We the people : an introduction to

American government Thirteenth

Edition Thomas E. Patterson
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/we-the-people-an-introduction-to-american-governme
nt-thirteenth-edition-thomas-e-patterson/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

We the People 12th Edition Thomas E. Patterson

https://ebookmass.com/product/we-the-people-12th-edition-thomas-
e-patterson/

Gateways to Democracy: An Introduction to American

Government John G. Geer

https://ebookmass.com/product/gateways-to-democracy-an-
introduction-to-american-government-john-g-geer/

By the people: debating American government Kersh

https://ebookmass.com/product/by-the-people-debating-american-
government-kersh/

Gateways to Democracy: An Introduction to American

Government (Book Only) 3rd Edition, (Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/gateways-to-democracy-an-
introduction-to-american-government-book-only-3rd-edition-ebook-
pdf/
By the People: Debating American Government 4th Edition
James A. Morone

https://ebookmass.com/product/by-the-people-debating-american-
government-4th-edition-james-a-morone/

(eBook PDF) By the People: Debating American

Government, Brief Edition 4th Edition

https://ebookmass.com/product/ebook-pdf-by-the-people-debating-
american-government-brief-edition-4th-edition/

Introduction to Health Physics, Fifth Edition Thomas E.

Johnson

https://ebookmass.com/product/introduction-to-health-physics-
fifth-edition-thomas-e-johnson/

Introduction to Health Physics, Fifth Edition Thomas E.

Johnson

https://ebookmass.com/product/introduction-to-health-physics-
fifth-edition-thomas-e-johnson-2/

American Government: A Brief Introduction (Brief

Fifteenth Edition ) Brief

https://ebookmass.com/product/american-government-a-brief-
introduction-brief-fifteenth-edition-brief/
THOMAS E. PATTERSON

WE
THE
PEOPLE
AN INTRODUCTION TO
AMERICAN GOVERNMENT

T H I R T E E N T H E D I T I O N
 Political Science
21st Century Tools, for 21st Century Politics

Connect Government is an application-based assignment platform containing engaging, user-

friendly tools that help students better understand and connect with the concepts and language
used in the American Government course. Political Scientists have reported deeper critical thinking,
improved student performance, and increased classroom efficiency as a result of using Connect
Government, which includes innovative tools that are often auto-gradable, such as:

SmartBook®
Described as a “textbook for the 21st century” by a political scientist,
SmartBook gives students a road map to success through an adaptive
reading experience that changes the way students read. It creates
a personalized, interactive reading environment by highlighting
important concepts, while helping students identify their strengths
and weaknesses. This ensures that he or she is focused on the content
needed to close specific knowledge gaps, while it simultaneously
promotes long-term learning.

NewsFlash
Responding to the need for currency in the American Government
course, this new Connect assignment pairs fresh content on a rolling
basis with auto-grade questions that allow instructors to assess
student understanding of the important news of the day.

Applied Critical Thinking

Nicknamed ACT!, these new activities encourage students to apply
critical thinking skills to core course content through political
research and reflection. First, students assess their understanding
of content, then gather applicable political research, and lastly,
critically reflect on the results.

Practice Government Missions

Practice Government, McGraw-Hill’s educational game focused on
the American political system, can now be played inside of Connect
American Government! Two introductory missions have now been
paired with auto-grade and critical thinking questions that harness
the power of “learning by doing” right within Connect. Additional
missions are available through mhpractice.com.
 Concept Clips
Expanded to now include audio, Concept Clips are
engaging videos that walk students through the more
difficult concepts in the American government course
(such as the Electoral College, Supreme Court procedures,
or how to evaluate a public opinion poll).

Interactive Data Analysis

Help your students consume political data in a meaningful
way. Students in the American government course now have
the ability to interact with political data visualizations to
gain insight into important factors that shape our political
process. Students can review electoral turnout over time or
study how demographic shifts in the American population
might affect future elections. These interactive charts
and maps are paired with auto-grade and critical thinking
questions to enhance student understanding.

“I can honestly say that the first time

87% 75% I used SmartBook after reading a

chapter I understood what I had just
read better than I ever had
in the past.”
of college – Nathan Herrmann, Oklahoma State University
students report of students using adaptive
that access to technology report that it
learning analytics is “very helpful” or
can positively “extremely helpful” in
impact their aiding their ability to “I really enjoy how it has gotten me
learning experience. retain new concepts. engaged in the course and it is a great
study tool without having to carry
around a heavy textbook.”
Professors spend: – Madeline Uretsky, Simmons College

Less time on
administrative
tasks 90% “Connect keeps my students engaged
More time and motivated. Requiring Connect
assignments has improved student
75% on active
learning exam grades.”
– Sophia Garcia, Tarrant County College

To learn more about American government, visit the

McGraw-Hill Education American Government page:
bit.ly/MHEAmGov
We the P eople
A N I NTRODUCTION TO A MERICAN G OVERNMENT

THIRTEENTH EDITION

THOMAS E. PATTERSON
Bradlee Professor of Government and the Press
John F. Kennedy School of Government
Harvard University
WE THE PEOPLE: AN INTRODUCTION TO AMERICAN GOVERNMENT,
THIRTEENTH EDITION
Published by McGraw-Hill Education, 2 Penn Plaza, New York, NY 10121. Copyright © 2019 by
McGraw-Hill Education. All rights reserved. Printed in the United States of America. Previous
editions © 2017, 2015, and 2013. No part of this publication may be reproduced or distributed in
any form or by any means, or stored in a database or retrieval system, without the prior written
consent of McGraw-Hill Education, including, but not limited to, in any network or other
electronic storage or transmission, or broadcast for distance learning.
Some ancillaries, including electronic and print components, may not be available to customers
outside the United States.
This book is printed on acid-free paper.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 LCR 22 21 20 19
ISBN 978-1-259-91240-5 (bound edition)
MHID 1-259-91240-X (bound edition)
ISBN 978-1-260-16575-3 (loose-leaf edition)
MHID 1-260-16575-2 (loose-leaf edition)
Portofolio Manager: Jason Seitz
Product Development Manager: Dawn Groundwater
Senior Product Developer: Sarah Colwell
Marketing Manager: Will Walter
Content Project Managers: Rick Hecker, George Theofanopoulos
Buyer: Laura Fuller
Design: Egzon Shaqir
Content Licensing Specialist: Ann Marie Jannette
Cover Image: ©Steve Heap/Shutterstock
Compositor: Aptara®, Inc.
All credits appearing on page or at the end of the book are considered to be an extension of the
copyright page.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Names: Patterson, Thomas E.

Title: We the people / Thomas E. Patterson, Bradlee Professor of Government
and the Press, John F. Kennedy School of Government, Harvard University.
Description: Thirteenth edition. | New York, NY : McGraw-Hill Education, [2019]
Identifiers: LCCN 2018041814 | ISBN 9781259912405 (alk. paper) | ISBN
125991240X (alk. paper)
Subjects: LCSH: United States—Politics and government.
Classification: LCC JK276 .P38 2019 | DDC 320.473—dc23 LC record available at
https://lccn.loc.gov/2018041814

The Internet addresses listed in the text were accurate at the time of publication. The inclusion
of a website does not indicate an endorsement by the authors or McGraw-Hill Education, and
McGraw-Hill Education does not guarantee the accuracy of the information presented at
these sites.

mheducation.com/highered
To My Son and Daughter.
Alex and Leigh
 About the Author

Thomas E. Patterson is Bradlee Professor of Govern-

ment and the Press in the John F. Kennedy School
of Government at Harvard University. He was previ-
ously Distinguished Professor of Political Science in
the Maxwell School of Citizenship at Syracuse Uni-
versity. Raised in a small Minnesota town near the
Iowa and South Dakota borders, he attended South
Dakota State University as an undergraduate and
served in the U.S. Army Special Forces in Vietnam
before enrolling at the University of Minnesota, where
Courtesy of Thomas Patterson
he received his PhD in 1971.
Since then, he has regularly taught introductory American government. In
2013 he was chosen as teacher of the year and adviser of the year by Harvard
University’s Kennedy School of Government students, the first time a member
of its faculty has received both awards simultaneously.
He has authored numerous books and articles, which focus mainly on elec-
tions, the media, and citizenship. His most recent book, Informing the News,
which was described as “superb” and “mesmerizing” in one review, examines
the public misinformation resulting from the emergence of partisan outlets and
the decline in citizens’ attention to news. An earlier book, The Vanishing Voter
(2002), describes and explains the long-term decline in voter participation. His
book Out of Order (1994) received national attention when President Clinton
urged every politician and journalist to read it. In 2002 Out of Order received
the American Political Science Association’s Graber Award for the best book
of the past decade in political communication. Another of Patterson’s books,
The Mass Media Election (1980), received a Choice award as Outstanding
Academic Title, 1980–1981. Patterson’s first book, The Unseeing Eye (1976),
was selected by the American Association for Public Opinion Research as one
of the 50 most influential books of the past half century in the field of public
opinion.
His research has been funded by major grants from the National Science
Foundation, the Markle Foundation, the Smith-Richardson Foundation, the
Ford Foundation, the Knight Foundation, The Carnegie Corporation, and the
Pew Charitable Trusts.

vi
 Contents

A Letter from the Author xix

Preface xxi
Acknowledgments xxxi

Chapter One
Critical Thinking and Political Culture:
Becoming a R esponsible Citizen 1

Learning to Think Critically 3

Obstacles to Critical Thinking 4
What Political Science Can Contribute to Critical Thinking 6

Political Culture: Americans’ Enduring Beliefs 7

Core Values: Liberty, Individualism, Equality,
and Self-Government 9
The Limits and Power of Americans’ Ideals 11

Politics and Power in America 16

A Democratic System 18
A Constitutional System 21
A Free-Market System 21
Who Governs? 23

The Text’s Organization 23

Summary 24
Critical Thinking Zone 25

Chapter Two
Constitutional Democracy:
Promoting Liberty and ­Self-Government 27

Before the Constitution:

the Colonial and Revolutionary Experiences 30
The Declaration of Independence 31

vii
viii Contents

The Articles of Confederation 32

A Nation Dissolving 33

Negotiating Toward a Constitution 34

The Great Compromise: A Two-Chamber Congress 34
The Three-Fifths Compromise: Issues of Slavery and Trade 35
A Strategy for Ratification 36
The Ratification Debate 39
The Framers’ Goals 40

Protecting Liberty: Limited Government 42

Grants and Denials of Power 43
Using Power to Offset Power 44
Separated Institutions Sharing Power: Checks and Balances 45
The Bill of Rights 48
Judicial Review 49

Providing for Representative Government 52

Democracy versus Republic 52
Limited Popular Rule 53
Altering the Constitution: More Power to the People 54

Constitutional Democracy Today 59

Summary 60
Critical Thinking Zone 61

Chapter Three
Federalism: Forging a Nation 63

Federalism: National and State Sovereignty 65

The Argument for Federalism 68
The Powers of the Nation and the States 71

Federalism in Historical Perspective 74

An Indestructible Union (1789–1865) 74
Dual Federalism and Laissez-Faire
Capitalism (1865–1937) 78

Contemporary Federalism (Since 1937) 83

Interdependency and Intergovernmental Relations 83
Government Revenues and Intergovernmental Relations 84
Devolution 87
 Contents ix

The Public’s Influence: Setting the Boundaries

of Federal–State Power 92
Summary 93
Critical Thinking Zone 94

Chapter Four
Civil Liberties: Protecting Individual R ights 96

The Bill of Rights, the Fourteenth Amendment,

and Selective Incorporation 98

Freedom of Expression 101

Free Speech 102
Free Assembly 107
Press Freedom and Libel Law 107

Freedom of Religion 108

The Establishment Clause 108
The Free-Exercise Clause 110

The Right to Bear Arms 112

The Right of Privacy 113

Abortion 113
Consensual Sexual Relations among Same-Sex Adults 115

Rights of Persons Accused of Crimes 116

Suspicion Phase: Unreasonable Search and Seizure 116
Arrest Phase: Protection against Self-Incrimination 120
Trial Phase: The Right to a Fair Trial 120
Sentencing Phase: Cruel and Unusual Punishment 123
Appeal: One Chance, Usually 125
Crime, Punishment, and Police Practices 125

Rights and the War on Terrorism 126

Detention of Enemy Combatants 127
Surveillance of Suspected Terrorists 127

The Courts and A Free Society 129

Summary 129
Critical Thinking Zone 130
x Contents

Chapter Five
Equal R ights: Struggling toward Fairness 132

Equality Through Law 134

The Fourteenth Amendment: Equal Protection 134
The Civil Rights Act of 1964 139
The Voting Rights Act of 1965 141
The Civil Rights Act of 1968 143
Affirmative Action 144

The Struggle for Equality 146

Black Americans 147
Women 149
Hispanic Americans  151
Native Americans  154
Asian Americans  157
Other Disadvantaged Groups 159

Discrimination: Superficial Differences, Deep Divisions 161

Summary 161
Critical Thinking Zone 162

Chapter Six
Public Opinion and Political Socialization:
Shaping the People’s Voice 164

The Measurement of Public Opinion 166

Public Opinion Polls 167
Opinion Dimensions 169
Problems with Polls 171

Political Socialization: The Origins of Americans’ Opinions 173

Primary Socializing Agents: Family, School, and Church 174
Secondary Socializing Agents: Peers, Media, ­Leaders, and Events 175

Frames of Reference: How Americans Think Politically 178

Party Identification 178
Political Ideology 181
Group Orientations 182
 Contents xi

The Influence of Public Opinion on Policy 187

Limits on the Public’s Influence 188
Public Opinion and the Boundaries of Action 190
Summary 192
Critical Thinking Zone 193

Chapter Seven
Political Participation: Activating the Popular Will 195

Voter Participation 197

Factors in Voter Turnout: The United States
in ­Comparative Perspective 199
Why Some Americans Vote and Others Do Not 204

Conventional Forms of Participation Other Than Voting 208

Campaign and Lobbying Activities 208
Virtual Participation 209
Community Activities 210

Unconventional Activism: Political Movements and Protests 212

Recent Protest Movements and Their Success 212
The Public’s Response to Protest Activity 216

Participation and the Potential for Influence 217

Summary 218
Critical Thinking Zone 219

Chapter Eight
Political Parties, Candidates, and Campaigns:
Defining the Voter’s Choice 220

Party Competition and Majority Rule 222

The First Parties 222
Andrew Jackson and Grassroots Parties 223
Republicans versus Democrats: Realignments and the
Enduring Party System 225
The Nature and Origins of Today’s Party Alignment 228
Parties and the Vote 231
xii Contents

Electoral and Party Systems 231

The Plurality (Single-Member-District) System of Election 231
Politics and Coalitions in the Two-Party System 234
Minor (Third) Parties 237

Parties and Candidates in the Campaign 239

Primary Elections and Candidate Control 240
The Parties’ Role in Campaigns 242
Media Changes and Candidate Control 244

Parties, Candidates, and the Public’s Influence 250

Summary 252
Critical Thinking Zone 253

Chapter Nine
Interest Groups: Organizing for Influence 255

The Interest-Group System 258

Economic Groups 259
Citizens’ Groups 262
The Organizational Edge: Economic Groups
versus Citizens’ Groups 265

Inside Lobbying: Seeking Influence Through

Official Contacts 268
Acquiring Access to Officials 269
Webs of Influence: Groups in the Policy Process 273

Outside Lobbying: Seeking Influence Through

Public Pressure 275
Constituency Advocacy: Grassroots Lobbying 275
Electoral Action: Votes and Money 276

The Group System: Indispensable but Biased in

Favor of Economic Groups 278
The Contribution of Groups to Self-Government: Pluralism 278
Flaws in Pluralism: Interest-Group Liberalism and Economic Bias 280
A Madisonian Dilemma 282
Summary 284
Critical Thinking Zone 285
 Contents xiii

Chapter Ten
The News Media and the Internet:
Communicating Politics 287

Media Change: From the Nation’s Founding to Today 289

Rise of the Partisan Press  289
Rise of Objective Journalism 291
Rise of Cable TV and Partisan Talk Shows 293
Rise of the Internet 295

The Media: Content and Functions  297

Information-Centered Communication 297
Partisan-Centered Communication 302
Entertainment-Centered Communication 303

Media Audiences and Effects 307

The Traditional Audience 308
The Partisan Audience 310
The Inattentive Audience 312
Summary 315
Critical Thinking Zone 316

Chapter Eleven
Congress: Balancing National Goals and
Local Interests 318

Congress as a Career: Election to Congress 320

Using Incumbency to Stay in Congress 320
Pitfalls of Incumbency 326
Who Are the Winners in Congressional Elections? 328

Parties and Party Leadership 329

Party Unity in Congress 330
Party Leadership in Congress 330
Party Leaders and Their Members 336

Committees and Committee Leadership 336

Committee Jurisdiction 338
Committee Membership 339
Committee Chairs 340
Committee or Party: Which Is in Control? 340
xiv Contents

How a Bill Becomes Law 341

Committee Hearings and Decisions 341
From Committee to the Floor 343
Leadership and Floor Action 344
Conference Committees and the President 345

Congress’s Policymaking Role 345

The Lawmaking Function of Congress 346
The Representation Function of Congress 349
The Oversight Function of Congress 353

Congress: An Institution Divided 355

Summary 356
Critical Thinking Zone 358

Chapter Twelve
The Presidency: Leading the Nation 360

Foundations of the Modern Presidency 363

The Changing Conception of the Presidency 365
The Need for a Strong Presidency 367

Choosing the President 368

The Nominating Campaign: Primaries and Caucuses 370
The National Party Conventions 372
The General Election Campaign 372

Staffing the Presidency 377

The Vice President 377
The Executive Office of the President (EOP) 378
The Cabinet and Agency Appointees 378
The Problem of Control 379

Factors in Presidential Leadership 380

The Force of Circumstance 382
The Stage of the President’s Term 382
The Nature of the Issue: Foreign or Domestic 383
Relations with Congress 386
Public Support 391

The Illusion of Presidential Government 395

Summary 395
Critical Thinking Zone 396
 Contents xv

Chapter Thirteen
The Federal Bureaucracy: A dministering
the Government 398

Origin and Structure of the Federal Bureaucracy 401

Types of Federal Agencies 402
Federal Employment 406

The Budgetary Process 408

The President and Agency Budgets 408
Congress and the Agency Budgets 410

Policy and Power in the Bureaucracy 411

The Agency Point of View 413
Sources of Bureaucratic Power 415

Democracy and Bureaucratic Accountability 419

Accountability through the Presidency 420
Accountability through Congress 423
Accountability through the Courts 424
Accountability within the Bureaucracy Itself 425
Summary 428
Critical Thinking Zone 429

Chapter Fourteen
The Federal Judicial System: A pplying the Law 431

The Federal Judicial System 432

The Supreme Court of the United States 434
Selecting and Deciding Cases 434
Issuing Decisions and Opinions 435
Other Federal Courts 436
The State Courts 438

Federal Court Appointees 441

Supreme Court Nominees 441
Lower-Court Nominees 443
Personal Backgrounds of Judicial Appointees 444

The Nature of Judicial Decision Making 446

Legal Influences on Judicial Decisions 446
Political Influences on Judicial Decisions 449
xvi Contents

Judicial Power and Democratic Government 454

Judicial Restraint versus Judicial Activism 456
What Is the Judiciary’s Proper Role? 458
Summary 460
Critical Thinking Zone 461

Chapter Fifteen
Economic and Environmental Policy:
Contributing to Prosperity 463

Government as Regulator of the Economy 465

Efficiency through Government Intervention 466
Equity through Government Intervention 470
The Politics of Regulatory Policy 471

Government as Protector of the Environment 472

Environmental Protection 473
Climate Change and Energy Policy  473

Government as Promoter of Economic Interests 475

Promoting Business 475
Promoting Labor 476
Promoting Agriculture 478

Fiscal Policy as an Economic Tool 478

Demand-Side Policy 478
Supply-Side Policy 479
Fiscal Policy: Practical and Political Limits 481

Monetary Policy as an Economic Tool 484

The Fed 485
The Fed and Control of Inflation 486
The Politics of the Fed 487
Summary 489
Critical Thinking Zone 490
 Contents xvii

Chapter Sixteen
Income, Welfare, and Education Policy:
Providing for Personal Security 492

Income Politics and Policies 493

The Shifting Income Distribution 494
Parallel Changes 497
The Partisan Divide 500

Welfare Politics and Policies  501

Public Assistance Programs 503
Social Insurance Programs 508
The Politics of Welfare Policy 509

Education Politics and Policies 512

Public Education: Leveling through the Schools 513
The Federal Government’s Role in Education Policy 515

The American Way of Promoting

Economic Security 518
Summary 519
Critical Thinking Zone 520

Chapter Seventeen
Foreign Policy: Protecting the A merican Way 522

The Pattern of U.S. Foreign and Defense Policy 524

The Cold War and Its Lessons 525
Multilateralism and Its Lessons 526
War on Terrorism 528
Russia and China 531

The Military Dimension of National Security Policy 533

Military Power, Uses, and Capabilities 533
The Politics of National Defense 538
xviii Contents

The Economic Dimension of National Security Policy 539

Foreign Trade 540
Assisting Developing Nations 545
Protecting International Commerce 545
Summary 547
Critical Thinking Zone 548

Appendixes 551
Glossary 569
Notes 583
Index 610
Another random document with
no related content on Scribd:
 The Project Gutenberg eBook of Munkebodan
Skytteläiset: Kotielämän kuvaus Skånesta v. 1830
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Munkebodan Skytteläiset: Kotielämän kuvaus Skånesta v. 1830

Author: Mathilda Malling

Release date: July 1, 2022 [eBook #68437]

Language: Finnish

Original publication: Finland: Pohjalainen, 1899

Credits: Tuula Temonen and Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK

MUNKEBODAN SKYTTELÄISET: KOTIELÄMÄN KUVAUS
SKÅNESTA V. 1830 ***
MUNKEBODAN SKYTTELÄISET

Kotielämän kuvaus Skånesta v. 1830

Kirj.

MATHILDA MALLING

Pohjalaisen suomentama

Vaasassa, Pohjalaisen kirjapainossa, 1899.

Isälle ja Äidille omistaa kiitollisuudella

tämän vanhan jutelman Länsi Göingen
kihlakunnasta

Tekijä.
I.

Kirkkaasti valaisi maaliskuun aurinko pitkän valkean rakennuksen

etuseinää ja paistoi kimakasti hiukan viheriähköin, korkealla olevien
akkunoiden kautta sisälle. Suurten kivirappusten yläpuolella,
etehisen puoliavoimella ovella seisoi Agneta räpähytellen silmiänsä
juuri silitetyn harsomyssynsä suojassa, joka hänellä oli ensi kerran
tänä vuonna ja solmi vähän väristellen vihavassa kevättuulessa
neulotun villaliivinsä kaulanauhan kiini. Sitte nosti hän nopeasti
molemmilla käsillänsä ylös ohuen vihtoriini-hameensa, joka
suurikukkaisine kuvioineen ja vaalean sinipunervine pohjineen näytti
kelvottoman haalistuneelle — sen huomasi hän nyt vasta auringon
paisteessa.

Hän aikoi vain keittiöpuutarhaan katsoaksensa, josko kukkisi siellä

jokukaan lumikellonen, jonka hän voisi viedä Joachim serkun
kamariin — kaapin päällys neulottuine liinoineen ja kuvastimineen
vain näytti niin kovin paljaalle. Ja sitte aikoi hän — tuumiskeli hän
juostessansa jäätyneen parsapengermän yli — ripustaa
perintöprinssin sekä kenraali Adlersparren pienet painokuvat, jotka
tuskin näkyivät vanhanaikuisen kaapin päältä tuolla alhaalla —
seinälle hänen sänkynsä yläpuolelle. Se, tuumi hän, sopii hyvin
upseerille.
 Keittiön avoimen takan edessä leipoi Beata, valppaasti
tarkkaavaisena "köyhiä vänrikkejä" kahvileiväksi. Ne, jotka olivat
epäonnistuneita ja kärähtivät liiaksi, latoi hän erilleen toiselle vadille
— ne olivat oivallisia tarjota "pesu Riitulle" ja Fersingin Kirstille
panimohuoneessa.

Asuintuvassa helskyivät kangaspuut, kuten tavallisesti. Armollinen

rouva ei suvainnut että piiat otettiin ennen aikojaan pois työstä. Itse
asiassa ei hän antanut Joachim serkun tulolle niin suurta arvoa kuin
tytöt. Kun ei sen kunniakkaampana tullut, niin…

Mutta, ei Agneta, eikä Beata, eikäpä edes Karin Mariakaan

tiennyt, miksikä serkku tuli — äiti ei ollut pitänyt sopivana, eikäpä
edes viisaanakaan sanoa tuon vierailun syytä heille. Eivätkä he sitä
liioin kyselleetkään — siinä oli kylliksi että hän tuli — että joku tuli.
Nyt oli taas talvi vierähtänyt kotona Munkebodassa, eivätkä he olleet
sitte laamannin ja provastin joulukekkerien ja syntymäpäivä
naamiaisten jälkeen Brita tädin luona, nähneet ainoatakaan elävää
sielua, paitse hiljaista parooni Stjerneä Marieholmasta ja vanhaa
mamseli Fikeniä, joka auttoi aina täkin y.m. ompelemisissa, sekä
muissakin pikkuasioissa. Hän, mamseli Fiken, oli kyllä kiltti ja aika
hauskakin, mutta hehän olivat jo niin monena herran vuotena
kuulleet kaikki hänen juttunsa, että he jo osasivat ne melkein
paremmin kuin hän itse ja ne ainoat uudet, jotka olivat ilmestyneet
lisäksi viime aikoina, puhuivat vaan kaikki tuosta ilkeästä Pietari
Lassisesta Boforssasta, joka äskettäin juovuspäissään oli pistänyt
appensa puukolla kuoliaaksi. Senkin alinomainen kuunteleminen
ajan pitkään ei voinut olla niin erinomaisen hupaista!

Majuurska istui tavallisella paikallaan akkunoiden välissä ja kutoi

"laine kuvioisia" uutimia. Siksi paljon arvoa Joachimille oli hän
suvainnut osoittaa, että hän oli päivän kunniaksi pannut käsiltä pois
parsimakoppansa joka oli aina täynnä ikivanhoja, esivanhempain
aikuisia hienoja liinasia liinoja, joita hän oli kaivellut esille
liinakaappinsa komeroista ja joita hän huviksensa parsiskeli. Tuossa
se nyt oli koristellun peiteliinan peitossa kaapin päällä perintöprinssin
ja kenraali Adlersparren valokuvien alla, joita Agneta salavihkaa
tuumiskeli muuttaa.

Soikean salin pöydän ääressä, pitkän sohvan edessä seisoi Karin

Maria järjestellen kahvikuppeja ja asettaen esille juhlakannua,
kuvioituine, hopeaisine kansineen. Hän oli katsahtanut vähän
epäillen äitiin ottaessaan ne esille nurkkakaapista ja kieritellessänsä
tuon vanhan, eriskummallisen kannun — alkujaan Karoliinilaisen
juomakannun, johon eräs kekseliäs rouva Skytte, siihen aikaan,
jolloin kahvi pääsi valtaan, oli antanut kultasepän Kristianstadissa
panna torven — esille vanhasta korvatyynyn päällisestä, johon se
tavallisesti oli kääritty. Mutta majuurska nirpisti vaan suutaan, eikä
ollut huomaavinaankaan sitä. Niin otti Karin Maria sen ja pani
pöydälle.

Sitte lisäsi hän pari puuta takkaan ja silmäsi mielihyvällä

ympärilleen tarkastellakseen vielä kerran laitoksiansa.

Laaja, kauttaaltaan kaidoista kuusilaudoista kokoonpantu lattia oli

niin valkeaksi puhdistettu kuin se suinkin voi tulla ja auringon valossa
nyt näytti se häikäisevän valkealta. Seiniä reunusteli tukevat, kiiltävät
mahonkiset huonekalut — jäykät, kuosikkaat, eteiseen vievän oven
kummallakin puolella oli kiivupöytä, hyvin kapeine keskustoineen ja
leveine laiteineen, niin näppärästi sovitetut, että ne
juhlatilaisuuksissa voi yhdistää yhdeksi ainoaksi pitkäksi pöydäksi.
Kolmen akkunan verhoina oli pitkät, kotikutoiset, tupsureunaiset
uutimet — ne olivat talon kolmen tyttären työtä. Akkunan kaiteella
armollisen rouvan tavallisen paikan luona oli kaksi kukkivaa
hyasinttia.

Sohvan yläpuolella riippui kuningas ja kuningatar Desiderian

painokuvat kaidoissa mahonkipuitteissa; näiden välillä soikeassa
kullatussa kehystässä Hedvig Elisabet Charlotan öljyvärillä maalattu
muotokuva, jonka hän itse, ollessansa vielä herttuatar oli antanut
äidin tädille. Sen paikka oli ennen ollut vieraskamarissa perhekuvien
joukossa, mutta kun sitä ei koskaan lämmitetty muuta kuin kerran tai
kahdesti talvessa, oli äiti muuttanut sen saliin. Hänestä oli mieleistä
— ainakin mamseli Fikenille — silloin tällöin jonkun kerran jutella
tädistänsä.

Ruokasalin hiljaisuudessa kuulivat he kuinka Agneta etehisessä

pyyhki kuusen havuihin jalkojansa ennenkuin kiiti ylös vintin rappuja.

Beata tuli sisälle tuoden lautasella "köyhiä vänrikkejä" —

rusoittavia ja maukkaan näköisiä — ja asetti ne muiden pienten
leivosten sekaan hopeakoriin. Karin Maria heitti salaisen silmäyksen
pieneen himmeään, pitkulaiseen nurkkapeiliin, joka melkein
suurimmaksi osaksi olikin puitteita vain. Hän kohenteli tukkaansa ja
musliini kaulaliinaansa, joka oli neulalla kiinnitetty avokaulaiseen
kotikutoiseen pukuun.

"Nyt minusta nähden hän jo pian saisi olla täällä", lausui Beata
kärsimättömästi.

Agneta harppaili vinnin rappuja alas. Hän kiskasi sohvaa

vastapäätä olevan, molempien kiivupoytien välisen oven auki ja
huusi kovasti huoneessa:
 "Äiti! Tytöt! Näen Olli Mattssonnin kyytirattaat mäen päällä. Tulija
on varmaan Joachim!"

Äiti pani kudelman pois. "Ole hyvä ja muista vast'edes, että aina
kun puhelet hänen kanssaan sanot serkku Joachim". Hän katsoi
ankarasti nuorinta tytärtään. Oli hassua että tytöt tekivät sellaisen
asian tuosta pojasta! Agneta oli käynyt päälle päätteeksi
sitasemassa uuden silkkinauhansa hiuksiinsa. Siinä oli nyt tuo
punanen nauharuusu hiuksissa ylhäällä kamman edessä
sivukiharoiden välissä, jotka ohimoilla riippuivat ja jotka kohta kun
hän päätänsä liikahutti, lehahtivat leikitellen edestakaisin. Niin ja itse
Karin Marialla oli isoäidin helmineula kaulaliinassa — se, joka
muutoin vain suurimmissa juhlatilaisuuksissa otettiin esille. — Ja
Beatalla riippui rippikoulumuistonsa kaulassansa. Äiti kyllä huomasi
kaiken, vaan kun kerran oli ehtinyt näin tapahtua, oli parasta olla
olevinaan, ikäänkuin ei olisi mitään huomannut, hän vain nyrpisti
miettiväisestä suutaan pannessansa hitaasti ja säntillisesti kokoon
laajan kudelmansa.

Mutta mitä oli tekeillä? … Eikö totta tosiaan se sittenkin ollut

mamseli Fiken, joka hankki itsellensä asiaa — tietysti nähdäksensä
vain sukutilan perijän, "fidei komissaarion".

Mamseli Fiken avasi sohvan ja kaapin välisen salaoven ja kuroitti

esille pienen, hieman pelästyneen pään, pyöreine silmineen, linnun
nokkaa muistuttavine, terävine nenineen ja kolmine, harmaine
kiharakääreineen molemmilla ohimoilla.

"Ah, armahin rouvaseni, pyydän tuhannesti anteeksi!" huusi hän

aivan ymmällään kohdatessansa kohta ovessa majuurskan kylmän,
hämmästyneen katseen. "Menen lukkarille ristiäisiin tänään — siksi
en ole päästänyt kiharoitani vielä irti" — hän vei kätensä
hermostuneesti anteeksi pyytäen kiharakääryille — "ja sitte tahdoin
niin mielelläni pyytää Karin Marian uusia avokenkiä, sillä minun," —
hän pisti veikistellen hienon, pienen jalan esille punervissa,
kuluneissa nauhakengissä — "ne eivät juuri ole omansa kutsuihin."

"Varsin mielellä, mamseli Fiken," sanoi majuurska jäykkänä kuten

ennen.
"Hae kengät Karin Maria."

"Nyt?" kysäsi Karin Maria vastenmielisesti, sillä hän kuuli rattaiden

ajavan pihalle.

Majuurska huomasi, hetken tukaluuden. Hän sanoi kylmästi ja

hyvin arvokkaasti mamseli Fikeniile: "Odotamme luutnantti Skytteä,
mieheni veljenpoikaa tänään iltapäivällä."

"Vai niin", lausui mamseli Fiken vain. Hän tietysti ei ollut sitä ennen
kuullut.

Tytöt loivat epävarmoja silmäyksiä toisiinsa. Nyt pysähtyi vaunu

rappusten eteen — ja kun isä ei ollut kotona! Kuka menisi etehiseen
vastaan ottamaan? …

Majuurska seisoi mietiskellen. Ei, tuo vanha lörpöttelijä täältä

ainakaan tulisi saamaan lörpötyksen aihetta!

"Mamseli Fiken saapi suoda anteeksi", sanoi hän kaikkein

herttaisimmalla tavallaan… Sitte avasi hän etehisen oven ja astui
ulos — tyttäret kaikki kolme kohottautuivat varpailleen ja kurkistelivat
äidin olan takaa.

Siinä seisoi hän jo kivi-permannolla, korkea kasvuisena, leveä

harteisena, päällyskengissä ja sudennahkaturkissa, hattu kädessä.
Tuuhea, ruskea tukka riippui otsalla ja ahavoittuneet, hymyilevät
kasvot, kirkkaine, tummansinisine silmineen olivat ikäänkuin kahden
ohuen, tumman kiharan kehystään suljetut.

"Terve tuloa Joachim hyvä!" lausui majuurska äänekkäästi,

enemmän ajatellen mamseli Fikeniä, joka myöskin seisoi kurotellen
kaulaansa tuolla sisällä, kuin veljenpoikaansa, joka tottuneen
kohteliaisuudella kumarteli, ennenkuin sai Lotti tädin velvollisuudesta
suodun syleilyn.

Salissa tervehti hän serkkuja. Hän suuteli kaikkia kolmea poskelle

ja ihmetteli että Agneta todellakin oli kasvanut niin suureksi.

"Niin", sanoi Agneta nyppien vyötärölleen sidottua nauhaa. "Täytin

yhdeksäntoista syksyllä".

Karin Maria seisoi jo hopeakannu kädessä, Mamseli Fiken pyysi

vielä kerran anteeksi kiharakääreidensä puolesta ja sai pyynnön
jäädä juomaan kupin kahvia.

Karin Maria hienona ja solakkana pitsiröyhelöä pitkien valkeiden

käsien ympärillä, kyseli sivistyneen tavalla Anne Ulla tädistä ja Lisu
serkusta, jotka nyt olivat saaneet olla koko talven Tukholmassa ja
Beata, vielä leipomisesta hehkuvin poskin, tarjoili hyväntahtoisesti
pikkuleivoksia mamseli Fikenille, joka jo oli latonut koko joukon eri
lajeja teevadilleen. Mutta Agneta istui vaan ja katseli alas polviinsa ja
punoittaviin, ahavoituneihin käsiinsä — hän tunsi että Joachim
serkku koko ajan puhellessansa muiden kanssa, salaa katseli häntä.
Hän toivoi ettei hän koskaan olisi sitonut punasta silkkinauhaa
hiuksiinsa — sillä sitä hän varmaan katseli…
 Ja koko ajan kun Joachim Skytte keskusteli kohteliaasti Lotti tädin
ja Karin Marian kanssa Tukholman ja Kristianstadin sukulaisista ja
maisteli mielihyvällä Beatan "köyhiä vänrikkejä", istui hän ihmetellen
itseksensä, että hän todellakin joskus oli voinut unohtaa Agneta
serkun näön — sillä jotain hänen kaltaistaan ei hän ollut koskaan
nähnyt. Hän oli niin vaalakka, että hiukset päälaella, tulipunaisen
nauharuusun alla vivahtivat, melkein hopeavalkealle, ja monet pienet
kutriset jotka ohimoilta kasvoille ja korvallisille putoilivat, olivat
pehmoiset ja silkinvälkkeiset. Kasvot olivat vielä lapsekkaat ja
pehmeät piirteiltään, iho raikas ja jo — näin aikasin vuodesta —
hieman päivettynyt. Ja sitte oli hänellä — ihmehintä kaikesta! — pari
suurta, ruskeaa silmää, ruskeaa kuin ruskea sametti, himmeät ja
lämpimät hänen vaietessaan, veitikkamaiset ja rohkeat kun hän
puhui. Ne sopivat niin ihmeteltävän hyvin yhteen tuon pienen
punasuun kanssa, joka samalla oli niin viehkeä ja uhkarohkea
lapsellisesti nyrpistettyine huulineen.
II.

Yläkerran pohjoisessa päätyhuoneessa käveli Joachim Skytte ottaen

esille tavaroitaan matkalaukusta. Pirttipiika Bengta oli auttanut häntä
liinavaatteiden panemisessa kaapin laatikkoihin ja vaatteiden
ripustamisessa vaatekomeroon, mutta nyt hänet oli lähetetty pois
kiitokset ja sanomat saatuaan, että luutnantti itse kyllä pitää lopusta
huolen. Olihan kumminkin jotain, johon voisi ryhtyä! Räiskyvän,
liekehtivän, koivupuisen takkavalkean ja yhden ainokaisen kaapin
päällä palavan talikynttilän yhtyneessä valossa, otti hän suuren
nahkalaukun pohjalta kirjan toisensa perästä esille asettaen ne
huolellisesti seinällä riippuvaan hyllyyn.

Siinä oli "Corinne" ja "La nouvelle Héloïse", muutamia Walter

Skottin romaaneja ja pari Voltairen murhenäytelmää, "Die Räuber'in"
ja Ehrensvärdin Italian matkakuvien ohella. Siihen lisäksi muutamia
vanhempia ruotsalaisia kirjoja ja uudempia "Frithiofin satu", pari
vihkoa "Iduna'a" ja "Valtiokalenteri" sekä muutamia ahkerasti luettuja
Victor Hugon ensimäisiä "Odeja ja balladeja". Sanalla sanoen aika
suuri kirjasto viisikolmatta vuotiaalle tykkiväen luutnantille joka ei
koskaan koettanutkaan näyttää oppineelta, eikä ollut konsaan ollut
maan rajoja ulompana.
 Hän tarkasteli hajamielisesti jokaisen kirjan nimeä ja silitti usein
hitaasti kädellään kirjan kantta, ennenkuin hän pani kirjan paikoilleen
— tuolla ajattelemattomalla hyväilytavalla, jolla se joka todella
rakastaa lukemista, hyväilee kirjoja. Sitte otti hän esille
vanhanaikuisen, monimutkaisen kirjoitus-salkun, joka ennen oli ollut
erään toisen Joachim Skytten omaisuutta — sen kannessa oli
nimikirjaimet J. S. ja vuosiluku 1788 — aukasi sen ja järjesteli sen
sisällön pöydälle akkunan eteen.

Sitte, sen pahempi, ei ollut muuta tekemistä. Hän keräili kokoon

tavaroiden kääre-paperit ja asetti ne taas huolellisesti
matkalaukkuun ja alkoi kävellä edestakaisin pitkässä huoneessa.

Hyvä Jumala! Täällä siis täytyisi pysähtyä koko pitkä kevät ja kesä
— talvikin kenties. Ja tämän hullun oikun ja ajattelemattoman
päähänpiston vuoksi! Mitä hänellä oli överstin armaan kanssa
tekemistä? Tyttö lepukoita oli yllin kyllin Tukholmassa ja "punanen
Lotta" ei hänen silmissään ollut hitustakaan parempi kuin nuo toiset.
Mutta tämä nyt oli ihastunut häneen. — Luutnantti Skytte hymyili
ehdottomasti muistaessansa tuon mainion juomingin
Stallmästaregårdenissa, missä hän, huolimatta översti Stålkulan
mustasukkaisesta läsnäolosta, oli voittanut "punaisen Lotan"
hetkellisen ja kovin kiihkeän suosion ja niin ei hän tietysti ollut voinut
vastustaa vallatonta haluansa tehdä ukolle kepposet.

Viineistä ja varastetuista suuteloista pää pyörällä oli hän kantanut

tytön rekeen ja jättänyt muut, ajaen maalle päin, pysähtynyt
ensimäiseen yhyttämäänsä kestikievariin… viipynyt siellä kaksi
kokonaista päivää, siksi kunnes översti vihaisena kuin ärsytetty
eläin, oli löytänyt heidät. Sitte oli seurannut tuo kuuluisa
kaksintaistelu, ilman todistajoita — halpamainen kahakka, jota
estääkseen hän alussa oli tehnyt kaikkensa mutta, johon toinen,
uhatessaan häntä ratsu-piiskallaan, oli hänet pakoittanut. Joachim
kurtisti otsaansa yksinäisyydessä, ajatellessansa sitä — oli tietysti
vastenmielistä, että oli täytynyt läksyttää vanhaa miestä, mutta
ruveta keppiä vastaanottamaan kuin koulupoika, siihenkään ei hän
voinut suostua. Ja jos hän sittenkin vain olisi malttanut olla siitä
mitään hiiskumatta, niin Stålkula kyllä itsensä vuoksi olisi antanut
jutun raueta, mutta kun katkera ja suuttunut hän oli ukkoon ei hän
myöskään ollut voinut hillitä itseään kehumasta tovereilleen, miten
hän kaksoismerkityksessä oli istuttanut "sarven" päällikkönsä
otsaan. Sitte olivat perintöprinssi ja asianomaiset saaneet vihiä
asiasta. Ukko Stålkulan vuoksi, joka myöskään jutusta ei liioin
kunniaa niittänyt, ei juttua oltu jätetty sotaoikeuden käsiteltäväksi,
mutta esimerkin ja kurin vuoksi, koska juttu upseeri-piireissä oli kovin
tuttu, katsottiin tarpeelliseksi että luutnantti Skytte erotettiin
toistaiseksi virastaan.

Hän arvaili tiesivätköhän tytöt, minkä ihmeen tähden hänen joka

juuri vasta oli Kristianstadin tykkiväestöstä siirretty Tukholmaan, niin
yht'äkkiä oli täytynyt jättää pääkaupunki, eikä ollut muuta neuvoa,
kuin paeta vanhalle sukutilallensa Munkebodaan. Tietysti tiesivät he
sen! Eipä suinkaan ollut Lotti täti voinut salata niin mieltäkiinnittävää
jutelmaa; ja Karin Mariahan joka oli kirjevaihdossa Tukholmalaisten
tyttö-ystäviensä kanssa oli varmaan saanut viestit kaikesta. Peukalot
liivintaskuissa jäi hän seisomaan keskelle lattiaa tuijotellen
kurtistetuin silmäkulmin suoraan valohon, — levotonna, suuttuneena,
nöyrtyneenä, raivostuneena itseensä ja muihin, aina siihen asti,
kunnes hän alkoi hymyillä, hän oli yht'äkkiä nähnyt edessänsä pikku
Agnetan ruskeat silmät, suuret, avoimet, lapsellisesti kauhistuneina
Joachim serkun hirveistä urhotöistä.
 Seuraavana aamuna heräsi hän myöhään, täysin levänneenä
matkan jälkeen ja paremmalla tuulella. Pukeutuessansa ja
järjestäessänsä kiharaista tukkaansa kaapin päällä olevan, pienen,
huurusen, kapean kuvastimen edessä, ei hän katsellutkaan elämää
enää niin synkillä väreillä, ja kun hän katsahtaessansa ulos
akkunasta keksi Karin Marian, joka suorana ja ryhdikkäänä
punaruutuisessa villahameessa, peiteliina hartehilla, avopäin
huolimatta pakkasesta, seisoi syötellen keittiön rapun edustalla
kanoja, alkoi hän vähä kerrassansa sulautua aikomukseensa viettää
aikansa Munkebodassa.

Hän vetäsi vielä viime kerran viiksiänsä, kiinnitti kultaneulan

korkeaan kaulaliinaansa, tapasi kirjavan silkkinenäliinansa, joka oli
pudonnut kuvastimen taa ja juoksi ripeästi alas rappuja.

Salissa istui Lotti täti tapansa mukaan keskiakkunan ääressä,

hyasinttein välillä. Aamiaispöytä oli katettu — aivan tyhjennettynä
muutoin, ainoastaan yhdelle varatuin paikoin. Kun Joachim kumarsi
ja hieman hämillään alkoi pyytää anteeksi unikekountansa, nousi
majuurska ja huusi keittiön ovelta:

"Boel, lämmitä olutjuusto ja tuo ruoka sisälle. Luutnantti on jo

alhaalla."

Sitte syventyi hän taas neuleensa silmien ylösottamiseen. —

Joachimista tuntui kuin hän taaskin kävisi kymmenen vuotta
vanhemmaksi tämän nyrpeän, moittivan hiljaisuuden aikana.

Kun Boel, punaisena kasvoiltaan, peiteliinan alla toi sisälle

olutjuuston, paistettua silliä ja peruna-möyhennystä, sanoi täti,
nostamatta silmiään työstään:
 "Saat rakas veljenpoikani suoda anteeksi meidän
maalaistapamme. Meillä on aamiainen pöydällä säntiileen kello
seitsemän aikaan".

"Hyvä Lotti tätini saa olla varma siitä, että juuri kello seitsemän
olen tästedes saapuva minäkin".

Majuurska lientyi hieman hänen nöyrästä kohteliaisuudestaan ja

kysyi armollisesti häneltä, kuinka hän oli nukkunut ja alkoi puhua,
miten ikävää oli että siellä sinisessä kamarissa oli rottia, vaikka hän
totta tosiaan oli tukkinut sekä kuninkaan kynttilöitä että arsenikilla
sekoitettua puuroa koloihin…

Aamiaisen jälkeen kierteli Joachim jotakuinkin yksinäisenä pihalla,

joka tuntui lepäävän kuolleena auringon valossa. Rengit olivat
metsässä ja toivat halkoja ja havuja kotiin — täytyi kiiruhtaen käyttää
aikaa niinkauan kuin jäätyneillä nevoilla vielä voi kulkea — ja
keittiössä valmistelivat piiat päivällistä, jonka kaikille koko talossa,
niinhyvin herras- kuin muullekin väelle, täytyi olla valmiina juuri kello
puoli kaksitoista. Ainoa, joka hänelle vähääkään soi huomiota, oli
hänen vanha tuttavansa pirttipiika Bengta, joka istui keittiön akkunan
ääressä, jauhaen kanuunan kuulalla senappia savivadissa, jota hän
lujasti piteli polviensa välissä, samalla tahdikkaasti nyökkästen
edestakaisin ruumiillaan. Aina pihalle asti kuuli Joachim
ohikulkiessansa hänen laulaa-hoilottelevan neitosesta, joka näki

laivan seilaavan.
Kolme kreiviä laivassa;

samalla kun hän epämukavassa asennossaan kurkistelussansa

vierasta oli saada niskansa pois tiloiltaan.
 Hieman ilostuneena tästä huomaavaisuudesta — ainoasta, jonka
hän tähän saakka oli osaksensa saanut — jatkoi Joachim äänetöntä
innokasta tyttöjen etsintäänsä, jotka tuntuivat kuin maan alle
vajonneilta ja vihdoin viimeinkin, kun hän, kävi miten kävi, aikoi astua
sisälle panimohuoneeseen, älysi hän Beatan, joka kangaspuidenpa
äärestä panimohuoneen kaksijakoisen oven viereisestä akkunasta
kurottautui ja nyykäytti hänelle ystävällisesti.

Vähän aikaa etsiskeltyänsä pimeässä panimohuoneessa löysi hän

kutomakamarin ovilinkun ja astui sisälle.

Turvetuli hehkui raikkaasti leveässä, melkein nelinurkkaisessa

rautauunissa, jonka etuseinää koristi kauhea, jotenkin epäselvä,
sotainen korkokuva. Aurinko paistoi sisälle vihreähköstä,
pieniruutuisesta akkunasta, jonka ääressä Beata istui, hän nousi nyt
kangaspuiltansa tervehtääkseen serkkuaan.

"Miten täällä on hauskaa!" tätä ei Joachim, joka viimeisen

puolentunnin ajan oli tuntenut itsensä aivan kuin eksyneeksi, voinut
olla lausumatta. "Onko serkulla mitään sitä vastaan, jos istahdan
tänne hetkiseksi"?

Beata korjasi pois hyväntahtoisesti käämit ja sukkulat puiselta

tuolilta joka oli huoneen ainoa ja pyysi häntä kohteliaasti istumaan.

Aluksi kävi keskustelu jotakuinkin kankeasti. Beata oli osaksi ujo,

osaksi pelkäsi hän äidin tulevan ja näkevän miten laiska hän oli. Sillä
ei sopinut hänen koko aikaa istua ja paukuttaa kangasta pitäessänsä
seuraa Joachim serkulle. Vasta sitte kun tämä sattumalta oli tullut
maininneeksi nähneensä Lotti tädin kangaspakkojen valkenemaan
panemista valvomassa — hyvää kevätaurinkoa tuli käyttää
hyväkseen — tuli oikein eloa keskusteluun.
 He puhelivat seudusta, jota Joachim tuskin sitte lapsuutensa
päivien oli nähnyt ja hän kyseli mitä seuraa heillä oikeastaan oli
paikkakunnalla.

Beata mainitsi velvollisuudesta provastin ja laamannin, "mutta ne

asuivat niin kaukana" huokasi hän.

"Ja sitte" — sanoi hän hiukan viivytellen, melkeinpä epäillen —

"parooni Stjerne Marieholmasta".

"Nils Olof Stjerne?" kysyi Joachim uteliaisuudella. Serkun äänessä

oli ollut jotain salaisesti peittelevää, joka selvästi lupasi enempää ja
herätti mielenkiintoa.

"Niin… Beata istui alas luoduin silmin keinutellen polkimia jalallaan

ja punniten sukkulaista kädessään.

"No? …" tutki Joachim rohkaisevasti. Näkyihän selvästi, että

Beatalla oli jotain sanottavaa, jota hän enemmän kuin mielellään
tahtoi tuoda ilmi.

"Hän tulee tänne usein", jatkoi hän samalla äänellä.

"Niinkö?…" Joachim serkun silmät kävivät yhä enemmän

odottaviksi ja kysyviksi.

Beata kumartausi hieman kankaasen päin ja sanoi vähän

matalammalla äänellä, kuin kuiskaten:

"Hän nyt on melkein kihloissa Agnetan kanssa".

"Eihän"! huudahti Joachim, — ei niin vastaanväittäen, vaan

ihmeissään.