Download as pdf or txt
Download as pdf or txt
You are on page 1of 43

Test Bank for Criminology The Core 7th

Edition by Siegel
Go to download the full and correct content document:
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-criminology-the-core-7th-edition-by-sieg
el/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Test Bank for Criminology The Core, 4th Edition

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-criminology-the-
core-4th-edition/

Test Bank for Juvenile Delinquency The Core, 5th


Edition : Siegel

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-juvenile-
delinquency-the-core-5th-edition-siegel/

Test bank for Criminology: Theories Patterns and


Typologies 13th Edition by Siegel

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-criminology-
theories-patterns-and-typologies-13th-edition-by-siegel/

Test Bank for Criminal Justice and Criminology 7th


Edition by Maxfield

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-criminal-justice-
and-criminology-7th-edition-by-maxfield/
Test Bank for Criminal Justice In Action The Core 7th
Edition Gaines

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-criminal-justice-
in-action-the-core-7th-edition-gaines/

Criminology A Sociological Understanding 7th Edition


Barkan Test Bank

https://testbankbell.com/product/criminology-a-sociological-
understanding-7th-edition-barkan-test-bank/

Test Bank for Biology: The Core 2nd Edition

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-biology-the-
core-2nd-edition/

Test Bank for Psychology Core Concepts, 7th Edition :


Zimbardo

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-psychology-core-
concepts-7th-edition-zimbardo/

Test bank for Biology: The Core 0321744144 /


9780321744142

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-biology-the-
core-0321744144-9780321744142/
Name: Class: Date:

Chapter 01
Test Bank for Criminology The Core 7th
Edition by Siegel
Full download chapter at: https://testbankbell.com/product/test-bank-for-criminology-the-core-
7th-edition-by-siegel/

1. Criminology is an academic discipline that uses scientific methods to study the nature, extent, cause, and
control of criminal behavior.
a. True
b. False

ANSWER: True

2. The criminological enterprise subarea of criminal statistics/crime measurement involves creating


methodologies that are able to accurately measure activities, trends, and patterns in crime.
a. True
b. False

ANSWER: True

3. The branch of social science that uses the scientific method of the natural sciences and suggests that human
behavior is a product of social, biological, or economic forces which one can measure empirically is known as
the Classical School of Criminology.
a. True
b. False

ANSWER: False

4. Chicago School sociologists argued that social forces operating in urban areas created a crime-
promoting environment; some areas were “natural areas” for crime.
a. True
b. False

ANSWER: True

5. Critical criminologists contend that society’s economic system plays a significant role in producing criminal
behavior.
a. True
b. False

ANSWER: True

6. The juvenile delinquency research of Eleanor and Sheldon Glueck (in the 1940s and 1950s) profoundly
influenced criminology and formed the basis for today’s trait theory.
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 1
Name: Class: Date:

Chapter 01
a. True
b. False

ANSWER: False

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 2


Name: Class: Date:

Chapter 01

7. A crime becomes a deviant act when it is deemed by lawmakers as socially harmful or dangerous.
a. True
b. False

ANSWER: False

8. According to the conflict view of crime, criminal laws are viewed as acts created to protect the haves from the
have- nots.
a. True
b. False

ANSWER: True

9. The consensus view of crime suggests that the definition of crime reflects the preferences and opinions of
people who hold social power in a particular legal jurisdiction.
a. True
b. False

ANSWER: False

10. Under common law, if a new rule was successfully applied in a number of different cases, it would
become a precedent.
a. True
b. False

ANSWER: True

11. The distinction between whether a crime is classified as a felony or misdemeanor is based upon the age
of the individual committing the crime.
a. True
b. False

ANSWER: False

12. Over the past decades, it has been shown that criminological research has been influenced by government
funding linked to topics the government wants researched and topics the government wishes to avoid.
a. True
b. False

ANSWER: True

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 3


Name: Class: Date:

Chapter 01

13. Bail is established at the preliminary hearing.


a. True
b. False

ANSWER: False

14. Members of a grand jury are made up of law enforcement officers and judges.
a. True
b. False

ANSWER: False

15. At the preliminary hearing, the judge decides whether there is probable cause sufficient for trial.
a. True
b. False

ANSWER: True

16. Not all crimes are deviant, and not all deviant acts are criminal.
a. True
b. False

ANSWER: True

17. Developmental criminologists trace criminal careers over the life course.
a. True
b. False

ANSWER: True

18. Penology refers to the subarea of criminology that focuses on the correction and control of criminal offenders.
a. True
b. False

ANSWER: True

19. According to the text, recent research in the subarea of criminology involving terrorism found that mental illness
is the primary cause in explaining why young people become terrorists.
a. True
b. False

ANSWER: False

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 4


Name: Class: Date:

Chapter 01

20. An evaluation of the Risk-Need-Responsivity (RNR) program, which classifies people on probation, among
other things, has been found to cut recidivism rates for high-risk offenders by as much as 20 percent.
a. True
b. False

ANSWER: True

21. A jury that is unable to agree on a decision, thus leaving the case unresolved and open for possible retrial is
known as a hung jury.
a. True
b. False

ANSWER: True

22. To be truly ethical, criminological research must have social value to research participants rather than simply
doing no harm.
a. True
b. False

ANSWER: True

23. Nolle prosequi refers to the notion of "no prosecution," or cases in which the state has so much evidence
against the defendant that a trial is not needed in order to convict the accused.
a. True
b. False

ANSWER: False

24. Criminal statistics need to be both valid and reliable.


a. True
b. False

ANSWER: True

25. When criminal penalties are reduced rather than eliminated, criminal acts are decriminalized.
a. True
b. False

ANSWER: True

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 5


Name: Class: Date:

Chapter 01

26. Social science research suggests that, because capital murder cases involve community pressure to
convict a defendant, the community pressure increases the likelihood of convicting the right person.
a. True
b. False

ANSWER: False

27. Because of the importance to society of research in criminology, it is not necessary for researchers to keep
records and information confidential.
a. True
b. False

ANSWER: False

28. The academic discipline of criminology uses scientific methods to study the of criminal behavior.
a. nature, extent, cause, and control
b. history, economics, and control
c. prevalence, placement, and reduction
d. economics, politics, and policies

ANSWER: a

29. Marvin Wolfgang’s 1958 study Patterns in Criminal Homicide is an example of which subarea of the
criminological enterprise?
a. Developing theories of crime causation
b. Understanding and describing criminal behavior
c. Criminal statistics/crime measurement
d. Sociology of law

ANSWER: b

30. Gathering valid crime data, devising new research methods, and measuring crime patterns and trends fall under the
subarea of the criminological enterprise.
a. victimology
b. penology/sentencing/corrections
c. theory construction
d. criminal statistics/crime measurement

ANSWER: d

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 6


Name: Class: Date:

Chapter 01

31. Criminologists interested in computing criminal statistics focus on creating measurements of criminal
behavior.
a. tactical and strategic
b. valid and reliable
c. legal and positivist
d. current and applicable

ANSWER: b

32. Cesare Beccaria, in the 1700s, was one of the first scholars to develop a systematic understanding of why people
commit crime. Beccaria helped to form the core of what today is referred to as criminology.
a. determinism
b. classical
c. positivism
d. Marxism

ANSWER: b

33. “Let the punishment fit the crime” refers to which criminological school of thought?
a. Positivist criminology
b. Developmental criminology
c. Classical criminology
d. Sociological criminology

ANSWER: c

34. Individuals interact with various people, organizations, institutions, and social norms as they mature and develop.
This process is referred to as .
a. integration
b. socialization
c. assimilation
d. civilization

ANSWER: b

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 7


Name: Class: Date:

Chapter 01

35. The was a group of urban sociologists who examined how neighborhood conditions, such as poverty
levels, influenced crime rates. Their sociological vision transformed into social structure theory.
a. Philadelphia School
b. Seattle School
c. Chicago School
d. New York School

ANSWER: c

36. According to the structural perspective, crime rates are a function of forces, such as neighborhood
conditions, cultural factors, and norm conflict.
a. situational
b. internal
c. political
d. ecological

ANSWER: d

37. According to the biological/psychological perspective, which type of forces account for crime?
a. Internal
b. Political
c. Ecological
d. Situational

ANSWER: a

38. A deviant act becomes a crime when it is defined, .


a. challenged, and banned under common law
b. stigmatized, and banned under procedural law
c. prohibited, and punished under criminal law
d. prohibited, and punished under civil law

ANSWER: c

39. Which of the following situations reflect an act of deviance as opposed to a crime?
a. A thief who steals an unlocked automobile
b. A passerby who observes a person drowning and does not offer aid
c. A person who withdraws from family after joining a religious cult
d. A man who rapes a woman

ANSWER: b

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 8


Name: Class: Date:

Chapter 01

40. In the 1930s, Harry Anslinger, then head of the Federal Bureau of Narcotics, launched a successful effort to
criminalize marijuana, which had been legal until that time. Which concept of crime does Anslinger’s moral crusade
reflect?
a. Consensus view of crime
b. Conflict view of crime
c. Interactionist view of crime
d. Legalistic view of crime

ANSWER: c

41. Which concept of crime implies that crimes are behaviors that all members of society consider to be repugnant, be
they rich and powerful or poor and powerless?
a. Consensus view of crime
b. Conflict view of crime
c. Interactionist view of crime
d. Legalistic view of crime

ANSWER: a

42. The view of crime sees society as a collection of diverse groups who are in a constant and continuing
struggle to gain political power in order to advance their economic or social situation.
a. consensus
b. conflict
c. interactionist
d. legalistic

ANSWER: b

43. Mala in se crimes, such as murder and rape, reflect which view of crime?
a. Consensus view of crime
b. Conflict view of crime
c. Interactionist view of crime
d. Legalistic view of crime

ANSWER: a

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 9


Name: Class: Date:

Chapter 01

44. Which of the following is not a legitimate social goal of the criminal law?
a. Enforcing social control
b. Encouraging revenge
c. Expressing public opinion and morality
d. Deterring criminal behavior

ANSWER: b

45. Mala prohibitum crimes, such as traffic offenses and gambling violations, change according to social conditions
and attitudes. Criminal law is used to codify these changes, reflecting which purpose of law?
a. Enforcing social control
b. Creating equity
c. Expressing public opinion and morality
d. Maintaining social order

ANSWER: c

46. The American legal system is a direct descendent of .


a. Roman appellate law
b. British appellate law
c. British common law
d. Roman common law

ANSWER: c

47. The most famous set of written laws of the ancient world was a code based on punishment via physical retaliation,
“an eye for an eye,” but the severity of punishment was dependent on one’s class standing. This code was known
as the .
a. Code of Hammurabi
b. Mosaic Code
c. Judeo-Christian Code
d. Code of the Israelites

ANSWER: a

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 10


Name: Class: Date:

Chapter 01

48. Under common law, if a royal judge successfully applied a ruling in a number of different cases and published that
ruling in order that other judges could apply the ruling in their subsequent decisions, the ruling would become
.
a. a precedent b.
a royal order c.
statutory law d. a
key decision

ANSWER: a

49. Which of the following offenses would be classified as a felony?


a. Petty larceny
b. Assault and battery
c. Burglary
d. Disturbing the peace

ANSWER: c

50. Not only should criminological research do no harm to subjects, but this research should also .
a. lead to prestige and status for the researcher
b. result in financial gain for the researcher
c. result in financial gain for research subjects
d. be empowering and directly useful to research subjects

ANSWER: d

51. Criminologists should be ethical in their research because .


a. they may face a jail sentence if they are not
b. they are moral entrepreneurs
c. the lives of millions of people may be influenced by their research
d. they are seeking to validate their own theories

ANSWER: c

52. Agencies of social control include all of the following except


a. corrections
b. courts
c. police
d. legislatures

ANSWER: d

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 11


Name: Class: Date:

Chapter 01

53. Police assume which role in the criminal justice system?


a. Apprehending suspects
b. Advocates for victims
c. Sentencing defendants
d. Incarcerating the guilty

ANSWER: a

54. Approximately how many people are arrested each year for serious felony offenses?
a. 2 million
b. 12 million
c. 24 million
d. 40 million

ANSWER: a

55. Which of the following places the decision points of the criminal justice system in order of their occurrence?
a. Complaint, arrest, arraignment, investigation
b. Plea bargaining, grand jury, correctional treatment, appeal
c. Custody, arraignment, adjudication, disposition
d. Disposition, investigation, correctional treatment, plea bargaining

ANSWER: c

56. The accused is brought before the trial judge and formal charges are read during which step in the criminal justice
process?
a. Adjudication
b. Arrest
c. Arraignment
d. Disposition

ANSWER: c

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 12


Name: Class: Date:

Chapter 01

57. Donald was arrested for murdering an acquaintance. At the trial, Donald takes the stand and testifies that he and
the victim knew each other. He admits that they would drink and use drugs together. One night while “partying,”
Donald explains in his testimony, an argument got out of hand during a card game. Donald explains that the victim
accused him of cheating and pulled out a knife on him and started swinging it in the air. Donald said that he had no
choice but to pull out his gun and shoot the victim. The jury convicted Donald of manslaughter.
According to Marvin Wolfgang, the incident described above is best characterized as a .
a. criminological enterprise
b. misdemeanor
c. victim-precipitated homicide
d. white-collar homicide

ANSWER: c

58. Donald was arrested for murdering an acquaintance. At the trial, Donald takes the stand and testifies that he and
the victim knew each other. He admits that they would drink and use drugs together. One night while “partying,”
Donald explains in his testimony, an argument got out of hand during a card game. Donald explains that the victim
accused him of cheating and pulled out a knife on him and started swinging it in the air. Donald said that he had no
choice but to pull out his gun and shoot the victim. The jury convicted Donald of manslaughter.
What subarea of criminology would be most interested in understanding the victim’s role in Donald’s case?
a. Crime statistics
b. Penology
c. Sociology of law
d. Victimology

ANSWER: d

59. Donald was arrested for murdering an acquaintance. At the trial, Donald takes the stand and testifies that he and
the victim knew each other. He admits that they would drink and use drugs together. One night while “partying,”
Donald explains in his testimony, an argument got out of hand during a card game. Donald explains that the victim
accused him of cheating and pulled out a knife on him and started swinging it in the air. Donald said that he had no
choice but to pull out his gun and shoot the victim. The jury convicted Donald of manslaughter.
Who would argue that Donald weighed the potential costs and benefits of shooting the victim and decided to pull
the trigger as a result of free will?
a. A conflict theorist
b. A critical criminologist
c. A positivist
d. A rational choice theorist

ANSWER: d

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 13


Name: Class: Date:

Chapter 01

60. Donald was arrested for murdering an acquaintance. At the trial, Donald takes the stand and testifies that he and
the victim knew each other. He admits that they would drink and use drugs together. One night while “partying,”
Donald explains in his testimony, an argument got out of hand during a card game. Donald explains that the victim
accused him of cheating and pulled out a knife on him and started swinging it in the air. Donald said that he had no
choice but to pull out his gun and shoot the victim. The jury convicted Donald of manslaughter.
Assuming Donald’s guilt, rehabilitation would begin at what phase of the criminal justice process?
a. Preliminary hearing
b. Arrest
c. Trial
d. Incarceration

ANSWER: d

61. Governor Smith is interested in overhauling the criminal justice system in his state. He realizes that this is a huge
endeavor and will need the help of many experts in the field who make up the agencies of social control. He begins
assembling his team to look at crime and the criminal justice system in his state.
The lawyers on his team believe that acts prohibited by the criminal law constitute behaviors considered
unacceptable and impermissible. They believe that government should achieve a number of social goals when
outlawing certain behaviors. Which common goal is said to have been met by applying criminal punishments that
are designed to prevent crimes before they occur?
a. Enforcing social control
b. Discouraging revenge
c. Teaching moral values
d. Deterring criminal behavior

ANSWER: d

62. Which of the following is not one of the subareas of criminology outlined in the text?
a. Biosocial behaviorism
b. Victimology
c. Penology
d. Criminal Statistics

ANSWER: a

63. Edwin Sutherland is most known for his pioneering research in which of the following fields?
a. White-collar crime
b. Environmental crime
c. Social bond theory
d. Techniques of neutralization

ANSWER: a

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 14


Name: Class: Date:

Chapter 01

64. A statutory requirement that a certain penalty shall be carried out in all cases of conviction for a specified offense or
series of offenses is known as .
a. mandatory sentencing
b. specified sentencing
c. selective sentencing
d. required sentencing

ANSWER: a

65. A relapse into criminal behavior after apprehension, conviction, and correction for a previous crime is known as
.
a. neutralization theory
b. recidivism
c. enology
d. responsivity

ANSWER: b

66. The view that criminality is a function of people’s interactions with various organizations, institutions, and processes
in society is known as .
a. social process theory
b. techniques of neutralization
c. social conflict theory
d. social structure theory

ANSWER: a

67. During jury deliberations, Theodore, a juror, analyzed the case in terms of politics and the power of the ruling class.
Li-Ming, another juror asserted that there could be no objective view of the case, and the jurors should admit to
their subjective views. Which common concept of crime is NOT represented by Theodore’s and Li-Ming’s views?
a. Deviance view
b. Interactionist view
c. Consensus view
d. Conflict view

ANSWER: c

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 15


Name: Class: Date:

Chapter 01

68. The branch of social science that uses the scientific method of the natural sciences and suggests that human
behavior is a product of social, biological, psychological, or economic forces that can be empirically measured is
called .
a. positivism
b. socialization
c. classical criminology
d. conflict theory

ANSWER: a

69. Which of the following describes critical criminology?


a. The view that crime is a product of the capitalist system.
b. The view that crime is a function of a decision-making process weighing the benefits and costs of a crime.
c. The view that crime is a product of the socialist system.
d. The view that crime is caused by an advantaged economic class position.

ANSWER: a

70. Which of the following is a definition of crime that integrates various concepts of crime?
a. Crime is a violation of individual rules of behavior as interpreted and expressed by the criminal law, which
reflects public opinion, traditional values, and the viewpoint of people currently holding social and political
power.
b. Crime is a violation of societal rules of behavior as interpreted and expressed by the civil law, which reflects
public opinion, traditional values, and the viewpoint of people currently holding social and political power.
c. Crime is a violation of societal rules of behavior as interpreted and expressed by the criminal law, which
reflects public opinion, traditional values, and the viewpoint of people currently with no social and political
power.
d. Crime is a violation of societal rules of behavior as interpreted and expressed by the criminal law, which
reflects public opinion, traditional values, and the viewpoint of people currently holding social and political
power.

ANSWER: d

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 16


Name: Class: Date:

Chapter 01

71. Which of the following describes how criminal law has changed regarding adult same-sex relations?
a. The Supreme Court declared that the federal government had no position on state laws that made same-sex
relations between consenting adults criminal.
b. The Supreme Court declared that state laws that made same-sex relations between consenting adults
criminal were unconstitutional and eventually legalized same-sex marriage.
c. The Supreme Court declared that state laws that made same-sex relations between consenting adults
criminal were unconstitutional but did not legalize same-sex marriage in all states.
d. The Supreme Court declared that state laws that made same-sex relations between consenting adults
criminal were constitutional and eventually outlawed same-sex marriage.

ANSWER: b

72. Which of the following is an example of ethical behavior in criminology?


a. Research should be directed by its sources of funding.
b. Research may subjectively reflect the interests of funding organizations.
c. Researchers should not ignore topics that government funders want to avoid.
d. Researchers should focus only on topics that government funders prefer.

ANSWER: c

73. The agencies of government that are responsible for apprehending, adjudicating, sanctioning, and treating
criminal offenders are known as the system.
a. criminal justice
b. criminal judgment
c. conflict justice
d. conflict judgment

ANSWER: a

74. consists of actions that depart from the social norm.

ANSWER: Deviant behavior

75. The treatment of criminal offenders that is aimed at preventing future criminal behavior is .

ANSWER: rehabilitation

76. is the study of the victim’s role in criminal events.

ANSWER: Victimology

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 17


Name: Class: Date:

Chapter 01

77. is the branch of social sciences that uses the scientific method of the natural sciences and
suggests
that human behavior is a product of social, biological, psychological, or economic forces that can be
empirically measured.

ANSWER: Positivism

78. A lack of norms or clear social standards is referred to as .

ANSWER: Anomie

79. A is an act deemed socially harmful or dangerous and is prohibited under the criminal law.

ANSWER: crime

80. The written code that defines crimes and their punishments is .

ANSWER: criminal law

81. The is the foundation of Judeo-Christian moral teachings and a basis for the U.S. legal system.

ANSWER: Mosaic Code

82. A is a serious offense that carries a penalty of imprisonment, usually for one year or more.

ANSWER: felony

83. A pledge by the accused to return for trial, which may be accepted in the form of bail is known as .

ANSWER: recognizance

84. A written accusation returned by a grand jury charging an individual with a specified crime based on the
prosecutor’s demonstration of probable cause is known as .

ANSWER: indictment

85. Fingerprinting, photographing, and recording personal information of a suspect is commonly referred to as .

ANSWER: booking

86. Taking a criminal case to a higher court on the grounds that the defendant was found guilty because of legal
error or violation of his or her constitutional rights is known as a/an .

ANSWER: appeal

87. An agreement between prosecution and defense in which the accused pleads guilty in return for a reduced
sentence, reduction of charges, or some other consideration is known as .

ANSWER: plea bargaining

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 18


Name: Class: Date:

Chapter 01

88. A focus for some criminologists, which is concerned with social, political, and intellectual influences of law and
legal activity, is known as sociology of law, law and society, or studies.

ANSWER: sociolegal

89. The is a component of the criminal justice system, which incapacitates convicted offenders and
attempts to aid in their treatment and rehabilitation.

ANSWER: correctional system

90. An ethical issue in criminology is whom to study or the use of care in the selection of .

ANSWER: research subjects

91. Describe and analyze an example of deviant behavior that is becoming criminalized.

ANSWER: Answers will vary.

92. People who follow the interactionist view of crime believe that reality is not objective. If this view is true, how
is it possible for any group such as a jury to reach agreement on a defendant’s guilt?

ANSWER: Answers will vary.

93. Which of the social goals of criminal law is most important? Which is least important? Why?

ANSWER: Answers will vary.

94. List and describe some of the protections needed for an innocent person going through the process of justice.

ANSWER: Answers will vary.

95. Imagine that you are conducting criminological research. An interview subject tells you that he or she
committed a felony. What would, or should, you do?

ANSWER: Answers will vary.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 19


Another random document with
no related content on Scribd:
Hänen sydämestään pulpahti palava rukous, että hänen osakseen
kerran tulisi täydellinen onnellisuus, vaikka vain hetkiseksi.

Sitten muuttui soitto ja sen mukana tytön mieliala. Hän nykäisi


päätään taaksepäin ja räpytti vihaisesti silmiään haihduttaakseen
niistä kosteuden. Mikä hänen oli? Totisesti hän oli koko maailman
epäkiitollisin tyttö. Jos hänellä oli suruja, niin täytyi niiden olla hänen
itsensä tuottamia. Hänelle oli oltu miltei uskomattoman
hyväntahtoisia, ei oltu jätetty tekemättä mitään hänen ilokseen.
Hänen vain muutamia viikkoja sitten viettämänsä elämä oli hänen
nykyisen olonsa mittaamattoman kaukainen vastakohta. Mitä hän
vielä kaipasi? Oliko hän niin itsekäs, että saattoi ajatellakaan entistä
kovaa osaansa? Häpeä täytti hänen mielensä, ja hän loi katseensa
vierellään istuvaan naiseen äkillisen kiitollisuuden ja rakkauden
puuskan vallassa. Mutta neiti Craven oli vihdoinkin kiintynyt
kortteihinsa eikä nähnyt ympäristöään, ja heikko hymy huulillaan
Gillian käänsi huomionsa läheisellä tuolilla istuvaan äänettömään
olentoon. Craven oli tullut huoneeseen muutamia minuutteja
aikaisemmin. Hän nojasi välinpitämättömänä tuolin selkänojaan,
varjostaen toisella kädellä kasvojaan sammuneen savukkeen
riippuessa toisen sormien välissä. Gillian katseli häntä kauan ja
vakavasti, ihmetellen, kuten hän aina ihmetteli, millaisethan olivat
olleet Cravenin ja hänen isänsä tapaisen miehen väliset suhteet,
mikä oli saanut Cravenin ottamaan kannettavakseen taakan, joka oli
laskettu hänen hartioilleen. Ja hänen poskiansa alkoi taaskin
kuumentaa hänen ajatellessaan kuinka suurena rasituksena hän oli
Cravenille. Oli nurinkurista, että hänellä oli sellainen kuorma!

Hän tukahdutti huokauksen, ja hänen silmiinsä tuli haaveellinen


ilme, kun hän vaipui ajattelemaan häntä odottavaa tulevaisuutta. Ja
hänen innokkaan luottavana suunnitellessaan tuulentupiaan, siveli
hänen kätensä hyväilevästi koiran päätä Petersin soittaman haikean
valssin tahdissa.

Näpättyään äkillisen, odottamattoman sävelen soittaja nousi


pianon äärestä ja liittyi huoneen toisessa päässä olevaan
seurueeseen. Neiti Craven sekoitteli kortteja touhuisasti. »Kiitos,
Peters», sanoi hän ja nyökkäsi hymyillen. »Kun kuulen sinun
soittavan, muistuvat entiset ajat mieleeni. Gillianista olet antautunut
väärälle uralle; hän mieluummin näkisi sinut Queen's Hallissa.»

Peters nauroi tytön punehtuneena puolustautuessa ja istuutui


lähelle korttipöytää. Kesken jaon neiti Craven sytytti uuden
savukkeen.

»Mitä uutta kuuluu kreivikuntaamme?» tiedusti hän, lisäten


selitykseksi
Gillianille: »Hän on kävelevä tietoaitta, rakas ystävä.»

Peters naurahti. »Ei mitään erikoista, mylady. Kunnassamme on


viime aikoina vietetty erittäin siivoa elämää. Vanha Holmwoodin Lacy
on kuollut; hänen sijastaan on Bill Lacy ohjaksissa ja hakkauttaa
parhaillaan tammia maksaakseen nuoruuden erehdyksiään — joista
muuten yksikään ei totta puhuen ole kauhea. Hamer-Banisterit ovat
vihdoinkin sortuneet — heitä on enemmän sääli — ja Hamer on
vuokrattu joillekin varakkaille australialaisille, joilla nähtävästi on
rajattomasti rahaa, kovin omituisia sanontatapoja ja jotka ovat kovin
kauniin itsevarmoja. Heillä oli hyvät suositukset, ja Sandra on
ottanut, heidät ihastuneena vastaan — heillä on samanlaisia
harrastuksia.»

»Hevosasioita otaksuttavasti. Miten Horringfordit voivat?»


»Jotakuinkin entiseen tapaan», vastasi Peters. »Horringford on
kokonaan syventynyt Egyptin asioihin, ja Sandra on jälleen
sotapolulla», lisäsi hän hämärästi.

Neiti Craven myhähti. »Mistä on tällä kertaa kysymys?»

Petersin kulmakarvat värähtivät omituisesti.

»Sosialismista!» Hän hihitti. »Hänellä on ihan uusi, perin


omintakeinen käsitys siitä varsin venyvästä käsitteestä. Pyysin
Sandraa selittämään minulle sen järjestelmän periaatteita, ja hänen
esityksensä oli hyvin monisanainen ja perin arvoituksellinen. Se
tuntuu sisältävän ihmisen oikeudet, joukkojen kohottamisen,
maanomistajan ja vuokralaisen suhteet, joutilaan rikkaan
psykologisen huonontumisen —»

»Sandra ja psykologia — armias taivas!» päivitteli neiti Craven,


vieden kätensä tukkaansa.

»— Ja köyhien ja sorrettujen aseman parantamisen», jatkoi


Peters. »Se ei kuulosta ihan alkuperäiseltä, mutta minulle on
kerrottu, että agitatsioni on perin uudenlaista. Sandra puuhaa
ankarasti oman väkensä keskuudessa», lopetti hän ja nojautui
nauraen taaksepäin tuolissaan.

»Mutta — köyhät ja sorretut! Pidin Horringfordia mallikelpoisena


maanomistajana ja hänen tiluksensa luulin kelpaavan esimerkiksi
muille kuningaskuntamme tilanhaltijoille.»

»Juuri niin. Sehän juuri huvittavaa onkin. Mutta sellainen pieni


sivuseikka ei säikytä Sandraa. Siitä koituu hänelle kesäinen
harrastus, hän ei juuri tiedä, mitä tekisi, metsästysajan mentyä. Hän
on käynyt tähän sosialismijuttuun käsiksi varsin perinpohjaisesti,
järjestänyt kokouksia ja luentotilaisuuksia. Heidän pyrkimyksiensä
erikoisena sivuhaarana kuulostaa olevan tyyten uusi suunnitelma
lapsien kasvattamiseksi. Siitä minulla on jokseenkin hatarat tiedot —
sain Sandran kiukustumaan pahanpäiväisesti sanomalla sen
mielestäni muistuttavan tuotteitaan myyvän puutarhurin
voimaperäistä viljelyä. Se, ettei Sandralla ole omia lapsia, ei haittaa
mitään — hänen päänsä on täynnänsä mitä kauneimpia teorioita.
Mutta teoriat eivät tunnu oikein hyvin menevän kylän naisten
päähän. Tuonnottain hän tyrmistyi, kun eräs perheenäiti pamautti
hänelle suoraan vasten kasvoja, ettei hän käsittänyt Sandran puheita
— mikä epäilemättä oli ihan totta. Mutta sanontatapa taisi olla
epämieluinen, ja Sandra oli hyvin harmissaan ja valitti Thomsonille,
uudelle tilanhoitajalle. Tämä, mies-paha, joutui kahden tulen väliin,
sillä maan vuokraajatkin olivat käyneet valittamassa, että heitä
häirittiin. Niinpä hänen oli mentävä Horringfordin puheille, ja siellä
sukeutui mainio kohtaus. Sen johdosta Sandra soitti tänä aamuna
minulle ja kertoi, että Horringford käyttäytyi kuin karhu, että hän oli
kokonaan kietoutunut ummehtuneihin muumioihinsa ja menettänyt
viimeisenkin ihmisyyskipinänsä. Huomenna hän muka aikoi tulla
tänne puoliselle kertoakseen minulle kaikki — hän riemastui
kuullessaan, että talo on taaskin asuttu ja tulee teidän luoksenne
teelle, jolloin epäilemättä saatte toisen painoksen hänen
murhevirttään. Puolen tunnin kuluttua soitti Horringford ja valitti
Sandran olleen erittäin vaivaloisen ja puuhailleen jotakin uutta
hullutusta, joka oli ärsyttänyt kaikkia; Thomson toi hänelle joka päivä
ainakin yhden vuokralaisen irtisanoutumiskirjeen; sanalla sanoen:
piru oli merrassa, ja hän pyysi minua käyttämään vaikutusvaltaani ja
puhumaan Sandralle järkeä. Hän nähtävästi valmistaa kaikin voimin
jonkun faaraon elämäkertaa ja oli hyvin harmissaan häiriöstä.»
»Jos hän välittäisi hiukan vähemmän faaraoista ja rahtusen
enemmän
Sandrasta —» virkkoi neiti Craven, puhaltaen miettivästi
savurenkaita.
Peters pudisti päätään.

»Kyllä hän välitti — sehän juuri surkeata onkin», sanoi hän


verkkaisesti. »Mutta mitä olisi voinut odottaa? Tunnethan koko jutun.
Sandra joutui naimisiin lapsena, jolloin hänen olisi pitänyt olla
koulupenkillä, eikä hänen mieltään kuulustettu lainkaan. Horringford
oli lähes kaksikymmentä vuotta vanhempi kuin hän on ja aina ollut
harvapuheinen ja syventynyt egyptiläisiin tutkimuksiinsa. Sandralla ei
ollut koko maailmassa muita ihanteita kuin tallit. Horringford
ikävystytti häntä suunnattomasti, ja vilpitön kun on, ei Sandra
empinyt, vaan sanoi sen hänelle suoraan. Heillä ei ollut ainoatakaan
yhteistä ajatusta. Hän ei voinut pitää miestä minkäänarvoisena, ja
niinpä he loittonivat toisistaan, ja Horringford sulkeutui entistä
enemmän kuoreensa.»

»Entä mitä sinä aiot tehdä, Peter?» Cravenin äkillinen kysymys


säpsähdytti toisia, sillä hän ei ollut näyttänyt kuuntelevan
keskustelua.

Peters viritti savukkeen ja poltti vähän aikaa, ennenkuin vastasi.


»Kuuntelen loppuun saakka, mitä Sandralla on sanottavaa», alkoi
hän vihdoin puhua. »Sitten ilmaisen hänelle muutamia seikkoja, jotka
hänen mielestäni pitäisi tietää, ja kehoitan häntä pyytämään
Horringfordia ottamaan hänet mukaansa Egyptiin ensi talvena.»

»Minkä tähden?»
»Sen tähden, että Horringford Egyptissä ja Horringford
Englannissa ovat kaksi hyvin erilaista ihmistä. Tiedän sen — koska
olen sen nähnyt. Se on vain ajatus; se saattaa luonnistua. Joka
tapauksessa kannattaa koettaa.»

»Entäpä jos lady Horringford ei taivu sulavan kielesi neuvoihin?»

»Kyllä hän taipuu — ennenkuin jätän hänet rauhaan», vakuutti


Peters jurosti, purskahtaen sitten nauramaan. »Hänen
tämänaamuisesta haastelustaan arvasin hänen hieman
säikähtäneen, että oli pistänyt sormensa mehiläispesään. En usko
hänen olevan pahoillaan päästessään vähäksi aikaa muuanne
antaakseen kaiken jälleen rauhoittua. Siihen mennessä hän voi
hiljalleen tasaantua ja ilmoittaa Egyptiin lähdön syyksi vetäytyäkseen
lopullisesti pois koko hommasta.»

»Onko Sandrassa mielestäsi suurempi syy kuin Horringfordissa?»


kysyi neiti Craven äänessään uhitteleva soinnahdus.

Peters kohautti olkapäitään. »Minusta on vikaa heissä


kummassakin. Mutta ennen kaikkea moitin järjestelmää, josta koko
pulma on saanut alkunsa.»

»Tarkoitatko, että Sandran olisi pitänyt itsensä saada valita puoliso


itselleen? Hän oli vasta lapsi —»

»Ja Horringford oli niin helkkarin oivallinen sulhanen», pisti Craven


kyynillisesti väliin, siirtyen tuoliltaan pieluspeitteiselle pesäristikolle.

Gillian istui neiti Cravenin tuolin käsinojalla, sovitellen


pasianssikortteja nahkaiseen koteloon. Hän katsahti nopeasti toisiin.
»Minä olen luullut, että Englannissa kaikki tytöt valitsevat
puolisonsa ja että he menevät naimisiin oman mielensä mukaan»,
virkkoi hän kummastuneena.

»Teoreettisesti on asia niin, rakas», vastasi neiti Craven, »mutta


käytännössä on usein toisin. Yleensä tytöt järjestävät itse
tulevaisuutensa ja valitsevat puolisonsa. Mutta vielä on paljon
vanhanaikaisia ihmisiä, jotka röyhkeästi vaativat itselleen oikeutta
määrätä tytärtensä elämästä ja ovat kouluttaneet heidät niin, että
vanhempien toiveiden vastustaminen on miltei sula mahdottomuus.
Ilmestyy sopiva kosija, vanhemmat painostavat tyttöä — ja kaikki on
valmista. Otetaan esimerkiksi Sandra. Muutamien vuosien kuluttua
hän otaksuttavasti olisi itse valinnut — ja viisaasti. Mutta asiain näin
ollen ei avioliitto ollut johtunut hänen mieleensäkään.»

»Hän ei olisi voinut valita parempaa miestä», puolusti Peters


lämpimästi. »Jos Horringford vain olisi malttanut odottaa vuoden tai
pari —»

»Sandra olisi otaksuttavasti karannut jonkun tallirengin tai


sirkusratsastajan kanssa, ennenkuin olisi ehtinyt tulla täysi-
ikäiseksi!» pilaili neiti Craven nauraen. »Mutta se on vaikea
kysymys, se puolison valitseminen», jatkoi hän miettivästi,
»Poikamiehenä kykenen pohtimaan sitä täysin tyynesti. Mutta jos
olisin hulluuden hetkellä mennyt avioliittoon ja minulla olisi talon täysi
tyttäriä, saisin hermopuistatuksia joka kerta, kun vieras mies
ilmestyisi oveni sisäpuolelle.»

»Et usko meidän olevan varsin korkealla tasolla, mylady»,


pahoitteli
Peters.
»Hyvä ihminen, en usko teidän olevan millään tasolla — tiedän
teistä liian paljon», vastasi neiti Craven hymyillen.

Peters nauroi. »Mitä sinä arvelet, Barry?»

Ainoan välihuomautuksensa jälkeen Craven oli istunut


äänettömänä, ikäänkuin keskustelu ei enää olisi kiinnittänyt hänen
mieltään. Hän ei vastannut Petersin kysymykseen vähään aikaan, ja
kun hän vihdoin puhkesi puhumaan, oli hänen äänensä omituisen
pingoittunut. »En usko mielipiteeni painavan kovinkaan paljoa, mutta
minusta tuntuu, että naiset panevat paljon alttiiksi kummassakin
tapauksessa. Mies ei voi koskaan tietää, minkälaiseksi lurjukseksi
hän muuttuu, kun siksi tulee.»

Syntyi painostava hiljaisuus. Neiti Craven piti katseensa


suunnattuna korttipöytään hermostuneena ja pahojen aavistusten
vallassa; sellaista hän ei ollut ennen kokenut. Hänen veljenpoikansa
sanoissa ja katkerassa sävyssä tuntui piilevän salattu merkitys, ja
hän vaivasi aivojaan keksiäkseen puheenaiheen, joka lievittäisi
huoneessa vallitsevaa jännitystä. Mutta Peters katkaisi
äänettömyyden, ennenkuin se ehti muuttua vaivaavaksi. »Se ainoa
täällä oleva henkilö, jota asia lähemmin koskee, ei ole lausunut
mielipidettään. Mitä te arvelette, neiti Locke?»

Gillian punehtui hieman. Hänen oli vielä vaikeata sekaantua


yleiseen keskusteluun ja muistaa, että häntä voitaisiin millä hetkellä
tahansa vaatia tuomaan esiin omia ajatuksiaan.

»Pelkäänpä, että minulla on ennakkoluuloja. Minut on kasvatettu


luostarissa — Ranskassa», vastasi hän empien.
»Siis kannatatte ranskalaisten tapaa, hehän solmivat sovinnaisia
avioliittoja?» huomautti Peters.

Gillian loi häneen tummista silmistään vakavan katseen.


»Luullakseni se on — varmempi», sanoi hän hitaasti.

»Ja siis onnellisempi?»

Tytön poskien puna tummeni. »Oi, en tiedä. En ymmärrä


englantilaisten tapoja. Osaan puhua vain Ranskasta. Keskustelimme
siitä luostarissa — luonnollisesti, koska se oli kiellettyä, que voulez
vous?» Hän hymyili. »Jotkut ystävistäni menivät naimisiin. Heidän
vanhempansa järjestivät heidän avioliittonsa. Tuntuu, että» — hän
takertui, jatkaen sitten hätäisesti — »että puolison valitsemiseen
liittyy paljon sellaista, mitä — tytöt eivät käsitä, minkä vain
vanhemmat ihmiset ymmärtävät. Niin ollen on kenties parasta, että
he järjestävät asian, joka on niin vakava ja niin — niin kestävä.
Heidän täytyy tietää enemmän kuin me tiedämme», lisäsi hän
rauhallisesti.
»Entä ovatko ystäväsi onnellisia?» tiedusti neiti Craven
suorasukaisesti.

»He ovat tyytyväisiä.»

Neiti Craven ärähti. »Tyytyväisiä!» kertasi hän halveksivasti.


»Avioliiton pitäisi antaa enemmän kuin tyytyväisyyttä. Se on kovin
laiha elinkautisen kumppanuuden perusta.»

Tytön kasvoille lehahti varjo.

»Eräs ystäväni meni naimisiin rakkaudesta», kertoi hän vitkalleen.


»Hän kuului vanhaan ylimystöön, ja hänen sukulaisensa toivoivat
hänelle loistavaa avioliittoa. Mutta hän rakasti muuatta taiteilijaa ja
meni hänen kanssaan naimisiin kaikesta vastustuksesta huolimatta.
Kuusi kuukautta hän oli Ranskan onnellisin tyttö — sitten hän sai
tietää, että hänen puolisonsa oli uskoton. Loukkaako teitä, että
puhun siitä — luostarissa me kaikki tiesimme sen. Pian senjälkeen
hän matkusti Caprille isänsä lahjoittamaan huvilaan, ja eräänä
aamuna hän meni uimaan — se oli hänen jokapäiväinen tapansa,
hän osasi tehdä vedessä kaikenlaisia temppuja. Mutta sinä aamuna
hän ui ulapalle — eikä palannut.» Gillianin hiljainen ääni aleni
melkein kuiskaukseksi.

Neiti Craven katsahti häneen epäilevästi. »Tarkoitatko, että hän


tahallaan hukutti itsensä?»

Gillian liikahti hieman, ikäänkuin vältellen. »Hän oli hyvin


onneton», virkkoi hän vienosti.

Sitä seuranneen äänettömyyden aikana hänen huolestunut


katseensa kääntyi melkein hänen huomaamattaan holhoojaan.
Craven oli noussut pystyyn ja seisoi jäykän liikkumattomana kädet
taskussa, tuijottaen suoraan eteensä. Hän näytti kokonaan
eristäytyneen muusta seurueesta, ikäänkuin hänen sielunsa olisi
lähtenyt vaeltamaan, jättäen kookkaan ruumiin tyhjäksi,
tunteettomaksi kuin kivikuvan. Gillian tunsi, ettei Craven ollut
tarkannut hänen sanojaan. Häntä harmitti, että oli lausunut ajatuksia,
joiden hän pelkäsi olevan kypsymättömiä ja arvottomia. Häneltä
pääsi nopea huokaus, ja käsittämättä sen syytä neiti Craven taputti
häntä lempeästi olalle. »Se on kovin murheellinen pikku tarina,
rakas.»

»Ja lujittaako se uskoanne, että tyttö tekee viisaasti


hyväksyessään hänelle valitun puolison, neiti Locke?» kysyi Peters
äkkiä, vilkaisten samalla kelloonsa ja nousten seisomaan.

Gillian nousi muiden mukana.

»Luullakseni se on — varmempaa», vastasi hän, kuten oli sanonut


aikaisemminkin, ja kumartui herättämään nukkuvaa villakoiraa.
V

Neiti Craven istui yksin Towersin kirjastossa. Hän oli lukenut, mutta
kirja ei ollut jaksanut kiinnittää hänen mieltään ja virui nyt
lukemattomana hänen sylissään, samalla kun hän oli vaipunut syviin
aatoksiin.

Hän istui hyvin hiljaa, tavallisesti kirkkaat kasvot pilvessä, ja kerran


tai pari pääsi häneltä raskas huokaus.

Lyhyt marraskuun päivä alkoi kallistua loppupuolelle, ja vaikka


iltapuoli olikin vasta alussaan, alkoi jo käydä hämäräksi.
Pimenemisen huomasi kirjastossa paremmin kuin muualla talossa —
huone oli synkkä heti aamuauringon siirryttyä sen ohitse. Se oli pitkä
ja kaita, seinissä oli noin kolmen ja puolen metrin korkuinen
tammilaudoitus ja sen yläpuolella kiersi parveke, jolle päästiin
takorautaisia portaita myöten. Sinne oli sijoitettu kokoelma nahka- ja
veliinikansiin sidottuja kirjoja, jotka verhosivat seiniä lattiasta
muutamia kymmeniä sentimetrejä korkean laipion alapuolelle.
Huoneen neljännessä seinässä, jolle parveke ei ulottunut, oli kolme
kapeata ikkunaa, joista näkyi ajotielle. Kalusto oli niukka ja tiukasti
Jaakko-kuninkaan ajan tyylin mukainen, sillä se oli yli kaksisataa
vuotta säilynyt jotakuinkin koskemattomana; siinä oli jykevä
kirjoituspöytä, pari pitkää, matalaa kaappia ja puolitusinaa tilavia
nojatuoleja, jotka myöhemmin oli päällystetty pieluksilla vastaamaan
nykyajan mukavuusvaatimuksia. Joitakuita vanhoja, hienoja
pronssiesineitä oli laudoitettujen seinien vierellä. Huoneessa vallitsi
tyynen rauhaisa tuntu. Vanha kalusto vaikutti upean vankalta.
Kiilloitettu laudoitus ja sen yläpuolella vanhojen kirjojen hyvin
järjestetyt rivit tekivät pysyväisen vaikutuksen; ne olivat aina
paikallaan, samalla kun tuli ja meni miespolvia ohimenevinä,
kiiltävistä tammilaudoista kuvastuvina, käsitellen painettuja aarteita,
joita luettaisiin vielä vuosisatoja sen jälkeen, kun he olivat jälleen
rauenneet tomuksi.

Talon henki tuntui aineellistuneen tässä isossa, hiljaisessa


huoneessa, joka oli avara ja kuitenkin kodikas, muodollinen, mutta
kuitenkin lämmintuntuinen.

Se oli neiti Cravenin lempipaikka. Ilmakehä siellä oli miellyttävä.


Täällä hän vielä läheisemmin kuin muualla tunsi pääsevänsä
kosketuksiin suvun hienon vaikutuksen kanssa, jota koko talo tuntui
huokuvan. Useimmissa huoneissa sen saattoi havaita, mutta
kirjastossa se oli voimakas.

Talo ja suku — ne olivat erottamattomasti liittyneet toisiinsa.

Satoja vuosia, katkeamattomana sarjana, isästä poikaan… isästä


poikaan… Neiti Craven oikaisihe istumaan suorana kuullessaan
nyyhkytyksen äänen, josta ei voinut erehtyä. Hämmästyneenä hän
katsoi kahta kyynelten jättämää märkää jälkeä polvillaan olevan,
avoimen kirjan sivulla. Lapsuudestaan saakka hän ei tietoisesti ollut
itkenyt. Olipa hyvä, että hän oli yksin, mietti hän, hätkähtäen ja
vilkaisten ympärilleen tyhjässä huoneessa. Hänen oli pidettävä
itseään tiukemmassa kurissa. Hän naurahti hieman epävarmasti,
yskäisi, niisti nenäänsä voimaperäisesti ja meni keskimäisen ikkunan
ääreen. Ulkosalla oli kolea marraskuun ilma. Tuuli puhalsi talon
ympärillä rajuina puuskina, jotka huojuttivat ja taivuttivat puiston isoja
alastomia puita ja sieppasivat pyörteisiinsä myöhään varisseita
lehtiä, nostaen ne jonoina ilmaan hajoittaakseen ne sitten jälleen
laajalle alueelle.

Sade pieksi ikkunan ruutuja. Mutta myrskyn myllertämänäkin oli


näköalalla oma omituinen viehätyksensä. Kaikkina vuodenaikoina se
oli kiehtova.

Neiti Craven katseli vankkoja, alastominakin kauniita puita ja


mietti, kuinkahan usein hän vielä näkisi niissä lehtisilmut. Otsaansa
rypistäen hän tukahdutti ilmoille pyrkivän huokauksen, painautui
likemmäksi ikkunaa ja tähyili ulos entistä tarkkaavammin. Itäänpäin
ja länteenpäin jatkuivat pitkät lehtokujat, jotka kaartuivat ja katosivat
pian näkyvistä. Talon edustalla oli laaja, hiekoitettu alue; sieltä vei
kaksi lyhyempää, tilavan, soikean tarhan kahden puolen kiertävää
lehtokujaa tallille, joka oli rakennettu vähän matkan päähän talon
etusivun kohdalle, mutta jonka kuusiaita piilotti.

Vaikka neiti Craven katseli jonkun aikaa, meni ohitse vain


riistanvartija kintereillään läpimärkä setteri, ja vavahtaen tarkkailija
kääntyi pois ikkunasta. Hän liikkui rauhattomasti sinne tänne, otti
käsiinsä kirjoja, pannen ne heti taaskin takaisin, penkoen kaapeista
painokuvia, jotka toisella silmäyksellä eivät häntä huvittaneet, ja
tarkastaen lapsuudestaan saakka tuntemiaan pronssiesineitä
pitkään ja tutkivasti, ikäänkuin olisi nyt nähnyt ne ensimmäisen
kerran.

Huoneeseen tuli palvelija ja mitään virkkamatta lisäsi puita uuniin.


Neiti Cravenin keskeytyneet ajatukset pyörähtivät uuteen uomaan.
Hän istuutui kirjoituspöydän ääreen, veti eteensä paperiarkin ja
kirjoitti vitkalleen päivämäärän. Mutta sitä edemmäksi hän ei
päässyt. Muste kuivui kynään hänen tuijottaessaan valkeaan
paperiin kykenemättä toivomallaan tavalla pukemaan sanoihin sen
kirjeen sisältöä, jonka hän aikoi kirjoittaa.

Vihdoin hän laski hopeisen kynänvarren kädestään, tehden


toivottoman eleen, ja hänen katseensa suuntautui
pronssiveistokseen, jota käytettiin kirjepainona. Se oli hänen omaa
työtään, ja hän hypisteli sitä hyväillen, huulillaan omituinen, suruinen
hymy, kunnes hänen rinnastaan puristui toinen haikea nyyhkäys;
sitten hän pani sen syrjään ja painoi kädet kasvoilleen.

»Se ei ole itseni tähden; Jumala tietää, ettei se ole itseni tähden»,
supatti hän ikäänkuin puolustellen. Sitten hän pinnisti voimiaan, sai
mielenliikutuksensa hillityksi ja yritti uudelleen kirjoittaa. Mutta
pantuaan paperille viisi tai kuusi sanaa hän nousi maltittomana
pystyyn, rypisti paperin kädessään, meni takan luokse ja heitti sen
loimuavien halkojen sekaan.

Hän katseli, kuinka se käpertyi, sen väri muuttui mustan


kirjoituksen selvästi näkyessä, ja sitten se raukesi tuhkaksi.
Tottumuksesta hän sitten otti savukkeen uuninreunuksella olevasta
rasiasta, mutta hänen sytyttäessään sitä välähti hänen mieleensä
äkillinen ajatus, ja hetkisen kestäneen epäröinnin jälkeen seurasi
savuke aloitettua kirjettä tuleen.

Kohautettuaan kärsimättömästi olkapäitään hän meni jälleen


istumaan nojatuoliin ja koetti taaskin lukea, mutta vaikka hänen
katseensa koneellisesti lipui pitkin painettuja rivejä, ei hän tajunnut
lukemaansa, ja laskettuaan kirjan kädestään hän ei enää
yrittänytkään haihduttaa harhailevia ajatuksiaan. Ne eivät olleet
hupaisia, ja kun ovi vähää myöhemmin avautui, käänsi hän hyvillään
päätään, huokaisten helpotuksesta. Sisälle astui Peters reippain
askelin.

»Tulin kuulusteluun», virkkoi mies nauraen. »Perheripitys piti


minua yksinäisyydessä tämän aamun. Aikoinani en välittänyt
sellaisesta mitään, mutta viime vuosi pilasi minut. Olin tilattu
puoliselle, mutta tulin niin pian kuin ehdin. Kaikki voivat toivottavasti
hyvin.»

Neiti Craven silmäili häntä hetkisen ennenkuin vastasi. Peters


seisoi selkä takkaan päin, kädet selän takana, kasvot rusottavina
tuulesta ja sateesta, terävät, siniset silmät suunnattuina häneen
luotettavina, varmoina. Omituinen sattuma oli tuonut miehen tänne
— juuri sillä hetkellä. Neiti Cravenin valtasi voimakas halu ottaa
hänet uskotukseen harvinaisessa asiassa. Hän oli tuntenut Petersin
ja luottanut häneen useampia vuosia kuin oikein muistikaan. Kuinka
paljon hän puhuisi? Hän oli kahdella päällä.

»Olet aina ajattelevainen, Peter», alkoi hän verkalleen. »Tuskinpa


on mitään anteeksiannettavaa.» Hän hymyili hieman. Barry lähti
ratsastamaan jonnekin varhain tänä aamuna, ja Gillian meni eilen
Horringfordeille. Odotan hänen palaavan tänään teelle. Minua taas
vaivasi luuvalo, reumatismi tai lentoleini selässä. En muista, mikä
niistä! Joka tapauksessa jäin kotiin.» Hän nauroi ja osoitti
savukkeita. Peters otti savukkeen ja naputti sitä peukalonsa kynteen.

»Olet ollut yksin. Miksi et soittanut? Olisin ollut hyvilläni


päästessäni eroon australialaisista. He ovat tavattoman ystävällisiä,
mutta jollakin tavoin — hm — painostavia», lisäsi hän hymähtäen.
»Rakas ihminen, ole iloissasi, ettei se johtunut mieleeni. Olen ollut
koko päivän kuin pääkipuinen karhu.» Hän katsoi Petersin ohitse
tuleen, ja kummastuneena hänen äänensä oudosta sävystä mies ei
virkkanut mitään, vaan poltti hitaasti savukettaan, nauttien lämmöstä
ajettuaan kylmässä sateessa avoimessa autossa. Hän ei koskaan
käyttänyt umpinaista vaunua. Jotkut neiti Cravenin lausumat sanat
olivat hämmästyttäneet häntä.

»Barry ratsastamassa —?» virkkoi hän, vilkaisten ulkona


raivoavaan myrskyyn.

»Niin. Hän söi aamiaista epä-inhimilliseen aikaan ja lähti varhain.


Säästä hän ei näy välittävän, mutta kyllä hän kastuu likomäräksi.»

»Hän on karaistunut mies», vastasi Peters lyhyesti. »Arvelinkin


hänen olevan ulkosalla. Tullessani äsken sisälle, vetelehti Joshio
eteishallissa, vilkuillen ajotielle. Odottamassa isäntäänsä kaiketi»,
lisäsi hän, karistaen savukkeestaan tuhkakokkareen tuleen. »Hän on
verraton kamaripalvelija», täydensi hän puhettaan jotakin
sanoakseen.

Mutta neiti Craven ei ollut kuulevinaan huomautusta. Hän tuijotti


yhäti lepattaviin liekkeihin, naputellen sormillaan tuolin käsinojia.
Kerran hän yritti puhua, mutta sanoja ei lähtenyt hänen huuliltaan.

Peters odotti. Hänellä oli selittämätön, mutta varma tunne, että


neiti Craven toivoi hänen odottavan, että hän yllyttämättäkin toisi julki
mielessään ilmeisesti pyörivän asian. Neiti Cravenin käytös osoitti
hänen olevan harvinaisen jännittyneen — hän oli tänään kokonaan
toisenlainen kuin tavallisesti. Vain kerran tai kahdesti koko heidän
elinkautisen ystävyytensä aikana hän oli näyttänyt Petersille vakavaa
puoltaan. Silloin hän oli pyytänyt apua — nytkin mies aavisti hänen
olevan avun tarpeessa. Peters ylpeili siitä, että tunsi hänet yhtä hyvin
kuin hän itsekin, ja ymmärsi, kuinka vaikeata hänen oli puhua.
Vaikka Peters arvasikin hänen huolestumisensa syyn, ei hän silti
tahtonut jouduttaa sen lausumista. Neiti Craven tarvitsi siihen oman
aikansa, hän ei voinut mennä puolitiehen vastaan. Hänen täytyi
odottaa syrjässä. Milloin olisikaan hän menetellyt muulla tavoin
Craven Towersissa! Hänen silmänsä välkkyivät omituisesti
takkatulen hohteessa, ja hän upotti kätensä takintaskuihin, tehden
äkillisen liikkeen. Äkkiä neiti Craven katkaisi äänettömyyden.

»Peter — olen kauhean huolissani Barrystä.» Sanat tulivat


kiivaasti.
Mies ymmärsi häntä liian hyvin tekeytyäkseen ymmälläolevaksi.

»Mylady, niin olen minäkin», vastasi hän kerkeästi, mikä ei ollut


suinkaan rauhoittavaa.

»Peter, mikä on vikana?» jatkoi toinen hengähtämättä. »Barry on


tyyten muuttunut. Sinä näet sen yhtä hyvin kuin minäkin. En käsitä
sitä — olen ihan ymmällä — tarvitsen apuasi. En voi keskustella
hänestä kenenkään muun kanssa, mutta sinä — sinä olet yksi
meistä, olet aina ollut yksi meistä. Kaikissa säissä olet ollut
tukenamme. Miten meidän olisi käynyt ilman sinua, sen tietää yksin
Jumala. Pidät Barrystä, rakastat häntä yhtä paljon kuin minäkin, etkö
osaa tehdä jotakin? Hänen kärsivät kasvonsa — hänen murheelliset
silmänsä — herään öisin unestani ja näen ne! Peter, etkö voi tehdä
jotakin?»

Hän seisoi Petersin vieressä takertuneena uuninreunukseen ja


vapisten liikutuksesta. Mies tyrmistyi nähdessään hänet niin
masentuneena, melkeinpä sekavana. Hän tajusi, kuinka syvään asia
oli häneen osunut — totisesti syvään, kun tulos oli tuollainen. Mutta
pyyntöä oli mahdoton täyttää. Peters teki pienen epäävän eleen ja
pudisti päätään.

»Mylady, en voi tehdä mitään. Enkä tiedä, uskotko, kuinka kipeästi


sen sanominen minuun koskee. Oma poikani ei voisi olla minulle
rakkaampi kuin Barry on — hänen äitinsä tähden.» Hänen äänensä
särkyi. »Mutta tosiasia on — hän ei ole minun poikani. Olen vain
hänen tilanhoitajansa. On asioita, joita en voi tehdä enkä lausua,
vaikka minua kuinka haluttaisi», lisäsi hän hymyillen väkinäisesti.

Neiti Craven näytti tuskin kuuntelevan.

»Se on tapahtunut Jaappanissa», vakuutti hän kiivaasti, mutta


hiljaa. »Jaappani! Jaappani!» jatkoi hän rajusti. »Kuinka paljon
suruja se maa vielä tuottaa suvullemme! Se on tapahtunut
Jaappanissa, ja mitä se lieneekään, Joshio tietää sen! Puhuit
hänestä äsken. Kerroit hänen vetelehtivän — odottamassa —
tähyilemässä. Peter, niin hän vartioi aina. Hän tähyilee yhtenään.
Barryn ei milloinkaan tarvitse lähettää noutamaan häntä — hän on
aina saapuvilla, odottaen kutsua. Kun Barry on ulkosalla, on mies
rauhaton, kunnes hän palaa, liikkuen kuin haamu hallissa — se käy
hermoilleni. Mutta oikeastaan en kuitenkaan pysty moittimaan häntä
mistään. Hän ei häiritse, hän on meluton kuin kissa ja katoaa heti
ihmisen nähtyään, mutta sittenkin aina tietää, että hän on lähistöllä,
parhaiksi poissa näkyvistä — odottaen, kuunnellen. Peter, mitä hän
oikein odottaa? En usko, että taloutemme muut jäsenet ovat sitä
huomanneet, en itsekään pannut sitä aluksi merkille. Mutta
muutamia kuukausia sitten tapahtui jotakin, enkä senjälkeen
nähtävästi saa sitä mielestäni. Oli yö, kello kaksi, olin valveilla, en
saanut unta. Arvelin lukemalla saavani unen päästä kiinni.
Huoneessani ei ollut ainoatakaan huvittavaa kirjaa, mutta muistin
jättäneeni kirjastoon romaanin, jota olin alkanut lukea. En ottanut
valoa — tunnen Towersin jokaisen käänteen ummessa silmin. Kuten
tiedät, on mentävä Barryn oven ohitse päästäkseen minun
huoneestani portaille, ja Barryn huoneen ovella törmäsin pimeässä
johonkin olentoon — jolla oli teräksenlujat kädet. Ne pelastivat minut
pahasti kompastumasta ja kiidättivät minut käytävää myöten
kuutamoiselle parvekkeelle, ennenkuin ehdin sanallakaan
puolustautua. Joshio tietysti. Olin tapahtuman johdosta
luonnollisestikin hämmästynyt ja äkäinen. Vaadin selitystä, ja kauan
epäröityään hän jupisi jotakin sellaista että Barry muka tarvitsi häntä
— mikä on suorastaan naurettavaa. Jos Barry olisi tosiaankin häntä
tarvinnut, olisi hän ollut huoneessa eikä kyyrötellyt matolla oven
ulkopuolella. Hän tuntui olevan hyvin kiihtynyt ja rukoili, etten
hiiskuisi siitä mitään. En muista hänen sanojaan, mutta sen
vaikutelman sain, ettei Barryn olisi hyvä tietää sitä. En ymmärrä sitä
— Barry luottaa häneen ehdottomasti — mutta kuitenkin tämä.
Minua peloittaa, enkä tätä ennen ole pelännyt eläissäni.»

Neiti Cravenin äänen vähäinen särähdys koski Petersiin. Tilanne


tuntui hänestä kummallisen ylivoimaiselta. Toisen kertomus
huolestutti häntä enemmän kuin hän halusi näyttää neiti Cravenin
ollessa niin harvinaisen kiihtynyt. Kahdesti ennen he olivat tukeneet
toisiaan hyvin vaikealla hetkellä, ja nainen oli silloin osoittanut
harkitsevansa varovasti, pyrkivänsä varmasti päämäärään, näyttänyt
suorastaan miesmäistä voimaa ja tervettä punnitsemiskykyä. Hän oli
ollut tuiki asiallinen, vapaa haaveilusta; hän ei ollut antanut
mitättömien seikkojen horjuttaa itseään, ja hänen päätöksensä olivat
olleet kantavia. Hän oli ollut tyynen maltillinen, jättäen tunteet miltei
tyyten syrjään, ja niinpä olikin Peters voinut esiintyä hänelle kuin
jollekin toiselle miehelle, varmana siitä, että hän ymmärtäisi eikä
todennäköisesti aavistamatta sortuisi naisten tavalliseen

You might also like