Full download Pathophysiology Introductory Concepts Capriotti Frizzell Test Bank file pdf all chapter on 2024

Pathophysiology Introductory
Concepts Capriotti Frizzell Test Bank

Go to download the full and correct content document:
http://testbankbell.com/product/pathophysiology-introductory-concepts-capriotti-frizzel
l-test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Test bank Pathophysiology Introductory Concepts and

Clinical Perspectives 2nd Edition Capriotti
https://testbankbell.com/product/test-bank-pathophysiology-
introductory-concepts-and-clinical-perspectives-2nd-edition-
capriotti/
Test Bank for Davis Advantage for Pathophysiology:

Introductory Concepts and Clinical Perspectives, 2nd
Edition, Theresa Capriotti,
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-davis-advantage-
for-pathophysiology-introductory-concepts-and-clinical-
perspectives-2nd-edition-theresa-capriotti/
Pathophysiology Concepts of Altered Health States Porth

8th Edition Test Bank
https://testbankbell.com/product/pathophysiology-concepts-of-
altered-health-states-porth-8th-edition-test-bank/
Porth’s Pathophysiology Concepts Of Altered Health

States Grossman 9th Edition Test Bank
https://testbankbell.com/product/porths-pathophysiology-concepts-
of-altered-health-states-grossman-9th-edition-test-bank/
Essentials of Pathophysiology Concepts of Altered
Health States Porth 3rd Edition Test Bank
https://testbankbell.com/product/essentials-of-pathophysiology-
concepts-of-altered-health-states-porth-3rd-edition-test-bank/
Test Bank for Porth Pathophysiology Concepts of Altered

Health States, 1st Canadian Edition: Hannon
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-porth-
pathophysiology-concepts-of-altered-health-states-1st-canadian-
edition-hannon/
Test Bank for Introductory Chemistry Concepts and

Critical Thinking, 7th Edition : Corwin
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-introductory-
chemistry-concepts-and-critical-thinking-7th-edition-corwin/
Test Bank for Pathophysiology: Concepts of Human

Disease, 1st Edition, Matthew Sorenson, Lauretta Quinn,
Diane Klein
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-pathophysiology-
concepts-of-human-disease-1st-edition-matthew-sorenson-lauretta-
quinn-diane-klein/
Introductory Chemistry Concepts and Critical Thinking

Corwin 7th Edition Solutions Manual
https://testbankbell.com/product/introductory-chemistry-concepts-
and-critical-thinking-corwin-7th-edition-solutions-manual/
Pathophysiology Introductory Concepts
Capriotti Frizzell Test Bank
Full download chapter at: https://testbankbell.com/product/pathophysiol-

ogy-introductory-concepts-capriotti-frizzell-test-bank/
Chapter 1: The Cell in Health and Illness
Multiple Choice
Identify the choice that best completes the statement or answers the question.
____ 1. Which statement regarding the sodium-potassium pump is correct?

1. The cell’s plasma membrane is more soluble to sodium ions than potassium ions.
2. The concentration of sodium ions should be higher inside the cell compartment.
3. The concentration of potassium ions should be higher outside the cell compartment.
4. The active transport involves pumping out three sodium ions and pumping in two
potassium ions.
____ 2. What is the process in which glucose is used to create energy?
1. Autolysis
2. Glycolysis
3. Heterolysis
4. None of the above
____ 3. How many adenosine triphosphates (ATPs) are produced in aerobic energy metabolism?
1. 2
2. 3
3. 34
____ 4. Which cell organelles are believed to have once been self-sustaining and independent?
1. Ribosomes
2. Mitochondria
3. Ribonucleic acid
4. Deoxyribonucleic acid
____ 5. Why is more energy produced when a person is exercising?
1. There is an increase in the synthesis of protein.
2. There is an increase in the production of pyruvic acid in the cells.
3. There is an increase in the conversion of pyruvic acid to lactic acid.
4. There is an increase in the production of mitochondria in the muscle cells.
____ 6. When does ribosomal protein synthesis cease?
1. During endoplasmic reticulum (ER) stress
2. During the synthesis of ATP
Copyright © 2016 F. A. Davis Company

3. During severe hypoxic state
4. During the processing of prohormone
____ 7. The cellular organelle responsible for propelling mucous and inhaled debris out of the lungs is
1. cilia.
2. microfilament.
3. secretory vesicle.
4. endoplasmic reticulum.
____ 8. Which are the key proteins in the contractile units of the muscle cells?
1. Actin and myosin
2. Myosin and tubulin
3. Tubulin and actin
____ 9. Which deficiency causes Tay-Sach’s disease?
1. Proteasome
2. Peroxisome
3. Macrophage
4. Lysosomal enzymes
____ 10. Adrenoleukodystrophy is characterized by
1. Accumulation of ganglioside.
2. Cessation of ribosomal protein synthesis.
3. Acceleration of cellular proteasome activity.
4. Accumulation of long chain fatty acid s in the nervous system.
____ 11. Which statement regarding endoplasmic reticulum (ER) stress is correct?
1. During ER stress, proteins are rapidly degraded.
2. During ER stress, lipids cannot travel to their proper intracellular locations.
3. During ER stress, accumulation of long chain fatty acids occurs in the nervous system.
4. During ER stress, accumulation of non-degraded substances occurs in the cells.
____ 12. Which is referred to as the protein factory of the cell?
1. Ribosome
2. Mitochondria
3. Golgi apparatus
4. Endoplasmic reticulum
____ 13. Which acts as a blue print for the construction of proteins?
1. Transfer RNA
2. Ribosomal RNA
3. Messenger RNA
4. Mitochondrial DNA
____ 14. A hiker experiences muscle pain and acidosis as he or she ascends a mountain during a long, steep climb.
What is the reason for these symptoms?
1. Cellular hypoxia
2. Autolysis
3. Heterolysis
4. Cellular edema
____ 15. Which factor provides DNA the unique molecular ability to replicate?

1. The precise pairing of the nitrogenous bases
2. The presence of pyrimidines bases
3. The presence of nucleotides
4. The nitrogenous base and phosphate bond
____ 16. How many nitrogenous bases compose a single codon?
1. 2
2. 3
3. 4
____ 17. The DNA is a polymer of
1. Nucleotides.
2. Amino acids.
3. Fatty acids.
4. Phosphates.
____ 18. What is the function of ribosomal ribonucleic acid during protein synthesis?
1. It transports genetic information from the DNA for protein synthesis.
2. It gathers and joins the amino acids for specific proteins.
3. It is directly involved in the formation of ribosomes.
4. None of the above.
____ 19. Tetracycline antibiotic was given to a 30 year old client with Chlamydia infection. What is the mechanism of
action of the drug?
1. It prevents the replication of bacteria.
2. It alters the configuration of bacterial cytoplasm.
3. It interferes with the function of bacterial ribosomes.
4. It inhibits the functions of bacterial mitochondria.
____ 20. Where does the conversion of a prohormone into a hormone take place?
1. Ribosome
2. Golgi apparatus
3. Secretory granule
____ 21. Which is the cell’s “master mind”?
1. Nucleus
2. Ribosome
3. Golgi apparatus
Multiple Response
Identify one or more choices that best complete the statement or answer the question.
____ 22. Which statements regarding the microtubules are true? Select all that apply.
1. Microtubules are solid.
2. Microtubules are flexible.
3. Microtubules are composed of tubulin.
4. Microtubules are called actin filaments.
5. Microtubules comprise of centrioles and mitotic spindle.

____ 23. Which structures are found in microtubules? Select all that apply.
1. Cilia
2. Centrioles
3. Mitotic spindle
4. Actin filaments
5. Secretory vesicles
____ 24. What are the characteristics of ribonucleic acid? Select all that apply.
1. Presence of ribose pentose sugar
2. Presence of single stranded helix
3. Presence of double stranded helix
4. Presence of deoxyribose pentose sugar
5. Presence of uracil and cytosine as pyrimidine base
____ 25. Which are the purine bases found in deoxyribonucleic acid and ribonucleic acid? Select all that apply.
1. Uracil
2. Adenine
3. Guanine
4. Thymine
5. Cytosine

Chapter 1: The Cell in Health and Illness
Answer Section
MULTIPLE CHOICE
1. ANS: 4
Chapter: Chapter 1, The Cell in Health and Illness
Page: 4
Objective: N/A
Difficulty: Moderate
Heading: The Sodium Potassium Pump
Integrated Process: Nursing Process
Client Need: Physiological Integrity: Physiological Adaptation
Cognitive Level: Comprehension [Understanding]
Concept: Cellular Regulation
Feedback
1 The plasma membrane of the cell is less soluble to sodium ions and more soluble to
potassium ions.
2 The concentration of sodium ions should be higher outside the cell compartment.
3 The concentration of potassium ions should be higher inside the cell compartment.
4 In active transport, for every three sodium ions pumped out, there are two potassium
ions pumped in.
PTS: 1 CON: Cellular Regulation

2. ANS: 2
Page: 5
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Heading: Mitochondria
Feedback
1 Autolysis is the process in which the lysosome releases digestive enzymes to destroy
cell parts when a cell dies.
2 Glycolysis is the process in which glucose is used to create energy.
3 Heterolysis is the process in which the lysosomes digest foreign matter ingested by
macrophages.
4 Glycolysis is the process in which glucose is broken down and used for energy.

3. ANS: 3
Page: 5
Objective: N/A

Difficulty: Easy
Cognitive Level: Knowledge [Remembering]
Feedback
1 In anaerobic energy metabolism, two ATPs and pyruvic acid are produced.
2 In active transport, three sodium ions are pumped out. This takes place in the plasma
membrane.
3 The process of aerobic energy requires oxygen and provides maximum amount of
energy for cellular function. The process yields 34 ATPs.
4 The answer option none of the above is incorrect. Aerobic energy metabolism produces
34 ATPs.

4. ANS: 2
Page: 5
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Feedback
1 Ribosomes are small, spherical shaped organelles of the ribosomal ribonucleic acid.
They have not likely evolved from self-sustaining or independent organisms.
2 Mitochondria are cellular organelles that have their own DNA. They are believed to
have once been independent and self-sustaining but, over the course of evolution, they
were incorporated into human cells.
3 Ribonucleic acid is single stranded and can travel to sites outside the nucleus, but
ribonucleic acid is not likely evolved from self-sustaining or independent organisms.
4 Deoxyribonucleic acid contains double stranded helical chains containing various
sequences of nucleotides. Deoxyribonucleic acid is not thought to have evolved from
self-sustaining organisms.

5. ANS: 4
Page: 5
Objective: N/A

Feedback
1 Protein synthesis is the function of ribosomes. An increase in the synthesis of proteins
does not yield energy and is not directly related to exercise.
2 In aerobic energy metabolism, two adenosine triphosphate and pyruvic acid are
produced. The increase in the production of pyruvic acid does not produce more
energy.
3 Conversion of pyruvic acid to lactic acid in cellular hypoxia is noxious to cells and does
not create energy.
4 Exercise stimulates an increase in the number of mitochondria formed in the muscle
cells. This process leads to the conversion of oxygen into energy.

6. ANS: 3
Page: 6
Objective: N/A
Heading: Ribosomes
Integrated Processes: Nursing Process
Feedback
1 Ribosomal protein synthesis does not cease during endoplasmic reticulum stress.
2 ATP is synthesized in the energy metabolism. It does not interfere with protein
synthesis.
3 When the cells are deprived of adequate oxygen supply, the ribosomal protein synthesis
ceases.
4 The processing of prohormones to hormones does not cease the process of protein
synthesis.

7. ANS: 1
Page: 7
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Heading: Microtubules and Microfilaments
Feedback
1 The cilia are responsible for propelling the mucous and inhaled debris out of the lungs
using a sweeping motion.

2 Microfilaments help in changing the shape of the certain cells, such as macrophages,
and also help with contraction of muscle.
3 Secretory vesicles store substances, such as hormones, that are secreted by cells before
they are released into the extracellular space.
4 The endoplasmic reticulum aids in the transport of the synthesized protein from the
ribosomes to the Golgi apparatus.

8. ANS: 1
Page: 7
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Feedback
1 Actin and myosin are the key proteins in the contractile unit of the muscle cells.
2 Myosin and tubulin are not the key elements in the contractile units of the muscle cells
because tubulin is associated with microtubules formation.
3 Tubulin and actin are not the key proteins in the contractile units of the muscle cells.
Microtubules are hollow filaments composed of tubulin. So tubulin is associated with
microtubules formation.
4 The answer option none of the above is incorrect. Actin and myosin are the key proteins
in the contractile unit of the muscle cells.

9. ANS: 4
Page: 6
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Heading: Lysosomes
Feedback
1 A deficiency of proteasome in the cell does not cause Tay-Sach’s disease. Proteasome
is an organelle, which contains digestive enzymes similar to lysosomes. Proteasomes
degrade polypeptide chains and proteins.
2 A deficiency of peroxisomes in the cell does not cause Tay-Sach’s disease.
Peroxisomes contain digestive enzymes such as lysosomes. Peroxisomes break down
the long chain fatty acids and free radicals.

3 A deficiency of macrophages in the body does not cause Tay-Sach’s disease.
Macrophage is the major defensive white blood cells of the body. Macrophages contain
a large number of lysosomes.
4 Lysosomes contain digestive enzymes such as lysozyme, proteases, and lipases to
degrade the ingested foreign substances and cellular debris. Tay-Sach’s disease is a rare
genetic disorder that is caused by the deficiency of lysosomal enzymes. It results
because of the buildup of lipids in the brain and spinal cord.

10. ANS: 4
Page: 6
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Heading: Proteasomes and Peroxisomes
Feedback
1 The deficiency of lysosomal enzymes causes the accumulation of ganglioside in the
central nervous system. Tay-Sach’s disease is characterized by the accumulation of
ganglioside in the central nervous system.
2 Ribosomes are responsible for the synthesis of cellular proteins. In severe hypoxic
states ribosomal protein synthesis ceases, resulting in decreased synthesis of protein.
3 Cachexia or wasting of body mass is associated with accelerated proteasome activity. It
is often seen in conditions such as cancer.
4 Adrenoleukodystrophy is a disorder associated with the dysfunction of the
peroxisomes. The disease is characterized by the accumulation of long chain fatty acids
in the nervous system. The disease causes the deterioration of the nervous system and
eventually leads to death.

11. ANS: 1
Page: 6
Objective: N/A
Heading: Endoplasmic Reticulum
Feedback
1 Proteins are rapidly degraded during ER stress.
2 Proteins cannot travel to their exact intracellular locations during ER stress.
3 Accumulation of long chain fatty acids in the nervous system is not associated with ER
stress.

4 Accumulation of non-degraded substances in the cells occurs because of the lack of
lysosomal enzymes, but not as a result of ER stress.

12. ANS: 1
Page: 6
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Heading: Ribosomes
Feedback
1 Ribosomes are known as the protein factories of the cell. Different types of cells
produce different types of proteins. For example, the ribosomes in thyroid cells
manufacture proteins that build thyroxine.
2 Mitochondria are known as the power house of the cell. Mitochondria produce the
energy that is required by the cell for performing various functions.
3 The Golgi apparatus is not the protein factory of the cell. The Golgi apparatus is
responsible for processing and secreting the proteins once they are made in the
ribosomes. Hormones are stored in Golgi apparatus until they are secreted by the
glands.
4 The endoplasmic reticulum is a network of tubules that act as a transport system within
the cell. For example, endoplasmic reticulum helps in the transport of proteins.

13. ANS: 3
Page: 6
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Heading: Ribosomes
Feedback
1 Transfer RNA (tRNA) plays an important role in the assembly of proteins.
2 Ribosomal RNA (rRNA) is associated with the assembly and function of ribosomal
particle.
3 Messenger RNA (mRNA) acts as a blueprint for the construction of proteins.
4 Mitochondrial DNA enables the mitochondria to reproduce on their own within the
cells when there is an increased need for ATP formation.

14. ANS: 1
Page: 5
Objective: N/A
Difficulty: Difficult
Cognitive Level: Analysis [Analyzing]
Feedback
1 Muscle cramping and acidosis occur when the cells are deprived of adequate oxygen
supply during energy metabolism. The oxygen level decreases slightly as the hiker
climbs up the mountain into higher altitudes.
2 Autolysis is the process in which lysosomes release digestive enzymes to destroy the
parts of the dead cells. This process does not cause muscle cramping and acidosis in a
hiker.
3 Heterolysis is the process in which the lysosomes are used to digest the foreign bodies
ingested by the macrophage. This process does not cause muscle cramping and acidosis
in a hiker.
4 When the plasma membrane configuration is altered because of diseases, excess fluids
enter the cell’s internal environment and cause swelling, resulting in cellular edema.

15. ANS: 1
Page: 7
Objective: N/A
Heading: The Nucleus
Feedback
1 The pairing of nitrogenous bases provides the DNA with the unique molecular ability to
replicate. For example, adenine always binds with thymine.
2 DNA nucleotides contain nitrogenous bases that are either purines or pyrimidines.
3 DNA consists of long, double stranded helical chains containing variable sequences of
nucleotides. Nucleotides consist of a nitrogenous base and a phosphate group attached
to a sugar molecule. The presence of nucleotides does not provide DNA molecules the
unique ability to replicate.
4 Nitrogenous bases and phosphate groups are parts of the nucleotide. The presence of
nitrogenous bases and phosphate groups do not provide DNA molecules with the
unique ability to replicate.

16. ANS: 2

Page: 9
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Feedback
1 A codon contains three nitrogenous bases instead of just two.
2 Three nitrogenous bases form a codon. Codons are interpreted by the ribosomes during
protein synthesis to form specific proteins to meet the cell’s need.
3 A codon is not made of three nitrogenous bases instead of four.
4 The option, none of the above is incorrect because a codon is made of three nitrogenous
bases.

17. ANS: 1
Page: 7
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Feedback
1 The DNA is a polymer of nucleotides.
2 The DNA is not a polymer of amino acids.
3 The DNA is not a polymer of fatty acids
4 The DNA is not a polymer of phosphate.

18. ANS: 3
Page: 6
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Heading: Ribosomes
Feedback

1 Messenger RNA, not ribosomal RNA, transports the message from the DNA to the
ribosomes for protein synthesis.
2 Transfer RNA, not ribosomal RMA, gathers and joins the exact amino acids that will
form the protein designated by the messenger RNA.
3 The r-RNA is involved in the formation of ribosomes.
4 The answer option is incorrect because ribosomal RNA is involved in the formation of
ribosomes.

19. ANS: 3
Page: 7
Objective: N/A
Heading: Ribosomes
Feedback
1 Tetracycline antibiotic does not prevent the replication of bacteria.
2 Tetracycline antibiotic does not alter the configuration of bacterial cytoplasm.
3 Tetracycline interferes with the functions of bacterial ribosomes. It inhibits bacterial
protein synthesis.
4 Tetracycline antibiotic does not interfere with functions of bacterial mitochondria.

20. ANS: 2
Page: 7
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Heading: Golgi Apparatus
Feedback
1 Protein is initially manufactured in the ribosome. Protein is referred to as pre-
prohormone, which consists of a single peptide.
2 The conversion of prohormone into hormone takes place in the Golgi apparatus. The
prohormone is processed and then converted into the actual hormone. The actual
hormone is secreted by the endocrine gland’s cells.
3 The secretory granule is present in the Golgi apparatus. The completed hormone is
stored in the secretory granule.

4 The pre-prohormone consists of a single peptide, which directs its transfer to the
endoplasmic reticulum. The single peptide of the pre-prohormone is removed when it is
transferred from ribosome to endoplasmic reticulum.

21. ANS: 1
Page: 7
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Feedback
1 The nucleus is the master mind of a cell. It consists of the body’s genetic material,
which regulates all cell structures and functions.
2 Ribosomes are spherical, small organelles composed of ribosomal ribonucleic acid.
They are called as the “protein factories” of the cell.
3 The synthesized proteins from ribosomes are transported to Golgi apparatus through
endoplasmic reticulum. Proteins are processed, packaged, and secreted by the Golgi
apparatus.
4 The endoplasmic reticulum is a network of tubules within the cell, which acts as a
transport system. Lipid production takes place in endoplasmic reticulum.
MULTIPLE RESPONSE
22. ANS: 3, 5
Page: 7
Objective: N/A
Feedback
1. This is incorrect. Microtubules are rigid.
2. This is incorrect. Microtubules are stiff.
3. This is correct. Microtubules are composed of protein subunits called tubulin.
4. This is incorrect. Microfilaments are called as actin filaments.
5. This is correct. Microtubules comprises of cell structures involved in cell division such as
centrioles and mitotic spindle.

23. ANS: 2, 3
Page: 7
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Feedback
1. This is incorrect. Cilia are cellular projections whose movement propels substances along
the outside of the cells. Cilia contain microfilaments.
2. This is correct. Centriole is a structure present in the microtubules which are involved in
cell division.
3. This is correct. Mitotic spindle is a structure present in the microtubules, which are
involved in cell division.
4. This is incorrect. Microfilaments are referred to as act in filaments. They help the cell
change shape.
5. This is incorrect. Secretory vesicles are formed by the endoplasmic reticulum-Golgi
apparatus system. They store substances released by cells prior to their release.

24. ANS: 1, 2, 5
Page: 8
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Feedback
1. This is correct. The pentose sugar present in ribonucleic acid is ribose.
2. This is correct. Ribonucleic acid consists of a single stranded helix and can travel to sites
outside the nucleus.
3. This is incorrect. Double stranded helix is present in deoxyribonucleic acid.
4. This is incorrect. The pentose sugar present in deoxyribonucleic acid is deoxyribose.
5. This is correct. The pyrimidine base thymine in deoxyribonucleic acid is replaced with
uracil in ribonucleic acid.

25. ANS: 2, 3

Page: 7
Objective: N/A
Difficulty: Easy
Feedback
1. This is incorrect. Uracil is a pyrimidine base present in ribonucleic acid.
2. This is correct. Adenine is a purine base present in deoxyribonucleic acid and ribonucleic
acid.
3. This is correct. Guanine is a purine base present in deoxyribonucleic acid and ribonucleic
acid.
4. This is incorrect. Thymine is a pyrimidine base present in deoxyribonucleic acid.
5. This is incorrect. Cytosine is a pyrimidine base present in deoxyribonucleic acid and
ribonucleic acid.

Another random document with
no related content on Scribd:
Hän kohotti silmänsä ja näki oman tuttavansa, pitäjän
kirkonpalvelijan Efreman, liikanimeltään Krotsi, pienen, kumaraisen
ihmisen, jolla oli terävä nenä ja himmeät silmät hän istui huonoilla
rattailla, olkikuvon päällä, nojaten kärryn takalautaan.
— Kotiin, niinkö, menet? kysäsi hän Akimilta.
Akim pysähtyi.
— Kotiin.
— Tahdotko, kyyditsen?
— Ka, ole hyvä, kyyditse.
Efrem sivuutti, jolloin Akim nousi rattaille. Efrem, joka oli,

nähtävästi, iloisella päällä, rupesi hutkimaan hevostaan selkään
nuoraohjastensa päillä; hevonen lähti juoksemaan väsynyttä ravia,
alituisesti heiluttaen päätään.
Niin ajoivat he virstan, puhumatta toiselleen yhtään sanaa. Akim

istui pää kumarassa, mutta Efrem jotain murisi nenäänsä ja väliin
hoputtaen Ja väliin taas kieltäen hevostaan.
— Missäs sinä noin ilman hattua kävit, Semenitsh? —

äkkiarvaamatta kysyi hän Akimilta, ja odottamatta vastausta, jatkoi
puoliääneen: — Kapakkaan jätit, niinhän? Kyllä sinäkin olet aika
juomari; minä sinut tunnen, ja sentähden sinua rakastan, että olet
juomari; sinä et ole murhamies, et raivopää, etkä jonnin joutava;
talon-asuja sinä olet, mutta myös juoppo, ja senlainen juoppo. —
Aikoja sitten sinut jo holhouksen alle olisi pitänyt, kautta jumalan,
asettaa; sillä sehän on kirotun paha vika… Huraa! — huudahti hän
yhtäkkiä kaikesta kurkustaan. — Huraa, huraa!
— Pysähtykää, pysähtykää, — kuului silloin läheltä nais-ääni, —
pysähtykää!
Akim katsahti. Heidän luokseen, pellon ylitse juoksi nainen, niin

kalpea ja onnettomassa kunnossa, ettei hän häntä alussa ollut
tuntea.
— Pysähtykää, pysähtykää, huudahti hän taas, huudahtaen ja

viittoen käsillään.
Akim hätkähti: sehän oli hänen vaimonsa.
Hän tarttui ohjiin.
— Mutta miksi pysähtyä, — murisi Efrem, — akan tähden

pysähtyä? On sitäkin…
Akim jyrkästi seisahutti hevosen.
Tällöin Audotja saapui maantielle, jossa sitte suoraan lankesi

polvillensa tomuun.
— Armahaiseni, Akim Semenitsh, — valitti hän, — myös minutkin

hän ajoi pois!
Akim tuijotti häneen liikahtamatta, ainoastaan vielä tiukemmin

kiristi ohjia.
— Huraa! — uudelleen kirkasi Efrem.
— Vai niin, vai ajoi hän sinut pois? — virkkoi katkerasti Akim.
— Ajoi, armaani, kyyhkyseni sinä, — vastasi voihkien Audotja. —

Sanoi, talo on nyt minun, niin mene tiehesi sinäkin.
— Hyvin, kas, miten hän hyvin… säädyllisesti! — huomautti
Efrem.
— Siis sinä, nähtävästi, jäämään varustauduit? — Oudosti

äännähti Akim, yhä edelleen istuen rattailla.
— Mitä sinä, jäämään, muka! Niin, isäseni, — seuloi

hermostuneesti Audotja, ja kumarsi aina tomuun asti, — mutta sinä
et vielä tiedä, että minä… Tapa minut, Akim Semenovltsh, tapa minut
ihan tähän paikkaan…
— Minkä tähden sinut tappaisin, Arefjevna! — toivottomasti virkkoi

Akim, — itse sinä olet itseäsi vahingoittanut jo kylliksi! mitä tässä
vielä!
— Vaan sinä mitä ajattelet, Akim Semenitsh… Mutta rahat… sinun

rahasi… niitähän ei enää ole olemassa, nimittäin sinun rahojasi…
Minä, kurja, ne kellarista otin ja kaikki sille pedolle, Naumille, annoin,
viheliäinen… Ja miksi sinä minulle ilmoititkaan, mihin sinä rahojasi
piilotit; onneton minä… Hänhän sinun rahoillasi talonkin osti…
mokomakin konna…
Itku salpasi hänen äänensä.
Akim tarttui molemmin käsin päähänsä.
— Kuinka! — kiljasi hän vihdoin, — myös rahatkin, kalkki… rahat

ja talo, ja minä sen… Vai niin! kellarista otit… niinkö… otit… Mutta,
nyt minä sinut tapan, senkin käärmeensikiö!…
Ja hän hyppäsi alas rattailta.

Semenits, Semenitsh, älä lyö, älä tappele, — hätäili Efrem, jolta
noin odottamattoman asiankäänteen tähden humala rupesi
häviämään.
— Ei, isäseni, tapa minut, isäseni, tapa minut kirottu: lyö, älä välitä
hänen sanoistaan, — huusi Audotja, kierien Akimin jaloissa.
Akim pysähtyi, katsoi häneen, loittoni muutaman askeleen ja

istahti raukeasti ruoholle, tien sivuun.
Tuli lyhyt äänettömyys. Audotja käänsi kasvonsa hänen

puoleensa.
— Semenitsh, Semenitsh, — puheli Efrem, kohentaen itseään

rattailla, — älä viitsi… nimittäin surra… asiaa et voi auttaa. Tfui,
millainen riettaus, — jatkoi hän, ikäänkuin itsekseen, — minkälainen
akan häijyläinen… Mene hänen luokseen, sinä — lisäsi hän,
kumartuen rattailla Audotjan puoleen — näethän, että hänen käy
sääliksi.
— Audotja nousi, läheni Akimia ja uudelleen heittäytyi hänen

jalkoihinsa.
— Isäseni, alkoi hän heikolla äänellä.
Akim hypähti ylös ja palasi takaisin rattaille. Audotja tarttui hänen

viittansa liepeeseen.
— Mene pois, kiljasi Akim ankarasti ja tyrkkäsi häntä.
— Mihinkä sinä, — kysyi Efrem, nähdessään, että Akim jälleen

hänen viereensä kärryille istahtaa.
— Etkö sinä luvannut kuljettaa minua taloon asti, — virkkoi
murtuneella äänellä Akim? — niinpä viekin minut sinun omaan
taloosi… Minun taloani, näethän, ei enää ole olemassa. Ostivat sen,
näethän, minulta…
— No, tee hyvin, ajetaan meille. Entäs eukkosi?
Akim ei mitään vastannut.
— Niin, entäs minä, minä, — kysyi nyyhkyttäen Audotja: —

mihinkä sinä minut heität…. mihinkä minä menen?
— Mene hänen luokseen, — vastasi kääntymättä Akim: — hänelle

olet rahatkin antanut… Anna mennä, Efrem.
Efrem sivalsi hevosia selkään, rattaat läksivät liikkeelle. Audotja

purskahti katkeraan itkuun.
Efrem oli noin virstan päässä Akimin talosta, pienessä tuvassa,

pappilan maalla, yksinäisen, viisikupoolisen kirkon vieressä, jonka
äskettäin erään rikkaan kauppiaan perilliset olivat jumalan nimen
kunniaksi lahjoittaneet. Efrem ei koko matkalla mitään Akimille
puhunut, vaan ainoastaan silloin tällöin nykäsi ohjista ja päästeli
suustaan sanoja sellaisia kuin: »Ah, sinua!» ja »eh, sinua!» Akim
istui liikkumatta, hieman sivuttain Efremiin. Vihdoin he saapuivat
määrän päähän. Efrem hyppäsi ensimmäisenä rattailta. Häntä
vastaan juoksi noin kuuden vuoden ikäinen tyttönen päällä lyhyt
paita ja huusi:
Isä! isä!
No, missä on äitisi? kysäsi häneltä Efrem.

— Makaa aitassa.
— Antaa hänen maata. Akim Semenitsh, mitä te, tehkää hyvin ja

astukaa kamariin.
(Tässä on huomautettava, että Efrem sinutteli häntä ainoastaan

humalassa, Akimia paremmatkin henkilöt teitittelivät).
Akim astui kirkonpalvelljan tupaan.
— Kas, tänne, penkille, olkaa hyvä, — puheli Efrem. — Menkääpä

te veitikat, — huudahti hän kolmelle muulle lapselle, jotka laihan ja
hyvin vanutetun kissaparin kanssa olivat yht'äkkiä ilmestyneet tuvan
eri nurkista, — Menkää tiehenne! Atsh, pois! Kas, tänne, Akim
Semenitsh, tänne, — jatkoi hän, ohjaillen vierastaan istumaan: —
etteköhän haluaisi jotain?
— Kuulehan, mitä minä sinulle sanon, Efrem, — virkkoi vihdoin

Akim: — eiköhän saisi viinaa?
Efrem vilkastui.
— Viinaa? Kyllä. Kotona tosin minulla ei ole viinaa, näettehän,

mutta, kas, minä pikimiten juoksen isä Feodorin luokse. Hänellä on
aina… Äksysti juoksen…
Ja hän steppasi suuren hattunsa.
— Tuo häntä nyt enemmänkin, minä maksan, — huusi hänen

peräänsä Akim. —
Siihen minulla kyllä vielä rahoja riittää.
— Silmänräpäyksessä! — kertasi vielä kerran Efrem, kadoten
oven taakse. Hän, todellakin, palasi hyvin pian kaksi pulloa
povellaan. Toinen niistä oli jo avattu. Hän asetti ne pöydälle, haki
kaksi viheriäistä lasia ja leipäkannikan sekä suoloja.
— Kas näin, tästä pidän, — saneli hän, istuutuen Akimia

vastapäätä. — Mitä suotta surra! — Hän kaatoi Akimille ja itselleen…
Ja rupesivat lörpöttelynään… Audotjan menettely häntä hämmästytti.
— Kummallinen, toden totta, asia, — sanoi hän: — Millä ihmeen
tavalla se kehittyi? nähtävästi hän hänet itselleen suosiolliseksi
vietteli… Siinä näkee, miten naista pitäisi ankarassa kurissa pitää…
Kireissä kourissa on häntä pideltävä. Mutta kuitenkin, teidän pitäisi
kotonanne vielä käydä; jäihän teiltä sinne paljon hyvää. — Ja vielä
muita samanlaisia juttuja lasketteli Efrem; milloin hän joi, ei
suvainnut vaieta.
Tunnin kuluttua, kas mitä tapahtui Efremin talossa: Akim, joka

koko juonnin ajalla ei sanaakaan vastannut loruavan isäntänsä
huomautuksiin ja kysymyksiin, vaan ainoastaan joi lasin toisensa
jälkeen, makasi uunin päällä, kokonaan punaisena, makasi nukkuen
raskasta ja tuskallista unta: lapset häntä ihmettelivät, mutta Efrem…
Niinpä niin, hän myös makasi, mutta sensijaan varsin ahtaassa ja
kylmässä eteiskarsinassa, johon hänet kyöräsi hänen vaimonsa,
hyvin miehekäsvartaloinen nainen. Efrem oli mennyt, miten lie,
hänen luokseen aittaan ja rupesi kinastelemaan tahi jotain
lörpöttelemään, mutta hän käyttäytyi niin typerästi ja järjettömästi,
että vaimo heti hoksasi, mikä oli vikana, sekä sieppasi kauluksesta
kiinni ja talutti mihin tulikin. Sitäpaitsi, hän makasi eteiskarsinassa
varsin hyvin, jopa rauhallisestikin. Tottumuksesta tietysti!
<tb>
Ellei Kirilovna aivan oikein kertonut Lisaveta Prohorovnalle
keskusteluaan Akimin keralla… niin samaa voidaan sanoa
Audotjasta: Naum ei häntä ajanut pois, vaikka hän niin Akimille
sanoi; hänellähän ei ollut siihen oikeutta… Hän oli velvollinen
antamaan vanhoille eläjille aikaa poismuuttoon. Hänen Ja Audotjan
välinen pesänselvitys eli kokonaan toisenlainen.
Kun Akim kiljahtaen ilmoitti menevänsä herrattaren luo ja hyökkäsi

ulos, kääntyi Audotja Naumiin päin ja loi häneen ihmettelevän
katseensa.
— Herra varjelkoon — alotti hän: — Naum Ivanitsh, mitä tällainen

merkitsee? Tekö ostitte meidän talomme?
— Entäs sitten? vastasi toinen. — Ostin.
Audotja oli hetkisen ääneti, ja sitten yhtäkkiä tokaisi:
— Sitäkö varten siis teille rahat olivatkin tarpeen?
— Aivan niinkuin suvaitsette olettaa. Katsohan vain teidän

miekkosennehan aikoo minun hevosellani lähteä, — lisäsi hän
kuultuaan rattaitten tärinän. — Miten ovela!
— Mutta sehän on ryöstöä, kaiken sen jälkeen, — liitti Audotja: —

nehän olivat meidän rahojamme, mieheni rahoja, ja talokin on
meidän…
— Eipä, Audotja Arefjevna, — keskeytti hänet Naum: — talo ei

ollut teidän, mitäs siitä puhun; talo oli herrattaren maalta, joten se oli
herrattaren, mutta rahat, aivan oikein, teidän olivat; mutta te olitte,
voin sanoa, niin ystävällinen ja uhrasitte ne minulle; minä jään teille
kiitollisuuden velkaan, vieläpä, jos vaan kohtalo sallii, teille takaisin
annan, kuten sanottu, jos vaan sellainen tilaisuus sattuu; mutta
enhän nyt voi alastomaksi jäädä, kuten itsekin suvaitsette käsittää.
Kaiken tuon Naum sanoi hyvin rauhallisena, vieläpä hieman

hymyillen.
— Voi minun päiviäni! — huudahti Audotja, — mitä tuo nyt on?

Mitä? Ja miten minä tämän kaiken jälkeen miestäni silmiin katson?
Konna sinä olet, — lisäsi hän, ankarasti katsoen Naumin kasvoihin:
— minähän oman sieluni autuuden sinun tähtesi kadotin, ja
varkaaksi sinun hyvääsi valvoessa alennuin, mutta sinä meidät
mierolle saatoit, konna, mikä oletkin! Minulle ei enää nyt jää muuta
neuvoksi kuin köysi kaulaan, petturi, kiusaaja, konna sinä…
Ja hänen kyyneleensä vuosivat virtanaan.
Älkää huoliko hermostua, Audotja Arefjevna, — virkkoi Naum: —

minä sanon teille ainoastaan: oma paita on ruumista lähempänä kuin
toisen; sitä paitsi, Audotja Arefjevna, sentähdenhän on haukikin
meressä, ettei ruutana torkkuisi.
— Mihinkä me nyt menemme, mihin asetumme? — itkusuin

nyyhkytti Audotja.
— No, sitä minä en voi sanoa.
— Mutta minä tapan sinut, konna; tapan, tapan…
— Ei, sitä te ette tee, Audotja Arefjevna; mitä sellaista turhaa

puhuttekaan. Nyt lienee minun paras poistua vähäksi aikaa tahi
muutoin te kovin hermostutte. Anteeksi, pyydämme, mutta
huomenna välttämättömästi palaamme… Omat työläiset me jo
tänään tänne lähetämme, toivomme teidän sen sallivan, lisäsi hän
sill'aikaa, kun Audotja jatkoi itkuaan ja uhkaili tappaa sekä itsensä ja
Naumin.
— Kas tuollahan hän, miehenne, nimittäin, meneekin, —

huomautti hän, katsahdettuaan akkunaan. — Tahi mahdollisesti jokin
onnettomuus, Herra hyvin varjelkoon, tapahtuu. Sillälailla
rauhallisempaakin tulee. Tehkää te niin hyvin ja omat tavaranne
kootkaa jo tänä päivänä; niin palvelijani kyllä niitä vartioivat ja
auttavat teitä, jos haluatte. Jääkää siis hyvästi.
Hän kumarsi, astui ulos ja kutsui palvelijat.
Audotja lysähti penkille, josta nousi ylös ja kumartui pöytää vasten

ja rupesi vääntelemään käsiään, sitten, yht'äkkiä, hypähti jaloilleen ja
hyökkäsi miehensä jälkeen… Me jo kerroimme sen kohtauksen.
Kun Akim Eframin kanssa ajoi hänen luotaan pois, jättäen hänet
yksinään pellolle, niin hän alussa ainoastaan itki, liikahtamatta
paikaltaan. Itkettyään kyllikseen lähti hän herraskartanoon, vielä
katkerampaa oli näyttäytyä palvelijain huoneessa. Kaikki tytöt
hyökkäsivät häntä vastaan osaaottavina ja sääliväisinä. Heidät
nähtyään, ei Audotja voinut pidättää kyyneltään; ne nyt virtoina
valuivat hänen turvonneista ja punaisista silmistään. Kokonaan
voimattomana vaipui hän eteensattuvalle tuolille. Juoksivat
hakemaan Kirilovnaa. Hän tuli, meni hänen luokseen kerrassaan
lempeänä. Mutta herrattaren luokse ei laskenut häntä enemmän kuin
Akimiakaan. Eikä Audotja itsekään kovin tiukasti vaatinut herrattaren
puheille, hän tuli kartanoon yksinomaan siltä syystä, ettei ensinkään
tietänyt, mihin olisi päänsä kallistanut.
Kirilovna käski laittaa kuntoon teekeittiön Audotja kauanaikaa

kieltäytyi teetä juomasta, mutta vihdoin, kun kaikki tytötkin olivat
hyväillen pyydelleet, hän joi kupillisen ja sen jälestä vielä neljä. Kun
Kirilovna näki, että oli vieraansa kuta kuinkin rauhoittunut niin että
tämä ainoastaan joskus vavahteli ja huokaili, kysyi hän häneltä,
mihin he aikovat asettua ja mitä he tekevät kaikilla tavaroillaan.
Audotja noitten kysymysten jälestä taas purskahti itkuun, rupesi
vakuuttamaan, ettei hän muuta kaipaa kuin kuolemaa. Mutta
Kirilovna, niinkuin ainakin järkevä nainen, hänet samassa hillitsi ja
esitteli, hukkaamatta turhanpäiten aikaa, jo heti ryhdyttäväksi
muuttamaan tavaroita vanhaan Akimin tupaan kylässä, missä eleli
hänen setänsä, tuo samainen äijä, joka kielsi häntä naimasta? myös
Kirilovna ilmoitti, että herrattaren suostumuksella hänelle annetaan
avuksi ihmisiä ja hevosia: »Mitä erittäin teihin tulee, niin rakkaani»,
— lisäsi Kirilovna, pusertaen esiin hymyilyn kuivilta huuliltaan, —
meillä aina on paikka teitä varten ja me olisimme hyvin iloisia, jos te,
siihen asti kun taas oman talon saatte, vierailisitte täällä meidän
luonamme. Herra antoi, Herra otti, ja voipi uudelleen antaa; kaikki on
hänen tahtonsa. Lisaveta Prohorovna, tietysti, oman harkintansa
jälkeen, oli pakotettu myymään teidän talonne, mutta hän ei teitä tule
unohtamaan, vaan kyllä palkitsee; niin hän käski sanomaan Akim
Semenitshille… Missä hän nyt on?
Audotja vastasi, että Akim, kohdatessaan hänet, loukkasi häntä

kovin ja ajoi Efreman kotiin.
— Vai sinne! — merkitsevästi virkkoi Kirilovna. — No, kyllähän

minä ymmärrän, että hänellä nyt on vaikeaa, ehkäpä häntä et tänään
löydä; miten olla? Pitää kuitenkin saada järjestykseen. Malashka, —
lisäsi hän, kääntyen erään palvelijattaren puoleen: — pyydäppä
tänne Nikanor Iljitshia, me hänen kanssaan juttelemme. — Nikanor
Iljitsh, ulkonaisesti hyvin kurjan näköinen ihminen, kartanon kirjuri,
tuossa tuokiossa saapui, hyvin huomaavaisesti kuunteli, mitä hänelle
Kirilovna sanoi ja sitten ainoastaan virkkoi: »Tulee täytetyksi», ja
poistui asettamaan saamaanpa määräystä täytäntöön. Audotjalle
annettiin kolme hevosta ja miestä; näihin liittyi erityisestä halustaan
neljäs, joka itse ilmoitti, että hän on noita muita »neuvokkaampi».
Audotja palasi tämä joukko mukanaan majataloon, missä tapasi
entiset palvelijat ja palvelijattaret huolestuneina ja peloissaan.
Naumin äsken palkkaamat, kolme varsin hanakkaa nuorukaista,

sitten kun aamulla saapuivat, eivät mihinkään olleet liikkuneet ja
vartioivat taloa varsin tarkasti, kuten Naum oli sanonutkin, niin
tarkasti, että yhdestä uudesta kärrystä yht'äkkiä hävisi pyörän
vanne!…
Katkera, varsin katkera oli Audotja raukalle mukaantuminen.

Huolimatta »neuvokkaan» miehen avusta, joka pääasiallisesti
ilmenikin ainoastaan siten, että hän käveli keppi kädessä, katseli
toisten hommia ja syljeskeli sivuille, ei Audotja ennättänyt muuttaa
sinä päivänä, joten hän jäi yöksi majataloon, ensin pyytäen entistä
palvelijatartaan, nukkumaan kerallaan; muuten, hän torkahti vasta
aamun koitossa ja silloinkin levottomasti ja kyyneleet juoksivat hänen
silmistään vielä unessakin.
<tb>
Efrem heräsi tavallista aikaisemmin karsinassaan ja rupesi

jyskyttämään ja pyrkimään pois. Muija ei ensin aikonut häntä
päästää, ilmoittaen oven lävitse, ettei hän vielä ole kyllin selvinnyt;
vaan kun Efrem puhutteli häntä rakkaasti ja lupasi kertoa
tavattomasta kohtauksesta Akimin ja Audotjan välillä, niin heltyi hän
ja avasi salvan. — Efrem kertoi hänelle kaikki mitä tiesi, ja lopetti
kertomuksensa kysymyksellä: miten, onko hän vieläkään herännyt,
vai?
— Herra hänet tietäköön, vastasi vaimo: — mene, katso itse;
uunilta ei ainakaan ole laskeutunut. — Kyllä te kumpikin eilen
kittasitte itsenne täyteen; katsosit sinä edes itseäsi, naamasi ei ole
enää näköisensä, vaan on kuin minkäkin pöllön hiuksetkin heiniä
täynnä.
— Ei se mitään haittaa, — vastasi Efrem, ja, pyyhkästen kädellään

päätään, meni kamariin, — Akim ei enään maannut, hän istui uunilla
jalat riipuksissa; hyvin kummallinen ja pöhöttynyt oli hänenkin
naamansa. Hän näytti kurjemmalta sentähden, ettei hän ollut
sellaiseen ylönjuomiseen tottunut.
— No, kuinka, Akim Semenitsh, miten nukuitte, — alotti Efrem…
Akim katsahti häneen himmeillä silmillään.
— Mitenkä veliseni, Efrem, — puheli hän vaivaloisesti: — eikö

saisi taaskin — sitä?
Efrem vilkas! hapeasti Akimiin… Hän tunsi tuona hetkenä

jonkunlaista liikutusta; senlaatuinen tunne täyttänee metsämiehen,
joka on haeskellut riistaa ja havaitseekin, metsäalaltaan tultuaan,
että takaa-ajettava onkin luikkinut metsästä tiehensä.
— Kuinka vielä? kysyi hän vihdoin.
— Niin; vielä.
»Vaimo näkee», — ajatteli itsekseen Efrem, »eikä ehkä laske». —

Ei mitään hätää, — kyllä saapi, virkkoi hän sitte lujalla äänellä: —
kärsikää nyt vähän. — Hän poistui ja kiitos viisaan harkinnan ja
menettelyn, sai kun saikin tuoduksi povellaan suuren pullollisen…
Akim otti tuon pullon… Efrem ei ruvennut juomaan hänen
kanssaan, kuten eilen illalla, — hän pelkäsi vaimoansa ja,
ilmoitettuaan Akimille, että menee katsomaan, mitä hänen talossaan
oikein tapahtuu ja miten asettelevat hänen tavaroitaan ja etteivät
»pimitä» niistä vielä jotain, poistui hän ulos sekä heti läksi
majataloon huonolla ruokkimattomalla hevosellaan ratsastamaan. —
Tietysti, ei hän itseään ollut kokonaan unhottanut, päättäen
pullottavasta povestaan.
Akim pian hänen lähtönsä jälkeen makasi taas, kuin kuollut,

uunilla… Hän ei edes silloinkaan herännyt, ei ainakaan antanut
huomata, että heräsi, kun Efrem palattuaan kotiin noin neljän tunnin
kuluttua, rupesi häntä tyrkkimään ja herättelemään, lörpötellen
samalla kaikin mahdollisin tavoin, että kaikki tavarat on jo viety pois
ja uusia tuotu tilalle, joten kaikki on lopussa — ja että kaikki häntä
hakevat, vaan että hän, Efrem, heille selitti ja järjesti… j.n.e. Muuten,
hän ei ehtinyt varsin kauan lörpötellä. Vaimo hänet taas kuletti
porstua-kamariin, mutta itse, kovin tyytymättömänä sekä omaan
mieheensä että vieraaseen, jonka turvin hänen miehensä juopotteli,
asettui hän kammariin makuulavalle… Kun hän herättyään, tapansa
mukaan aikaiseen, katsahti uunille, ei siellä Akimia enää ollutkaan…
Vielä toista kertaa kukot eivät ehtineet laulaa ja taivas pään päällä oli
ihan pimeä, ainoastaan taivaan rannalla hiukkasen häämötti, kun jo
Akim poistui Efremin talosta. Hänen kasvonsa olivat kalpeat — mutta
hän katsoi terävästi ympärilleen eikä hänen käyntinsäkään
muistuttanut juopunutta… Hän kulki entistä taloaan kohti —
majataloon, joka nyt jo lopullisesti oli uuden isännän, Naumin,
hallussa.
Naum ei myöskään maannut niihin aikoihin, kuin Akim läksi

Efremin talosta. Hän ei maannut; heitettyään alleen
lammasnahkaturkin, loikoi hän pukeissaan penkillä. Ei häntä
omatunto vaivannut — ei! ihmeteltävällä kylmäverisyydellä hän oli
valvonut aamusta alkaen Akimin tavarain poissiirtoa, jopa hän usein
puhutteli Audotjaakin, joka oli siinä määrin järkytetty, ettei edes
vihoitellut hänelle… Niin, omatunto hänellä oli levollinen, mutta,
hänen mieltään kiinnittivät monenlaiset seikat ja laskut. Hän ei
tietänyt, onnistaako häntä uudessa edesottamisessa; hän ei vielä
milloinkaan ollut hoitanut majataloa — eikä muutoinkaan omistanut
omaa nurkkaa; häntä ei siis unettanut. »Hyvästi on alotettu asia»,
ajatteli hän, — »mitä sitte vastaisuudessa tullee…» Heti saatuaan,
illansuussa viimeisen Akimin tavarakuorman portista ulos (Audotja
käveli itkien sen jälestä), tarkasti hän itse koko talon, kaikki lokerot,
käytävät, liiterit, kiipesi vinnille ja sitte käski palvelijansa vartioimaan
tiukasti, hyvin tiukasti… Jäätyään yksin illallisen jälkeen, ei hän
kuitenkaan saanut unta. Sattui myös niin, että sinä päivänä yksikään
matkustavainen jäänyt yötä viettämään taloon; se häntä kovin
miellytti. »Koira pitää huomenna välttämättömästi ostaa, minkälainen
tahansa, vihainen, mylläriltä; katsos, omansa he veivät», — puheli
hän itsekseen, kääntyillen kyljeltä toiselle. Yhtäkkiä hän kohotti
päätänsä… Hänestä näytti, niinkuin joku olisi kulkenut akkunan
editse… Hän kuunteli… Ei mitään. Ainoastaan sirkka aika ajoin
sirritti uunin takana, ja hiiri jossain nakersi sekä hänen oma
hengityksensä kuului. Kaikki oli hiljaista tyhjässä kamarissa, jota
himmeästi valaisi pieni, keltainen lasilamppu, jonka hän ehti juuri
parahiksi jumalankuvan eteen ripustaa ja sytyttää… Hän laski
päänsä; mutta nyt hänestä taas kuulosti, kuin portti olisi
narahtanut… sitten liikahti säieaita… Hän ei jaksanut olla alallaan,
hyppäsi ylös, avasi oven toiseen kammariin, ja puoliääneen kuiskasi:
Feodor, kuules Feodor! Ei kukaan vastannut hänelle… Hän meni
eteiseen ja oli vähällä kaatua Feodoriin, joka makasi sikeässä
unessa lattialla. Unissaan liikahti palvelija; Naum tyrkki häntä.
— Mikä siellä, mitä tahdotaan, — uteli sekavana Feodor…
— Mitä huudat, vaikene, — tiuskasi kuiskaten Naum. — Kas miten

makaatte, hulttiot! Etkö mitään kuullut?
— En mitään, — vastasi palvelija… vaan mitä?
— Missä toiset makaavat?
— Toiset makaavat, missä on määrättykin… Mutta onko jotain…
— Ole vaiti — tule mukaan.
Naum hiljaa avasi oven eteisestä pihalle…! Pihalla oli hyvin

pimeä… katoksen pylväineen saattoi ainoastaan senkautta erottaa,
että ne esiintyivät vieläkin mustempina tässä pimeydessä.
— Emmekö sytyttäisi lyhtyä? — kuiskasi puoliääneen Feodor…
Mutta Naum viittasi varottavasti kädellään ja hiljensi

hengitystään… Ensin hän ei mitään kuullut, lukuunottamatta niitä
yöllisiä ääniä, joita asutussa paikassa melkein aina kuului: hevonen
söi kauroja, sika röhkäsi unissaan pari kertaa, jossain kuorsasi
ihminen; mutta yhtäkkiä hänen korviinsa kuului jonkunlainen
epäilyttävä humina, kuuluen pihan toisesta laidasta, laipion
vierestä…
Näytti kuin siellä joku liikkuisi ja puhaltelisi… Naum katsoi olkansa

ylitse Feodoriin ja varovasti laskeutuen portailta, suuntasi kulkunsa
ääntä kohti… Pari kertaa hän pysähtyi, kuunteli ja jatkoi uudelleen
hiipimistään. Yhtäkkiä hän säpsähti… Noin kymmenen askeleen
päässä hänestä, synkässä pimeydessä, kirkkaasti välähti tulen liekki:
se tuli hehkuvasta hiilestä, jonka äärellä oli jonkun ihmisen kasvot;
ihminen puhalsi hiileen… Nopeasti ja ääneti, niin koin kissa hiiren
kimppuun, heittäysi Naum tuleen…Hätäisesti kohoten maasta
törmäsi häntä vastaan jonkunlainen pitkä vartalo ja oli vähällä, ettei
heittänyt häntä kumoon ja päässyt hänen käsistään, vaan hän tarrasi
häneen kaikin voimin… — Feodor, Andrei, Petrushka! — huusi hän
niin kovasti kun jaksoi; — pian tänne, tänne, varkaan tapasin,
murhapolttajan!… Ihminen, jota hän piteli, riuhtoi ja yritti päästä irti…
vaan Naum ei hellittänyt… Pian saapui Feodorkin apuun.
— Lyhtyä, pian lyhty! juokse hakemaan lyhty, herätä toisia! —

huusi hänelle Naum — minä kyllä niin kauan hänen kanssaan
toimeen tulen — minä istun hänen päällään… Pian! ja sieppaa vyö,
että voidaan sitoa.
Feodor juoksi tupaan. Ihminen, jota Naum piteli kiinni, lakkasi

riuhtomasta.
— Nähtävästi sinulla ei ollut kylliksi vaimossa ja rahoissa ja

talossa, sinä vielä minutkin kuristaa tahdot — äänsi hän ontolla
äänellä.
Naum tunsi Akimin äänen.
— Sinäkö se oletkin, kyyhkyläiseni, — murahti hän, — hyvä,

odotahan!
— Laske, pyyteli Akim. — Eikö sinulle jo riitä?

— Kyllä minä sinulle huomenna oikeudessa näytän, miten minulle
riittää… Ja hän vieläkin tiukemmin tarttui Akimiin…
Juoksivat palvelijat lyhtyjen ja nuorien keralla… — Sitokaa hänet!

— ankarasti komensi Naum… Palvelijat tarttuivat Akimiin, nostivat
hänet ylös ja sitoivat hänen kätensä selän taakse… Yksi heistä
rupesi torumaan häntä, mutta tunnettuaan majatalon vanhan
isännän, vaikeni ja ainoastaan toisten kanssa katsoa tuijotti häneen.
— Katsohan, katsohan, — ärisi tällöin Naum, valaisten lyhdyllään

maata, — tuossahan on koko hiillos; katsokaahan millaisen kekäleen
saviastiassa on tuonut — pitää tiedustella, mistä hän on astian
ottanut… Kas ja hän on oksiakin sytykkeiksi taitellut… — Ja Naum
innokkaasti sotki tulta jaloillaan. — Tarkastappa hänet, Feodor! lisäsi
hän, — eiköhän häneltä sieltä vielä jotain löytyisi?
— Feodor koitteli ja kopeloi Akimia, Joka seisoi liikkumattomana

niinkuin kuollut, pää alas rintaan kumartuneena. — On täällä veitsi,
— virkkoi Feodor, vetäen Akiroin povelta vanhan kyökkiveitsen.
— Vai niin, armahaiseni, sinnekö sinä siis tähtäsitkin, — huudahti

Naum. — Miehet, te olette todistajia… että hän murhata minut aikoi,
talon polttaa… Teljetkääpä hänet aamuun asti kellariin, sieltä hän ei
pakene… Vartioimaan minä itse koko yöksi rupean, mutta
huomenna, heti kun hämärtää, poliisin käsiin saatamme… Ja te
olette todistajat, kuulettehan!
Akim työnnettiin kellariin ja paiskattiin ovi kiinni.
Naum kahden palvelijansa kanssa piti vahtia.

Samaan aikaan kun tämä tapahtui, rupesi Efremin vaimo, joka
ihmetteli kutsumattoman vieraansa omituista poistumista, laittamaan
ruokaa, vaikka ulkona vasta hieman sarasti… Sinä päivänä oli pyhä.
Hän istahti uunin ääreen ottaakseen hiilloksesta tulta. Silloin hän
huomasi, että joku jo ennen häntä oli sieltä hiiliä ottanut. Sittemmin
hän kalpasi veistä, ei löytänyt sitä. Lopuksi huomasi että neljästä
saviruukusta oli poissa yksi. Efremin vaimoa ylistettiin järkeväksi
eukoksi — eikä ilman syyttä. Hän pysähtyi ajattelemaan, pysähtyi
uudelleen, mietti, ja sitte meni eteiskarsinaan, miehensä luokse. Ei
ollut mikään helppo tehtävä saada häntä hereille — ja vieläkin
vaikeampi oli saada hänet ymmärtämään, minkätähden hänet oli
herätetty… Kaikkeen mitä hänen vaimonsa sitten sanoikin, vastasi
Efrem aina vaan samalla tavalla:
— Menikö pois — no, Herra hänen kanssaan… mitäs minä? Vei

veitsen ja ruukun — no, Herra hänen kanssaan, mitäs minä voin?
Kuitenkin lopuksi hän selvisi ja huomaavaisesti kuunneltuaan mitä

hänelle vaimonsa sanoi, myönsi, ettei asia ollut varsin tyydyttävä,
joten sitä ei sopinut ilman muuta jättää.
— Niin, kertoili vaimo, — se ei ole hyvä, sillä tavalla hän jotain

pahaa saapi aikaan, epätoivoissaan kun on… Minä jo eilen näin,
ettei hän maannut, muuten vaan lojui uunilla; sinun, Efrem
Alexandrovitsh, pitäisi mennä vähän kuulustelemaan asioita, vai
mitä…
— Minä, Uljana Feodorovna, mitä esitän, — alotti Efrem: — Minä

valjastan hevosen ja ajan itse majatalolle; mutta olehan sinäkin,
vaimoseni, ystävällinen ja anna minulle päänselvitykseksi lasillinen
viinaa.
Uljana mietti.
— No, — myönsi hän vihdoin, — annan minä sinulle viinaa, Efrem

Aleksandrovitsh; mutta katsokkin, ettet taas horjahda!
— Ole rauhassa, Uljana Feodorovna.
Ja vahvistettuaan itseänsä lasillisella viinaa, Efrem suuntasi

matkansa majataloon.
Vasta hämärsi, kun hän ajoi pihaan, mutta siltä huolimatta portilla
jo seisoi valjaissa hevonen ja yksi Naumin palvelija istui kuskilla
pidellen ohjia.
Mihinkä nyt? kysyi häneltä Efrem.
— Kaupunkiin, — vastenmielisesti vastasi palvelija.
— Mitä varten?
Palvelija ainoastaan kohotti olkapäitään ja vaikeni. Efrem laskeutui

maahan ja astui taloon, Eteisessä hän kohtasi Naumin täysissä
matkatamineissa.
— Toivotamme onnea ja tervetuloa uudelle isännälle — virkkoi

Efrem, joka hänet hyvin tunsi. — Mihin niin aikaiseen?
— Kylläpä on mistä onnitella, — yrmeästl vastasi Naum. —

Ensimäinen vuorokausi menossa ja oli jo vähällä palaa.
Efrem hätkähti. — Kuinka niin?
— Niinpä vaan, olihan hyvä ihminen, polttaa tahtoi. Onneksi itse

teossa tapasin; nyt kuljetan kaupunkiin.

Full download Pathophysiology Introductory Concepts Capriotti Frizzell Test Bank file pdf all chapter on 2024

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

You might also like

Full download Pathophysiology Introductory Concepts Capriotti Frizzell Test Bank file pdf all chapter on 2024

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Full download Pathophysiology Introductory Concepts Capriotti Frizzell Test Bank file pdf all chapter on 2024

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Pathophysiology Introductory

Concepts Capriotti Frizzell Test Bank

Test bank Pathophysiology Introductory Concepts and

Test Bank for Davis Advantage for Pathophysiology:

Pathophysiology Concepts of Altered Health States Porth

Porth’s Pathophysiology Concepts Of Altered Health

Test Bank for Porth Pathophysiology Concepts of Altered

Test Bank for Introductory Chemistry Concepts and

Test Bank for Pathophysiology: Concepts of Human

Introductory Chemistry Concepts and Critical Thinking

Full download chapter at: https://testbankbell.com/product/pathophysiol-

Chapter 1: The Cell in Health and Illness

____ 1. Which statement regarding the sodium-potassium pump is correct?

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

PTS: 1 CON: Cellular Regulation

Copyright © 2016 F. A. Davis Company

— Kotiin, niinkö, menet? kysäsi hän Akimilta.

— Ka, ole hyvä, kyyditse.

Efrem sivuutti, jolloin Akim nousi rattaille. Efrem, joka oli,

Niin ajoivat he virstan, puhumatta toiselleen yhtään sanaa. Akim

— Missäs sinä noin ilman hattua kävit, Semenitsh? —

Akim katsahti. Heidän luokseen, pellon ylitse juoksi nainen, niin