
Anna Shpynova and Nadezhda Andreeva
18 The Use of Network Data Analysis in Research
of Political Groups (The Case of Ukraine) 281
Dmitriy Karasyov, Nikolai Silayev, and Vasiliy Taran

Part VI Digital Transformation of Diplomacy and

International Organizations
19 Global Governance of Cyberspace: The BRICS Agenda 305
Alexander Ignatov
20 Innovative Digital Technologies for Ensuring
Financial Integration in the Eurasian Economic Union 329
Natalia Adamchuk
21 Gaming Goes IR: Reviewing Videogames in Diplomacy 345
Maria Urueva and Yevgeny Uchaev

Index 365
 List of Contributors

Natalia Adamchuk is Doctor of Economics, Professor of the Department

of Risk Management and Insurance at MGIMO University, Moscow,
Russia.
Nadezhda Andreeva is Senior Lecturer in the English Language Depart-
ment No. 2 at MGIMO University. Her main subject areas and research
interests include English language for special purposes—professional
English in economics, business, finance, management and marketing, and
English for business correspondence and negotiations.
Lana Arzumanova is Doctor of Law, Professor of the Finance Law
Department at Kutafin Moscow State Law University, Moscow, Russia.
Andrey Baykov is an Associate Professor of International Affairs and
Vice-President for Research at MGIMO University, as well as a non-
resident Professor at Henley Business School (UK). Dr. Baykov is also the
editor of the International Trends, a leading Russian IR theory journal.
He has authored or co-authored more than 60 articles in refereed jour-
nals, four monographs, and over 10 textbooks for undergraduate and
graduate students reading International Politics.
Radomir Bolgov is Associate Professor at the School of International
Relations at Saint Petersburg State University, Russia. He graduated from
Saint Petersburg State University and Defended PhD thesis at the School
of International Relations of Saint Petersburg State University. His main

xiii
xiv LIST OF CONTRIBUTORS

field of research interest includes digital aspects of international relations

and military and political threats to international information security.
Vera Gnevasheva is Doctor of Economics, Associate Professor, Professor
in the Department of Economic Theory at MGIMO University, Head
of the Department of Reproduction of Labour Resources and Employ-
ment of the Institute of Demographic Research of the Federal Research
Sociological Center of the Russian Academy of Sciences (IDI FNISTC
RAS).
Dmitry Grigoriev is Vice President of “Norilsk Nickel” for Information
Security. After graduation from Moscow State University, he worked as
a lecturer, researcher, served in the Ministry of Foreign Affairs of the
Russian Federation. In 2014 headed the Information Security Division in
MMC Norilsk Nickel, and later—the Department of Information Security
and IT-Infrastructure Protection, since it was established in 2016.
Alexander Ignatov is a Ph.D. student at MGIMO University, a research
fellow at the Centre of international institutions research at the Russian
Presidential Academy of National Economy and Public Administration
(RANEPA).
Svetlana Ivanova is a senior Lecturer in English Department 2 at
MGIMO University. She earned her Ph.D. in Philology from Ulyanovsk
State University. Information technologies and e-learning have been a
domain of her educational engagement since 2003. Her research inter-
ests include e-learning in language teaching, IT application in education,
and building functional competences in the classroom environment.
Dmitriy Karasyov is Ph.D., Research Fellow Laboratory of International
Trends Analysis Institute for International Studies Moscow State Institute
of International Relations of the Ministry of Foreign Affairs of Russia.
Zarina Khisamova Ph.D. in Law, Department of Planning and Coor-
dination of Scientific Activity, Krasnodar University of the Ministry of
Internal Affairs of Russia, Krasnodar, Russia.
Angelina Kolomeytseva is Ph.D. in Economics, Associate Professor at
the Department of International Economic Relations, MGIMO Univer-
sity. Her research interests include digital economy, foreign economic
relations of Russia and the impact of sanctions of foreign economic
relations of States.
 LIST OF CONTRIBUTORS xv

Natalia Komarovskaia is a senior lecturer in the Department of

Economics at MGIMO University. Her main research interests include
public choice theory, the labour market, consumer behaviour and the
green economy.
Maria Kozlova is an Associate Professor in the Department of
Economics, MGIMO University. She holds a Ph.D. in Economics from
MGIMO University. Her main research interests include national inno-
vation systems, global public goods, consumer behaviour and the green
economy.
Maria Maksakova is Ph.D. in Economics, Head of the Interna-
tional Economic Relations and Foreign Economic Affairs Depart-
ment, MGIMO University. Her research interests include international
economic integration, digitalization of the world economy and interna-
tional economic organizations.
Institute of Economics of the Russian Academy of Sciences, Moscow,
Russia.
Anna Manakhova is Councillor to the Vice President of “Norilsk Nickel”
for Information Security. She holds M.A. from MGIMO University and
her field of specialization is international information security.
Nikita Molchakov is a candidate of Law, an associate professor, at the
Department of Constitutional Law, MGIMO University, Moscow, Russia.
Dina Osina is Law, Associate Professor in the Department of Legal
Theory and Comparative Law, International Law School, MGIMO
University.
Kseniia Patrunina is Deputy Dean of the School of International
Economic Relations and a Lecturer in the Department of Accounting,
Statistics and Audit at MGIMO University. She holds a Ph.D. in
Economics from MGIMO University. Her main research interests
include digital transformation, economic inequality, digital inequality, and
accounting.
Oleg Pichkov is Dean of the School of International Economic Relations,
Associate Professor in the Department of International Economic Rela-
tions and Foreign Economic Affairs, and Head of the Digital Educational
Technologies Development Team at MGIMO University. He earned his
Ph.D. in Economics at MGIMO University. His main research interests
xvi LIST OF CONTRIBUTORS

include international economic relations, international relations, world

economy, and the digital transformation of the world economy.
Svetlana Pertseva Ph.D. in Economics is an Associate Professor in the
Department of International Finance at MGIMO University. Payment
systems and international settlements have been the focus of her research
expertise since 2005. Her main research interests include the digital
transformation of the payment industry, the development of the Russian
payment system and Fintech, and cross-border payments and international
settlements.
Vera Rusinova is a Doctor of Law, Professor, and Head of the School
of International Law at the Faculty of Law, National Research University
Higher School of Economics. The main fields of her research activities
comprise International Human Rights Law, International Humanitarian
Law, the use of force, the theory of International Law, and the application
of International Law to information and communications technologies.
Vera Rusinova is a Co-Chair of the ILA Committee on Use of Force:
Military Assistance on Request. She is a member of the Editorial Groups/
Boards of “Journal of International Humanitarian Legal Studies”, and
“International Cybersecurity Law Review”. She also led the Research
project “Reshaping Public International Law in the Age of Cyber: Values,
Norms and Actors”.
Ekaterina Ryzhkova is Ph.D. in Law, Associate Professor, Department
of Legal Theory and Comparative Law, MGIMO University, Moscow,
Russia.
Evgeniya Ryzhkova, is a postgraduate student at the Department
of Legal Theory and Comparative Law, MGIMO University, Moscow,
Russia.
Yana Saltykova is Deputy Dean of School of International Economic
Relations and Lecturer at the Department of International Economic
Relations and Foreign Economic Affairs at MGIMO University. She holds
a Ph.D. in Economics from MGIMO University. Her main research
interests include international economic relations; the world economy;
digitalization of the world economy, trade policy, and industrial markets.
Elina Sidorenko is Doctor of Law, Department of Criminal Law, Crim-
inal Procedure and Criminology, MGIMO University, Moscow, Russia.
 LIST OF CONTRIBUTORS xvii

Sergey Shitkov is Ph.D. in Law, Deputy Rector for Administrative and

Legal Issues, MGIMO University.
Anna Shpynova is Associate Professor in English Language Depart-
ment No. 2 at MGIMO University. She earned a Ph.D. in Economics
from MGIMO University. Her main subject areas and research interests
include English for Special Purposes—professional English in economics,
business, finance, the oil and gas sector and English for business corre-
spondence and negotiations.
Nikolai Silayev Ph.D., Senior Research Fellow Laboratory of Inter-
national Trends Analysis Institute for International Studies MGIMO
University.
Marina Simonova is Doctor of Economics, Professor of Accounting,
Statistics and Audit Department;
MGIMO University.
Vasiliy Taran, M.A., Analyst Laboratory of International Trends Analysis
Institute for International Studies MGIMO University.
Gennadi Tolstopyatenko is a Doctor in Law, Professor in the Admin-
istrative and Financial Law Department, International Law School,
MGIMO University.
Alexander Ulanov has done Ph.D. in Economics, Advisor to the Rector,
Deputy Vice-Rector for Legal and Administrative Affairs, Senior Lecturer,
Department of International Economic Relations and Foreign Economic
Affairs, MGIMO University, Moscow, Russia.
Maria Urueva is an independent researcher specializing in the intersec-
tion between video games and politics, and an editor of the MGIMO
Review of International Relations. She holds an M.A. in Area Studies
(Asia & Africa) from MGIMO University.
Yevgeny Uchaev is a lecturer and Ph.D. student in the Department of
World Politics at MGIMO University. He holds an M.A. in International
Relations from MGIMO University. His main research interests include
constructivist approaches to the state in IR, temporality in world politics,
and normative foundations of international political theory.
Ekaterina Voronova is Doctor of Economics, Head of Accounting,
Statistics and Audit Department MGIMO University.
xviii LIST OF CONTRIBUTORS

Elvira Yarnykh is Doctor of Economics, Professor, Department of

Statistics, Plekhanov Russian University of Economics.
Elena Zinovieva in Doctor of Political Science, Professor of the Depart-
ment of World Politics, Deputy Director of the Centre of International
Information Security, Science and Technology Policy, MGIMO Univer-
sity.
 List of Figures

Fig. 2.1 The long tail model 23

Fig. 11.1 Share of persons included in digital employment (DE)
in different formats by employment status, % (Source
Based on the online survey of the urban population, ISP
HSE, 2021 [Platform Employment in Russia, 2022]) 178
Fig. 12.1 Industrial production index of the EAEU countries
(%) (Source Compiled by the authors based on data
from the Eurasian Economic Commission. Retrieved
from: https://eec.eaeunion.org/upload/files/dep_stat/
econstat/statpub/Brief_Statistics_Yearbook_2022.pdf?ysc
lid=lbnvdffzq6326804280) 197
Fig. 12.2 Industry Share of Total Manufactured Exports (%)
(Source compiled by the authors based on data
from the United Nations Industrial Development
Organization. Industrial Analytics Platform. Retrieved
from: https://iap.unido.org/data/competitive-industries?
p=ARM&s=RUS&t=EAEU) 199
Fig. 12.3 Share of intermediates in total manufacturing trade
of the EAEU countries (%) (Source Compiled
by the authors based on data from United Nations
Industrial Development Organization. Industrial Analytics
Platform. Retrieved from: https://iap.unido.org/data/
competitive-industries?p=ARM&s=RUS&t=EAEU) 201

xix
xx LIST OF FIGURES

Fig. 13.1 Installed wind power capacity in the world and the global
volume of electricity production (Source IRENA Wind
Energy Data, https://www.irena.org/wind) 219
Fig. 13.2 Installed capacity of solar installations in the world
and the global volume of electricity production (Source
IRENA Solar Energy Data, https://www.irena.org/solar) 220
Fig. 14.1 Annual installations of industrial robots in the world,
2010–2020, thousand units (Source World Robotics
2021 Presentation. International Federation of Robotics.
October 28, 2021. https://ifr.org/downloads/press2
018/2021_10_28_WR_PK_Presentation_long_version.
pdf [accessed December 1, 2022]) 240
Fig. 14.2 Annual robot installations by customer industry,
2018–2020, thousand units (Source World Robotics
2021 Presentation. International Federation of Robotics.
October 28, 2021. https://ifr.org/downloads/press2
018/2021_10_28_WR_PK_Presentation_long_version.
pdf [accessed December 1, 2022]) 241
Fig. 14.3 Operational stock of industrial robots in 2010–2020,
thousand units (Source World Robotics 2021
Presentation. International Federation of Robotics.
October 28, 2021. https://ifr.org/downloads/press2
018/2021_10_28_WR_PK_Presentation_long_version.
pdf [accessed June 26, 2022]) 241
Fig. 14.4 Robot density in the manufacturing industry in 2020,
by Country (Source World Robotics 2021 Presentation.
International Federation of Robotics. October
28, 2021. https://ifr.org/downloads/press2018/
2021_10_28_WR_PK_Presentation_long_version.pdf
[accessed December 1, 2022]) 242
Fig. 14.5 Changes in the ratio of collaborative and traditional
industrial robots in 2018–2020, in thousands (Source
World Robotics 2021 Presentation. International
Federation of Robotics. October 28, 2021. https://ifr.
org/downloads/press2018/2021_10_28_WR_PK_Pres
entation_long_version.pdf [accessed December 1, 2022]) 243
Fig. 14.6 Service robots for professional use, unit sales in 2019
and 2020, thousands of units (Source World Robotics
2021 Presentation. International Federation of Robotics.
October 28, 2021. https://ifr.org/downloads/press2
018/2021_10_28_WR_PK_Presentation_long_version.
pdf [accessed December 1, 2022]) 244
 LIST OF FIGURES xxi

Fig. 18.1 Extended network of “Kolomoyskyi’s people” in the 8th

Verkhovna Rada 291
Fig. 18.2 As a rule, “Kolomoyskyi’s people” work “in pairs” 293
Fig. 18.3 Comparison of the network and cluster analysis in one
of the groups of “Kolomoyskyi’s people” 294
Fig. 19.1 Level of implementation of BRICS’s commitments
in the field of ICT and digital economy in 2015–2017
and 2019–2021, the average level of implementation
in this area, and the overall average level
of implementation of BRICS’s commitments
(Notes Commitments on the development of ICT
and digital economy were not included in the selection
of commitments to be monitored in the 2018–2019
cycle following the Johannesburg Summit in South
Africa; in 2020 and 2021, two commitments for each
year were selected for monitoring, with an average
level of performance shown. For the full wording
of the commitments assessed, please refer to the following
sources. Source Compiled by the author based on BRICS
Research Group, CIIR [2016, 2017, 2018, 2020, 2021,
2022]) 316
Fig. 21.1 Online identity construction framework (Source Costa
Pinto et al., 2015: 407) 354
Another random document with
no related content on Scribd:
Pääsi päälle Teirivaaran, 10
Oli Läykyssä keseä'
Naia huol'ois Huotarista,
Läykkyläss' on pieni piika.

Meni Läykkyhyn läpällä,

Puhutteli puolisoksi. 15
Siitä heillen häät paneksen,
Tahi tanssi alkanevi.

Heitti Iivo ilkiäksi,

Kuurnis kuulemattomaksi:
Pani pönkän pirtillensä, 20
Pirtin lukkuhun lujahti.

Paavil' on parempi miesi:

"Kyllä mull' on, missä maata;
Mene louhella lopista,
Alota alakivellä, 25
Piätä pikkuhuonehessa."

Arki aamulla tulevi,

Talon töille tarvitahan.
Astua alottelevi
Kotihinsa kohvasäällä; 30
Jo kohta koti näkyvi,
Talo vaaralla näkyvi.

"Onko tuo minun kotini?" —

"Sihen sinua vietänehe." 35
 Nousi rannasta mäkehen,
Pääsi pirttihin pihalta,
Risti silmät ripsahutti,
Istu penkille perähän,
Lasin alle laittelihen. 40

Katsovi kaluksi ukko,

Minnoahan mieleväksi;
Elettihin ensitalvi
Muihen ihmisten mukahan.
Tuli äiti atimoksi, 45
Pitkäkorva maammo luoksi;
Hoto huolelle rupesi,
Murehelle vaimo kaunis;
"Sain miehen, mitä parasta,
Waan on vähä vanhanlainen, 50
Iho ilkiän näkönen,
Kasvot menty kaitaseksi,
Nokka nossut korkiaksi,
Hampahat sitäi pahemmat,
Puolet aikojain puretan." 55

Ei se hyvä Huotaristai:
"Hairahin polonen poika,
Kun nain naisen nuorenlaisen,
Nuorenlaisen, kaunukaisen;
Mont' on miestä Miinoassa, 60
Paljo poikia kylässä:
Läksin aamulla varahin
Akan luota astumahan,
Katso tuoll' on toinen miesi
Seisomassa seinän alla. 65
Minä kiljasin kivasti:
"Mit' oot aamulla varahin
Seinän alla seisomassa?" —

"Ilman aikoja kohennan,

Kun on kaatunt kallellahan." 70

Ukko tuosta arvelevi:

"Hoto on tuotu helvetistä,
Paha pitkästä perästä;
Heitäksen paha pahaksi.
Etona elämän rikko, 75
Koin kultasen hävitti,
Saatto miehet mieron tielle.

Minnä minua vaartelevi,

Paloilla pahentelevi,
Peitti jauhot penkerehen; 80
Nyt meillä nuju tulevi,
Tahi tappelo paneksen,
Parallen jako tulevi,
Tukat käypi tuuhakaksi.
On meitä kovoa kaksi 85
Utautut yhen näköset;
Minnä minua nakkelevi,
Kuppiloilla koittelevi,
Otti koivusen korennon,
Kopahutti kättä vasten; 90
Pääsin mie polonen poika,
Astun armasvelleheni,
Pääsin tuonne Petrin luoksi:
Hoi on, Petri veikkoseni!
Pahoin on käynyt parralleni, 95
Tukalleni tuhmemmasti."

Wietiin viestiä kylälle,

Teiriniemehen sanoma;
Kokoutu kokohon kuikat,
Tunki tuppelot tukulle, 100
Miehet Miinoan kylähän,
Itse Iivo päällysmiessä.

Katseltihin kaikki paikat,

Otettiin omin lupinen, 105
Pantiin Huoti puhtahaksi.
Wiel' oli Ollilla osaksi,
Kun ei ollut omassa koissa,
Kaunihissa kartanossa:
Iivo ois lyönyt ilkiästi, 110
Oisi koskenna kovasti,
Pahoin piessyt pitkäkorva,
Hoto saualla hosonnut,
Ohkemi omalla käällä.
Pelona ihasteleksen, 115
Arvelee Lapukan akka:
"Oleksi on oiva ukko,
Waan on mieleltä kepiä,
Minnoansa saarnoavi,
Niinkun kiivas kirkkoherra. 120
Tok' olitki oiva lapsi,
Hoto muita muitterampi,
 Kun kisoit parran palkastasi,
Kolme vuotta oltuasi."

Jälkimaine. Tätä runoa kuulin usiammassai paikassa Menäjän

Karjalassa somasti tehdyksi kehuttavan, jonka tähden sen
mielellämme tähän präntäytimmä, jos ei muuksi hyväksi, niin toki
näytteeksi heidän somasta. Miinoa on suuruudeltaan jommoinenki,
noin viidentoistatalonen kylä samannimisen ison järven vaiheilta.
Siinä asu Olli eli Oleksi (Aleksei) Huotari, jonka naimisista runolla on
työnsä. Luodepohjaista päin Miinoasta on Suomen rajoa möyten
ensin Teirivaara ja Akonlahti sitte eräitä pienempiä kyliä ja niiden
perästä taasen vähä suuremmat Kivijärvi, Latvajärvi ja Lapukka.
Kuikasta Latmajärven laitehilta sanoo runo Hoto Lesottaren olevan
kotosin. Läykkylä talon nimi Teirivaarassa ja Paavila toinen, rikkaaksi
huuttu talo, jonka riiheen Huotari akkanensa sai morsianvuoteen,
kun Iivo ei laskenut huoneesensa, jonka luona esinnä oli tuumat,
yötä maata. Petri talon isäntä Miinoassa ja Pelona Hoton 'äiti,
Ohkemi ja Iivo muita omasia.

Oudompia sanoja. v. 5. L. suku leviä s. o. Lesosen leviästä (isosta)

sumusta. Niin pannaan semmoiset selvityssanat useinki
Nimentäsiaan. v. 7. piikoina; muutamissa paikoissa Suomessa
sanottaisi Yksikössä: piikana. v. 14. läpällä, kiireesti, joutuen. Kun
lintu lentää siipiään lekuttelematta, sanotaan siivet läpällä lentävän.
v. 24. louhella, kivellä, paadella. v. 27. Arki, arkio, v. 38. risti, ristiksi
Wenäjän tapaan silmänsä. v. 45 atimoksi, vieraaksi, kostiksi, v. 52.
menty; niin Wenäjallä, Suomessa menneet, v. 75. etona, hylky,
heittiö, ruoja. v. 84. tuuhakaksi, pieniksi päiksi. v. 86. utautut
(utautunut), sattunut. v. 97. viestiä sanaa, v. 100. tuppelot,
mitättömät, epäkelvot, vähäpätöset miehet. v. 105. omin lupinen
(lupine'); niin alkutäydellisyydessään, sitte Suomessa tavallisesti
lyhettynä omin luvin, v. 12S, kisoit, kiskoit, revit.

**

Muualta saatuja Mehiläiseen lähettyjä eli ilman koskemia

kirjotuksia.

***sta 5 Toukokuuta 1836.

— — — Muutamille Juuan talonpojille luin "Härjän ampuja" runon,

jotka kuultuahan ihmettelivät, mistä seki asia on niin julkiin tullut.
"Saahaan nyt valeen runoksi, ja runona kirjaan", olivat heidän
sanansa.

Onko Mehiläisellä ilman monta ottajata, että saat kulusi

maksetuksi? Kanssalukiani ei juuri kiitä sen aineita ja kirjotuksia, ja
vähäpä lieneeki niiden kanssa hänen tekemistä; itsestäni kyllä ovat
välttäviä, vaan sen saan vilpittä sanoa, että historian suomennus
useinki on kankiansujuva. Arvuutukset ovat hyviä, jos sinulla niitä
vaan usiammaksiki vuodeksi riittäisi! — —

Weli!

Jos nämät kaksi koetta ansaitseevat tilaa Mehiläisessä, niin ole

hyvä ja pistä ne siihen — joseivät—polta jäskiään.

Kiitos Kalevalasta ja Mehiläisestä! Jokainen rehellinen

Suomalainen on sinulle suuressa velassa. —
 Pari vuotta viljelen minäkin Isäin lausetta, ainoa huvitukseni
vieraassa maassa. Wiron rajalle joutunut, on aivoitukseni oppia
Wiron sisär-kieltä, ja tutkistella sitä Suomen kielen rinnalla.

Jos vielä muistellet Opisto-ajasta minua, niin sulje edeskinpäin

ystävyyteesi vanha toveri, joka j.n.e.

Narvan linnassa 30 p. Touko-kuuta 1836.

—n. —r.

Ilolle.

(Mukaama). [Fr. v. Schillers An die Freüde.]

Ilo säken Ijäisien, onnen kukka kaunoinen, joukko riemu-

rientävien tulee templiis', Taivainen! Lumoukses' lieventäävät
erot suuret säädyissä, veikkoisiks' kaikk' velittäävät sima-
siipeis' siimeessä.

***

Suku-kunnat syleiltynä rintaa mästen riehkäisen! Tover —

yli tähtien kaitsee Isä kiitettynä.

***

Kelle koitto ystävyyden rusottaavi riemua, kelle huohtet

helleyyden lempeyyttä liemuaa, joka syttyi suosiohon, suli
sopivaisuuteen, juopuneena julistakoon ihastustaan, intoinen!

***
 Asujamme! maamme alan yltykäätte yhtyyteen! Tuolla yli
tähtien se antaa tyynen saataman.

***

Iloo olennot imeevät luonnon rikkaan rinnoista, hyvät, pahat

hyppäileevät jälkii samaa suloista. Rauhan, riemun,
rakkauden lahjoitti se lempeän; madolle myös makeuuden
eloss' etsi hempiän.

***

Millionit miekahtaavat!
Aavehtitkos alkuas'?
Henqee hymää, haluas'
tähdet, taivaat piilottaavat.

***

Wipu, veto ompi ilo laviassa luonnossa. Rattaan reutoo ilo,

ilo, kaikkein aikoin ajoissa. Hielimasta hentoisesta kukkasia
kasvattaa. Wyöryvästä vahvuudesta aurinkoja aivastaa.

***

Loistavasti, lumovasti lentää valo Luojamme. Weljet voiton-

tietämme lentäkäämme luottavasti.

***

Tuli-peilistä totuuden tutkiaa se tervehtää. Kajoittaavi

kateuuden kärsemyksen keventaä. Johdattaavi uskon uulun
laitumelle loistehen: läpi raon ruumis-kirstun näkyy eloss'
enqel'ten.

***

Kärsikäätte kansa-kunnat tavaroiksi taivasten! Tuolla-puole

tähtien ruunun saavat suorat sunnat.

***

Palkintoa Pyhimmälle tuotkos? Et. Siis salli, suo lohdutus

levottomalle sääli, siunauskin tuo. Waino olkoon viskattuna
unhotuksen umeeseen, kyyneleetkin kuivatuna viha-miehen
viimeisen.

***

Ihmis-su'ut ihastukaan suloisissa suonnoissa! Tover —

tähti-talossa myöten töitäs' maksetaan vaan!

***

Ilo siittää selkeyyttä

mustuneessa mielessä.
Julmat juomat leppeyyttä
viina-marjan veressä.
Kahto pilviin pirskahtakoon
Kuohuvasta kauhasta.
Suotuisesti "tästä saakoon"
Henki hyvä taivaasta!

***
 Jota tähdet kaikki kiittäät hyminällä heliäll' liitollakin lempiäll'
luodut itsens' Häneen liitttäät.

***

Urhollisuus uljastukoon rasituksess' raskaassa — valan-

pyhyys vahvistukoon alin-omaks' ajassa — turma olkoon
totuudella — vapa mieli miehillä — armo aina ansiolla — viha,
vaino vilpillä! —

***

Rauha, riemu rikastukoon lempiästi luoduissa! Tähti-Isän

tullessa osanamme autuus olkoon.

—n. —r.

Narvan linna.
Kesä-kuussa 1836.

Kuoleva Joutsen.

(Salaus Herderiltä).

"Pitääkös minun yksinäni oleman mykän ja lauluta?" — huokaisi

itsekseen hiljainen joutsen, kylpeissäan iltaruskon ihannimmassa
loisteessa — "minun, pian-sanottu, yksinäni mykän koko höyhön-
joukon valta-kunnassa? Enhän minä kadehti närisevää hanhea,
kaikattavaa kanaa, ja päräjävätä Nälkä-kurkea äänestänsä; vaan
sinua, suloinen kyntö-rastas kadehtin minä siitä, kyntäissäni, ikään-
kuin sidottuna siltä, hiljaan vakoja laineella, ja viipyissäni juopununa
taivaan kuumeessa. Kuin enkö minä laulelisi sinua kultainen ilta-
aurinko, laulelisi ihanaa valoasi ja ihastustani, ja sitte ruusu-kasvosi
peilissä ummistaisiin ja kuolisin!"

Waissa ihastuksessa ummistiin joutsen, ja tuskin oli hän nousnut

allosta, niin viittaisi kiiltävä hahmo, joka seisoi rannalla, hänen
luoksensa; se oli aamu ja ilta-aurinkon haltia, kaunis Phoebus.
"Hento, rakastettava olento," — lausui hän — "suotu on sinulle
rukous, joka useasti kyti tyynessä rinnassasi, mutta joka ei ennen
kun nyt, taitanut tulla sallituksi." Juuri tämän sanottuna, koski hän
joutsenta kanteleellansa, ja sovitti siihen kuolettomain aannön.
Riemuisesti lävisti tämä ääntö Apollon lintua; sulavasti ja soivasti
lauloi hän kauneuuden jumalan kielten äännössä, lauleli kiitollisesti
ihanaa auringoa, loistavaa järveä, ja omaa viatointa, onnellista
eloansa. Lemmes kuin hänen hento muotonsa, oli sopu-soiva laulu:
hiljaisesti lainehtien vaikeniit sulavat äännöt, kunnes hän Apollon
jalkain juuressa ja totisessa taivaallisessa kirkkauudessa,
huomaitsiin onnistossa. Elämässä kieletty laulu, oli tullut hänen
ensimäiseksi ja viimeiseksi lauluksensa: lempiästi, mutta
välttämättömästi, sammutti se hänen olentonsa, sillä hän oli kuullut
kuolettomain äännön, ja nähnyt yhden jumalan kasvot. Kiitollisesti
liihentiin hän Apollon jalkain juureen, tarkottain kormansa ijäisesti
nuoren jumalallisiin ääntöin, ja nyt tuli myös hänen uskollinen
puolisonsa, joka suloisessa laulussa hänestä valitti itsensä kuoliaksi.
Wiattomuuden jumalatar otti molemmat rakkaiksensa, ja tämän
kylpeissä nuoruuden laineessa, ovat he valjastetut hänen raakku-
vaunuunsa.

Ole kärsiväinen sinä, hiljaisella luottamuksella, aavehtiva sydän!

Mikä sinulta elämässä kielletään, koska se käy voimasi yli,
lahjoitetaan sinulle kuoleman-hetkellä.
 —n. —r.

***hesta 1 Kesäkuuta 1836.

— — — Wiimeisen kirjanne olen käsittänyt ja mielelläni nouvatan,

mitä siinä pyyvättä. Minusta se ei ole oikein tehty, riitojenkaan
välttämiseksi toista sanapukua (orthographia) seurata, kuin minkä
ilman sanotta parahimmana pitävänne, ja joka niin minunkin
mielestäni on paras. Yhteiseltä hyvältä olemma vaaitut, jotain
uskaltamaan, eikä moitteita ja riitoja pelkäämään, jos muutoin
tiijämmä yrityksemme hyövyttävän. Nykyinen aika ehkä on ainoa,
jona voimma jotain sen estämiseksi, ettemmä erouvu kansassa ja
kielessä, kuin muinen Greikaiaiset. Uskottavasti oli suurin syy heijän
keskinäiseen eripuraisuuteensa kielessä, jota yksi lahkokunta puhui
ja kirjoitti yhellä, toinen toisella tavalla. Jopa se onneton kirjanenä
δελτα antoi tilan erityisille herjanimille. Harvoissa kielissä se oikein
ääneksi taipuu ja Suomalaisilla ei käytä niinkään asiasta selvetä,
kuin Saksalaisilla, jotka myös eivät saa kieltänsä d-ääneen
taipumaan, vaan kuitenki erottavat d-äänen t-äänestä sanoen
eellisen olevan: das veiehe t (d), jälkimmäisen: das Harte t,
kumpiakin yhellä tavalla ääntäen. Semmoista sorinaa, kuin
Suomalaiset paikoin d-äänestään saavat, ei vaan luulisi ihmisten
suusta lähtevänkään, ken sattuisi ouokselta kuulemaan. Ei
yhessäkään paikassa Suomen maassa sitä oikein äännetä ja sepä
vaan on ainakin, kuin seinä Hämäläisten ja Suomalaisten
(Karjalaisten?) välillä. Minusta on se, kuin muukin likaruoho, kielestä
erotettava, piettäköön tahi lisättäköönki muita kirjaneniä, miten
tahansa tarvetta myöten. Kaiketikki pitäisi tavallisessa kirjoituksessa
mukauttaman yheksi kieleksi, niin että sanoja puettaisiin senlaisiin
kirjaneniin, joita Suomalainen missä tahansa helposti voi ääntää.
Toinen asia on runossa, joka olkoon niin vapa kaikista siteistä, että
saa kokea ja ottaa mistä vaanki tahtoo. Ei haittaisi, jos sillä tavalla
syntyisi erityinen runokieli, Wäinämöisen kieli, samaten kun
Greikalaisilla viies eli Homeiron murre, sillä Wäinämöinen toki oli
yhteinen Hämäläisillä ja Suomalaisilla.

Juopuneen Herran olosta.

(Hämeessä muinen muutamassa Kestikivarissa kuultu ja paikalla

jälkeen muistoksi kirjotettu).

… Tuli sitte aamupuolella yötä tuohon pihalle ja piti hirmuista rytyä

trenkinsä kanssa. Ei tuntenut paikkaa, ei mitään, vaikka kyllä usein
on meillä lapsuudesta asti käynyt. Sillä hän on syntynyt ja kasvanut
ei hyvin puolta virstaakan meiltä. Kiroi vaan trenkiänsä lakkaamatta:
"enkö minä käskenyt sinua ajaamaan H***n kestikivariin ja sinä
p*rk*** ajoit minun pappilaan." Trenki kyllä vakuutti, ei pappilassa
oltavan, vaan kestikivarissa, mutta kuuleeko juopunut toisen
puhetta? Nyt tiuskai toisen kerran: "jolles kohta aja kestikivariin, niin
minä ammun sinun, p*rk**n vietävä, keskeä läpi." Me kuulimme
hyvin selkiästi joka sanan tupaan ja tunsimme äänen. Äitini sanoi
minulle: "Gusta kulta! heitä jotain päälles ja mene auttamaan sitä
huoneesen, kyllä se on mistä vaan tulleekaan, kuin nyt on
tuommoisena." Minä nousin ylös sängystä, sain kengät jalkaani,
puhalsin valkian hiiloksesta, sytytin kynttilän ja otin takin päälleni.
Kuin justin olin sen tehnyt, niin taas kuulin, kuinka riuskat
trengillensä: "etkö nyt näe, että ollaan pappilassa, kuin jo viedään
valkiaakin kamariin?" Samassa tulin minä ulos ja tervetin: hyvää
iltaa, vaikka jo olikin aamupuoli yötä. Tunsi kuitenkin minun ja sanoi:
"toi p**rk**n juhma on pitkän illan ajellut minua ristin jäätä, ja kuin
minä käskin ajamaan tänne sinun tykösi kestikivariin, toi hän minun
pappilaan." "Ette hyvä herra nyt pappilassa ole, sanoin minä, kyllä
tämä on H***n kestikivaritalo." "Oletko sinä vissinkin H***n Gusta ja
kotonasi?" kysyi hän taas ja minä vahvistin niin olevani. Uutin häntä
sitte reestä ylös, vaan kuin pääsi jalkeelle, kyllä kauniisti itte kamariin
kävi, eikä juuri käynytkään, vaan pikemmin juoksi, sillä pää tuppai
aina edellä muuta ruumista ja veti jalat perässänsä; ei kuitenkaan
langennut. Kamariin päästyä heitti suden nahkansa keskelle laattiaa
ja sanoi: "not p*rk***n hihat estivät käsiäni, muutoin olisin ampunut
sen saatanan mahasta läpi." Riisui sitte yltänsä ja heitti kaikki
vaatteensa yhteen kämyyn laatijalle. Minä sanoin: "ette nyt niin, hyvä
herra, maata menekkään, otetaan ryyppikin ensin; vilusta sieltä
tuletta." "Eipä haittaisi, sanoi hän sihen; onko sinulla mitään rohtoja
sekaan?" Ei sopinut olemaan, vaan otettiin sitte kylmät ryypit
paljaaltaan. Sitte nukkui hän. Trenki puhui minulle tuvassa jälkeen,
että he olivat tulleet ainoastaan pari virstaa ***sta, eikä ollenkaan
jäällä olleet, vaan tavallista maantietä ajaneet. "Oli Jumalan onni,
sanoi hän, että tulitta niin pian ulos, kyllä se julmapäinen muuten
olisikin ampunut minun."

Erinomanen mies.

(Nurmjärven pitäjässä muinen kuultu ja kirjotettu).

 Se on peräti erinomaista miehen laatua. Ei makaa yöllä, eikä
päivällä, kuin kerran työhalu tulee. Päivät rehkii hän väen kanssa
niitulla, pellolla ja muussa työssä, kuin talossa sattuu. Yöt, koska
muut makaavat, kiskoo hän päreitä, vääntää köysiä niinestä, tekee
ränkejä, kärryjä, rekiä ja muita kaluja, kuin paras nikkari. Jos tulisitte
näkemään mikä joukko köysiä, rekiä, luokkia, kärryn pyöriä, siloja,
ränkejä ja muita semmoisia kaluja hänellä on vajassa, niin oikein
hämmästyisitte. Jos hän eläisi vaikka kolme ikäänsä, niin niistä ei
sittenkään kaikista loppua tulisi. Häntä ennen tultiin talossa hyvin
huonosti aikaan, vaan kyllä nyt löytyy eloa. Saa hän nyt pellostansa
välistä yli sadankin tynnyrin. Waan ei myy koskaan jyviä. Aitat ovat
kohta katosta saakka täynnä, ja uskon minä sen, ettei alimmaisia
koskaan leivota. Sillä ne ovat kymmenisiä vuosia liikuttamata
maanneet, mitä hiiret ja rotat lienemät liikutelleet.

Mutta sama isäntä, kuin yhtyy viinaan, silloin makaa viikkokaudet

kuin sikana. Silloin ei huoli töistä mitään, vaan on hyvä kaikille muille
paitsi emännälle. Sentähdenpä vaimo ei tohdikkaan viinaa kotona
pitää, mitä jouluksi vähä poltetaan. Ja kuin hän viinapäissä tulee
kylään, ei sitä varten, että hän sieltä läksisi, ennen kuin väkijoukolla
mennään perään. Wälistä täytyy oikein köysiin sitoa, köntätään sitte
rekeen ja tuodaan kotia. Pitää sitte ensiyön väen vahdissa olla, ettei
pääse vaimonsa päälle; kyllä se sen ainaki kuoliaksi löisi. Sitte kuin
taas kerran selkii, on kyllä hyvä vaimollensa, vaan muun väen tulee
pahempi. Kuinkapa kävi mennä suvena — oltiin heinäniitulla ja
isäntä niitti ensimmäistä laistaa. Weli, joka on säällinen heinä'mies,
niitti kohta isännan perässä ja sanoi "ota sinä, veljeni, jälkimmäinen
laista, anna minun niittää edellä." Tästä suuttui isäntä ja vastasi: "vai
sinunko tekee mielesi minun edelleni pyrkiä!" Juoksi sitten viha
päissä veljensä päälle vaan loukkasi samassa peukalhankansa
vikattimessa, niin että vaan vähä nahkaa piti kiinni. Siitä makasi
monta viikkoa kotona. Semmoinen mies se on.

Herralla Maanmiehelle.

(Lisää ja loppu viimme-lehteen).

Toiseksi lausuu Renvalli kielemme sopimattomuudesta tavutarvoin

ja edellisyyden kohdassa (olämplighet för qvantitets och positions
regeln), jota emme voi ollenkan ymmärtää, koska juuri samassa
kohdassa kielemme on yli moninaisten muiden kielten sopiva, eikä
sopimaton. Wai päättäisikö vasta sitte sopivaksi kieltämme, jos pitkät
tavuet ynnä pituudensa olisivat korollisia, lyhyet korottomia, jotta
itsekuki mitta tulisi alkamaan korotetulla tavuella. Waan niinpä ei
syntynyt Greikan ja Latinan kielellä kauniita kuusimittarunoja, jonka
tähden mielellään keskessä runon panivat mitan alkamaan
korottomalla tavuella, johon kirjoista kyllä saamma esimerkkejä, ettei
tarvitse'kan tähän erittäin panna. Samate on meidän tavallisissa
nelimittarunoissa mielentehty kaunistus, saada mitat toisinaan
korottomilla tavuilla aletuksi. Esimerkiksi kahdeksasta seuraavan
oravarunon värsyistä ei ole kun l:sen, 5:dennen ja 8:sannen kaikki
mitat korollisia:

Oravainen kummin kukka,

Kummun kultanen omena,
Oksalla ojentelete,
Lehmällä levättelete,
Kuni jouvun jousissani,
Wasamoissani varahun;
 Päre'nuolet, puuvasamat,
Ei ne kauas kannattane.

Kolmanneksi tulisi katsoa, jos ei syy Renvallin moittimihin sanain

typertämiseen, katkasuun, pidentöön ja venyttelöön ainaki ole
enemmin kielen käyttäjissä, kun kielessä. Ingmanni ja itseki olemma
kokeneet kuusimittasia vanhain tapaan laittaa, vaan lieneekö
kokeissamme pahemmin sanoja typerretty, katkaistu eli muuten
sorrettu, kun, jos olisimma niitä Renvallin neuon mukaan tehneet.
Eräs toinen, meiltä ja muilta suomen kirjallisuuden hyväiliöiltä
arvossa pidettävä oppinut on Renvallin mukaan Homeiroa
suomentanut, jonka käännöksestä panemma seuraavan palasen (k.
Otava eli Suomalaisia Huvituksia C. A. Gottlundilta. I Osa, s. 248 e.):

"Kultain! elä sie sure mun eistäin niin varsin ja paljon Luojan
tahtoa vasten, ei minua liikutat ykskään. Eihään löyvy sit' miest',
joka omansa onnensa välttää, Lie hän pelkur' vai tuima, kuin kerran
on moailmaan tullut. Kiännä siitt' kultainen kotiis, ja omat askareis
laitak, Kaiteis kuin värttänäis myöskin, ja sinun piikojais käske
Toimittaa totella työnsä; sill soast' on miehillen murhe; Kaikista,
liiotenk' mull', jotk' Ilioss', syntyneet ovat."

Sanat ovat Hektoran, joilla koki asettaa puolisonsa murhetta, itse

sotaan lähtien. Meiltä ovat ne historia- osassa tulleet seuraavalla
tavalla vanhain runolakia myöten käännetyiksi:

"Ellys, lempeni, niin yhä liion mielaloelko! Ei kenkään manalaan

mua vaston luomoa työnnä, Määrästänsäpä vaan ma kenenkän en
arvele päässeen, Ei hyvän, eikä pahan, ken kerran syntynyt ompi.
Niin jopa käy'ki kotiin toimittelemaan tupatöitä, Kankaitai, keträämiä
myös, yhä laittava piiat Töihin asettumahan; sota huolena lie
urohilla Kaikillai, ja minull' yli kaikkein Iiliolaisten."
 Homeiron omilla sanoilla luetaan nämät Hektoran lauseet
seuraavalla tavalla:

δαιμονίη, μή μοί τι λίην ακαχίζει θυμῷ· armas, elä minulle

niin liian huolestu mielessä οὐ γαρ τές μ' ὑπὲρ αἶσαν ἀνὴρ
ἀϊδι προϊάψει· ei-pä ken mua yli luoman mies manalle työnnä
μοῖραν δ' οἰτινά φημι πεφυγμένον ἔμμεναι ἀνδρῶν, määrää
vaan enkenenkän sano päässeen olevan miehistä οὐ κακὸν
οὐδὲ μὲν ἐσθλὸν, ἐπὴν ταπρῶτα γένηται. ei pahan eikä myös
hyvän, kun esinnä syntynyt lie. ἀλλ εἰς οἶκον ἰοῦσα τὰ σαυτῆς
ἔργα κόμιζε, mutta kotiin astuva omiasi töitä katso, ἱστόν τ,
ἠλακάτην τε, καὶ ἀμφιπόλοισι κέλευε kangaspaita-ki, värttinää-
ki, ja piioille varota ἔργον ἐποίχεσθαι πόλεμος δ' άνδρεσσι
μελήσει työ alottamaan; sota-pa miehillä huolena olkoon
πᾶσιν, ἐμοὶ δὲ μάλιστα, τοὶ Ιλίω εγγεγάασιν. kaikilla, minulla-
pa enintä, jotka Iiliossa syntyivät.

Neljänneksi sanoo Renvalli ehkä toisen puolen kielemme sanoista

olevan semmoisia, etteivät Greikalaisen kuusimittarunon jälkeen
käytettynä sovi mihinkän. Kahdestatoista esimerkiksi otetuista
sanoista kelpaavat kuitenki ja ovatki aika somia kuusimittarunoon
sillänsa sanat: kuka, joka, minä, sinä, oli, tuli ja samate sopivat
toisetki esimerkkisanansa mainittuun runoon, jos ei yhdessä siassa,
niin monessa muussa. Koetteeksi panemma toisen puolen näistä
sanoista kahteen seuraavaan runoon:

Nyt minä sain sanoman, joka, jos Jumal' auttava oisi, Tois' olevan
rauhan, kuta niin sinä, kun minä toivoin; vai eivätkö liene
Greikalaisen kuusimittarunon mukaan tehtyjä?

Mutta jos olisiki eräitä joita kuita sanoja kielessämme, jotka

kuusimittarunoon eivät sopisi, niin tuo nyt ei ole niin kauhistuttava
asia. Eikö niitä ollut kyllä monta Greikan ja Latinanki kielessä
semmoisia ja sopivatko sitte kaikki suomalaiset sanat vanhuudesta
rakastettuun nelimittarunohomme? Ei kaikki kukatkan kedolla sovi
seppleiksi, mutta sitoja näkee, mikä sopii, poimii sen ja heittää
sillänsä poimimatta, mikä ei kelpaa.

Näin tuumailtuamme, ettei käytä'kän suomalaisia kuusi mittarunoja

Ruotsalaisten tavalla laitella; joko pitäisiki niitä sitte aivan samaan
laatuun tehdä, kuhun muinen Greikalaiset eli Latinalaiset tekivät
kuusimittasiansa? Ennen mitänä tähän kysymykseen vastattuamme
olisi kaiketi tarpeellinen Greikalaisen ja Latinalaisen kuusimittarunon
luonto tarkemmin selvitetyksi saada, kun sihen tässä kirjassa näyttää
tilaa saavan. Kuusimittaruno Kreikassa omituinen tuli latinan
kieleenki ulkoa otetuksi, vaan ei aivan alkuluonnostaan
muuttumattomana. Kummallai kielellä oli oma muotonsa ja
luontonsa, jonka tähden, mikä toisessa näytti somalta, toisessa ei
näyttänyt. Niin esimerkiksi ei haitannut Greikalaisen korvassa
ääniketten yhteentulo kahdessa sanassa, jotta soivat kumpanenki
kuulua omalla äänellänsä, vaan Latinalaisella tuli edellisen sanan
loppuäänike jälkimmäisen alkuäänikkeeltä nielastuksi ja samate
äänetön m edellisen äänikkeen kanssa. Myös näemmä erittäinki
Homeiron Odysseia runoista, kuinka usein lyhyitä äanikkeita ilmanki
edellisyyttä on pitkäin siasta käytetty, joka Latinalaisilla, olleti'ki
parahimmilla runojilla ei kelvannut. Waan mintäpä luetteleisin näitä
erotuksia; tietää hän tuon nyt jokanenki, että vaikka yksiä puita
kasvaa usiammissa maanpaikoissa, ne eivät ole jokasessa juuri
yhtäläisiä. Niin runojenki ja kaikkein kanssa. Suomalaisia
kuusimittarunoja tehtäköön Greikalaisten mukaan, vaan muistamalla,
mitä kielemme oma luonto erittäin vaatii eli vaan sietääki. Jos, kuni
epäilemättä alkuansa tehtiin, kuusimittasia runoja vieläi laulettaisi,
niin kaiketi olisi paljo helpommasti nähtävä, millä tavalla niitä
somimmasti meidän kielellä toimitettaisi. Kaikenlainen runo ensin
synty laulusta ja oliki sillon lapsuudessaan paljo kauniimpi, ihanampi.
Sitte äitistään vierotettuna, orpona kuljekselema, tuli runo
jäykemmäksi, kolkommaksi. Nykyjään enimmiten niin itsepäällään
elelevä on jo paljoki runo ensimmäisestä ihanaisuudestaan
muuttunut. Waan missä vieläki runo laulua noudattaa, aina on paljo
mukavampi, luontevampi. Melkein samalla tavalla lauletaan
Hämeessä Ridvalan Helkarunoja, joiden eräät värsyt juuri ovatki
ihmeteltävästi kuusimittarunojen muotosia esimerkiksi tämä
seuraava:

Kolman- | nen kai- | voit kar- | keesen | kauniisa | joukos.

Warahinen ainaki olisi päättää, tämän laulutavan olevan yhden ja

saman, kun jolla muinasGreikalaiset kuusimittasiansa laulovat, jos
kohta niin olla olisi mahdollinenki. Sillä ynnä kauppatavarojensa
kuljettelivat muinasaikaan Greikalaiset moninaisia oppeja ja
taitojansa ympärillä oleville, loitompanaki asuville kansakunnille ja
kaikista taidoista on sulonen laulutapa helpoimmasti opittava ja
muistettava.

Satuja.

1. Mettiäinen ja Muurahainen.

"Mistä se tulee, kysy muinen mettiäiseltä muurahainen, että sinua

rakastavat, minua vihaavat ja polkevat ihmiset? Kuitenki luulemme
yhtä harras ja uskollinen työssä olevani, kun sinunki." "Niin kyllä