Maaykiroo piroosesar jechuun maali?

 Yuunitiin Adeemsa Giddugaleessaa (CPU) kompiitaraa Integrated Circuit (IC) tokko irratti ijaarame
microprocessor jedhama.
 Kompiitarri dijiitaalaa maaykiroo piroosesara tokko qabu kan akka CPUtti hojjetu maaykirookompitara
jedhama.
 Meeshaa elektirooniksii sagantaa, kaayyoo hedduu qabu, sa’aatii irratti kan hoogganamu, galmee irratti
hundaa’ee fi qajeelfama baayinarii meeshaa kuusaa mimoorii jedhamu irraa dubbisee, deetaa baayinarii akka
galteetti fudhachuu fi akkaataa qajeelfama sanaatti daataa adeemsisuun bu’aa akka oomishaatti kan kennu dha.
 Maaykiroo piroosesarri kun qaamolee xixiqqoo miliyoonaan lakkaa’aman kan akka tiraanzistara, registre fi
daayoodii waliin hojjetan of keessaa qaba.
 Maaykiroo piroosesarri sammuu elektirooniksii saffisa guddaa qabu xiqqaa humna guddaa qabu kan chippii
siiliikoonii seemiikondaaktarii tokko irratti bocamee fi dalagaalee bu'uuraa loojikii, kuusaa fi herregaa
kompiitaraa of keessaa qabuudha. Kompitaraaf yaada, akkuma poolisii tiraafikaa hojii isaa qindeessa.
Qajeelfama meeshaalee galtee kan akka kiiboordii, diskiiwwan irraa fudhachuu fi hiikuu sana booda sirna
baasii maaykirooskoopii etched conductive "wiring" of keessaa qabuun kan shallaggii herregaa fi yuunitii
loojikii isaatiin adeemsifamuuf erga. Bu'aan yeroodhaaf man'ee yaadannoo keessatti kuufamee tartiiba yeroon
karaa sirna baasii meeshaalee akka Iskiriinii CRT, neetworkii, ykn maxxantoota baasuutti gadhiifama. Yeroo
tokko tokko jechootni 'CPU' fi 'microprocessor' jedhaman meeshaa tokko agarsiisuuf wal jijjiiruun fayyadamu.
 Diyaagirama Bilookii Maaykiroo Kompiitaraa

 Maaykiroo piroosesarri ALU, yuunitii to'annoo fi tarree galmee of keessaa qaba. Bakka ALU hojii herregaa fi
loojikii deetaa meeshaa galtee ykn mimoorii irraa argame irratti raawwatu. Kutaan to’annoo qajeelfamaa fi
dhangala’aa deetaa kompiitara keessa jiru to’ata. Akkasumas, tarreen galmee galmeewwan qubeewwan akka
B, C, D, E, H, L, fi accumulator tiin adda baafaman of keessaa qaba.
 Jijjiirama Maaykiroo piroosesaroota
Maaykiroo piroosesara akka dhalootaatti ykn akka guddina maaykiroo piroosesaraatti ramaduu dandeenya:
Dhaloota Tokkoffaa (4 - bit Microprocessors) .
 Maaykiroo piroosesaroonni dhaloota jalqabaa bara 1971-1972tti dhaabbata Intel Corporation jedhamu irraa jalqabaman. Proosesara
4-bit waan ta'eef Intel 4004 jedhamee moggaafame .
 Innis piroosesara chippii tokko irratti argamu ture. Hojiiwwan herregaa fi loojikii salphaa kanneen akka ida’uu, hir’isuu, Boolii YKN
fi Boolii AND raawwachuu danda’a ture.
Dhaloota Lammaffaa (8 - bit Microprocessor) .
 Maaykiroo piroosesaroonni dhaloota lammaffaa bara 1973tti ammas Inteliin dhiyaatan. Innis maaykiroo piroosesara 8 - bit isa
jalqabaa kan jechoota 8-bit irratti hojii herregaa fi loojikii raawwachuu danda'u ture. Innis Intel 8008 yoo ta'u, kan biraa fooyya'e
Intel 8088 ture.
Dhaloota Sadaffaa (16 - bit Microprocessor) .
 Maayikiroo piroosesaroonni dhaloota sadaffaa, bara 1978 kan dhiyaatan, Intel's 8086, Zilog Z800 fi 80286 tiin bakka bu'aniiru ,
isaanis piroosesaroota 16 - bit kan ga'umsa akka minicomputers qaban turan.
Dhaloota Afraffaan (32 - bit Microprocessors) .
 Dhaabbileen adda addaa hedduun maaykiroo piroosesaroota 32-bit kan jalqaban yoo ta'u, inni baay'ee jaallatamu garuu Intel 80386
dha .
Dhaloota Shanaffaa (64 - bit Microprocessors) .
 Bara 1995 irraa eegalee hanga ammaa dhaloota shanaffaa keessa jirra. 80856 booda Intel processor haaraa jechuunis Pentium
processor itti aansee Pentium Pro CPU , kan CPU hedduu sirna tokko keessatti multiprocessing galmaan ga'uuf hayyamu qabate
ba'e .
 Proosesaroonni 64-bit fooyya’an biroon piroosesaroota Celeron, Dual, Quad, Octa Core dha .
 Jechoota Bu'uuraa Microprocessor keessatti fayyadaman

 Tuuta Qajeelfama - Gareen ajajoota maaykiroo piroosesarri hubachuu danda'u Tuuta Qajeelfama jedhama.
Innis walqunnamtii haardwaarii fi sooftiweerii gidduu jiruudha.
 Bus - Tuuta kondaaktaroota odeeffannoo deetaa, teessoo ykn to’annoo elementoota adda addaa maaykiroo
piroosesara keessatti dabarsuudhaaf yaadaman. Maaykiroo piroosesarri tokko gosa baasii sadii qabaata,
jechuunis baasii deetaa, baasii teessoo fi baasii to’annoo.
 IPC (Instructions Per Cycle) - Safartuu qajeelfama meeqa CPU tokko sa'aatii tokko keessatti raawwachuu
akka danda'u kan agarsiisudha.
 Saffisa Sa'aatii - Innis baay'ina hojiiwwan sekondii tokkotti piroosesarri raawwachuu danda'uudha.
Meegahertz (MHz) ykn gigahertz (GHz) tiin ibsamuu danda’a. Clock Rate jedhamuunis ni waama.
 Bandwidth - Lakkoofsi bittii qajeelfama tokko keessatti adeemsifaman Bandwidth jedhama.
 Dheerinni Jechootaa - Lakkoofsi bittii piroosesarri yeroo tokkotti adeemsisuu danda'u dheerina jecha
piroosesara jedhama. 8-bit Microprocessor yeroo tokkotti deetaa 8 -bit adeemsisuu danda'a. Dheerinni jechaa
gosa maaykiroo kompiitaraa irratti hundaa’uun bittii 4 hanga bittii 64 ta’a.
 Gosa Deetaa - Maaykiroo piroosesarri bifa gosa deetaa hedduu kan akka baayinarii, ASCII, lakkoofsota
mallattoo fi hin mallatteeffamne deeggara.
 Hojii Maaykiroo piroosesara & Amaloota Maaykiroo piroosesara
 Maaykiroo piroosesarri qajeelfama raawwachuuf tartiiba hordofa: Fidi, Hiikuu, fi sana booda Raawwadhu. Jalqaba irratti
qajeelfamni tartiiba walduraa duubaan mimoorii kuusaa kompiitaraa keessatti kuufama. Maaykiroo piroosesarri qajeelfama
sana naannoo kuufame (memory) irraa fudhata, sana booda decode godhee hanga qajeelfamni STOP guutamutti qajeelfama
sana raawwata. Sana booda, bu'aa bifa baayinariitiin gara buufata baasaa erga. Adeemsa kana gidduutti galmeen deetaa
yeroo kuusaa fi ALU (Arithmetic and Logic Unit) dalagaalee shallaggii raawwata.
Amaloota Maaykiroo piroosesara
 Baasii Xiqqaa - Sababa teeknooloojii sarkiyuutii walitti makameen maaykiroo piroosesaroonni baasii baayyee xiqqaadhaan
ni argamu. Baasii sirna kompiitaraa ni hir'isa.
 Saffisa Ol'aanaa - Sababa teeknooloojii isa keessa jiruun maaykiroo piroosesarri saffisa baayyee ol'aanaadhaan hojjechuu
danda'a. Sekondii tokkotti qajeelfama miliyoonaan lakkaa'amu raawwachuu danda'a.
 Safara Xiqqaa - Maaykiroo piroosesarri tokko sababa teeknooloojii walitti makamuu baay’ee guddaa fi baay’ee guddaa
ta’een miila baay’ee xiqqaa ta’een hojjetama. Sababa kanaan guddinni sirna kompiitaraa ni hir’ata.
 Versatile - Chippiin tokko hojii hedduudhaaf fayyadamuu ni danda'ama, kanaaf, microprocessors versatile dha.
 Fayyadama Humnaa Xiqqaa - Maaykiroo piroosesaroonni teeknooloojii semiikondaaktarii oksaayidii sibiilaa fayyadamaa
jiru, kunis humna xiqqaa fayyadama.
 Ho'a Xiqqaa Maddisiisuu - Maaykiroo piroosesaroonni teeknooloojii semiikondaaktarii fayyadamu kunis meeshaalee
vaakiyuumii tuubii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu ho'a baay'ee hin baasu.
 Amanamaadha - Maaykiroo piroosesaroonni teeknooloojii semiikondaaktarii waan fayyadamaniif, kanaaf, saffisi kufaatii
baayyee xiqqaadha. Kanarraa ka’uun baay’ee amanamaa dha.
 Portable - Sababa guddina xiqqaa fi fayyadama humna xiqqaa ta'een maaykiroo piroosesaroonni socho'oo dha.
 Bu'uuraalee Maaykiroo piroosesara
Microprocessor tokko qajeelfama baay'ee afaan maashinii fudhatee raawwata, processor maal gochuu akka
qabu itti hima. Maaykiroo piroosesar yeroo qajeelfama raawwatu wantoota bu'uuraa sadii raawwata :
 Hojiiwwan bu'uuraa tokko tokko kan akka ida'uu, hir'isuu, baay'isuu, hir'isuu, fi hojiiwwan loojikii tokko
tokko Yuunitii Herregaa fi Loojikii (ALU) isaa fayyadamuun raawwata. Maaykiroo piroosesaroonni
haaraanis lakkoofsota qabxii-dhangala'aa irrattis hojiiwwan raawwatu.
 Deetaan maaykiroo piroosesaroota keessa jiru bakka tokko irraa gara bakka biraatti socho’uu danda’a.
 Galmee Lakkaawwii Sagantaa (PC) kan teessoo qajeelfama itti aanuu gatii PC irratti hundaa'ee kuusu qaba,
Microprocessor bakka tokko irraa gara bakka biraatti utaalee murtoo fudhata.
 Sirnoota Maaykiroo piroosesara irratti hundaa’an
 Microprocessor Based System kalaqa teeknooloojii gurguddoo yeroo dhiyoo asitti mul'atan keessaa isa
tokkodha. Maaykiroo piroosesarri meeshaa kaayyoo hedduu qabu, sagantaa kan qabu yoo ta’u, mallattoolee
dijiitaalaa akka madda galteetti fudhachuun akkaataa qajeelfama mimoorii Maaykiroo piroosesar keessatti
kuufameen adeemsisuun, bu’aa akka oomishaatti kan kennudha.
 Sirni Maaykiroo piroosesara Bu’uura godhate akka idileetti meeshaa PCB irratti kan walqabsiifamu yoo ta’u
kunis CPU maaykiroo piroosesara chippii deeggarsa baay’ee wajjin of keessaa qaba. Microprocessor Based
System kan jalqabame Intel cooperation of America yoo ta'u, meeshaan kun transistors 2300 gara single chip ,
kan teeknooloojii MOS fayyadamuun hojjetame of keessaa qaba.
Fayyadama Sirna Maaykiroo piroosesara irratti hundaa’e
Gosti maaykiroo piroosesar kun gosoota application adda addaa kan akka.
Shallaggii Kiishaa Oomisha Fayyadamtootaa
Meeshaalee laabraatoorii's Taphoota fi Meeshaalee taphaa
Sirna to’annoo
Meeshaalee galtee Sirna Maaykiroo piroosesara irratti hundaa’e Meeshaalee Bu’aa Sirna Maaykiroo piroosesara
irratti hundaa’e
Jijjiirraa Sensaroota Ifa Dammaqsaa Maxxantoota
Jijjiirraa Agarsiistota Kiiboodii Agarsiisa CRT/LCD/LED
Hantuuta
 Qaama Sirna Maaykiroo piroosesara irratti hundaa’e
Akka idileetti, micro processor qaamolee armaan gadii of keessaa qaba.
 Daataa bus.
 To'annoo baasii
 Teessoo otobusii
 Lakkaawwii Sagantaa
 Kutaa Herregaa fi Loojikii
 Galmee
 Meeshaa sa'aatii

 Hojiin bu’uuraa Maaykiroo piroosesara tokkoo qaamoleen galtee deetaa qajeelfama Maaykiroo piroosesaraaf
kennuudha, kunis booda yuunitii yaadannoo keessatti kuufamee deetaan sun yuunitii Herregaa fi Loojikiitiin
waan adeemsifamaniif bu’aan isaa gara nit oomisha birootti ergama.
 I nstruction saagi
 Tuutni qajeelfama garee ajajoota kutaa adeemsa giddugaleessaa (CPU) afaan maashiniitiin. Jechi kun qajeelfama
CPU ykn tuuta xiqqaa qajeelfama raawwii isaa haalawwan murtaa'an keessatti guddisuuf ta'uu danda'an hunda
agarsiisuu danda'a .
 CPUn hundi tuuta qajeelfama ajajoota CPU tiraanzistara barbaachisoo ta'an akka jijjiiru qajeelchan dandeessisu
qabu.
 Qajeelfamni CPU hojiiwwan akka raawwatu itti hima. Qajeelfamni tokko tokko ajajoota dubbisuu , barreessuu fi
sochoosuu salphaa ta'an kanneen deetaa gara elementoota haardwaaraa adda addaatti qajeelchan .
 Qajeelfamni lakkoofsa murtaa'e bittii irraa ijaarama. Fakkeenyaaf, Qajeelfamni CPU 8 bits ta'uu danda'a, bakka 4
bits jalqabaa koodii hojii kompiitara maal akka godhu itti himu uumuu danda'a. Bitiiwwan 4 itti aanan operand yoo
ta’an, kunis deetaa fayyadamuu qabu kompiitaratti hima .

Fayyadama ajajoota tuuta qajeelfamaa

 Qabduu deetaa fi bulchiinsa yaadannoo . Ajajootni tuuta qajeelfamaa yeroo galmee gara gatii murtaa'etti saaguu,
deetaa yaadannoo irraa gara galmee waraabuu ykn faallaa kanaatiin, fi deetaa dubbisuu fi barreessuu fayyadamu .
 Hojiiwwanii fi gochaalee herregaa fi loojikii . Ajajootni kunniin dabaluu, hir'isuu, baay'isuu, qooduu fi walbira
qabuu kan dabalatu yoo ta'u, kunis gatiiwwan galmee lama keessatti qoratee tokko isa kaan caalaa guddaa ykn
xiqqaa ta'uu isaa ilaala .
 Hojiiwwan yaa'a to'achuu . Fakkeenyi tokko damee yoo ta'u sirnichi gara bakka biraatti akka deemee ajajoota
achitti akka raawwatu qajeelfama kenna . Kan biraan immoo utaalcha yoo ta'u kunis gara bakka ykn teessoo
yaadannoo murtaa'etti socho'a .
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
 Maaykiroo piroosesarri CPU (Central Processing Unit) kompitara tokkoo ti.
 Onnee kompiitaraati. Asitti, Intel 8085 8-bit microprocessor baay'ee beekamaa ta'e keessaa tokko waan ta'eef
ibsina .
Intel 8085 jedhamuun beekama
 Intel 8085 microprocessor 8-bit, NMOS kan bara 1977 Inteln dizaayiniin isaa hojjetamedha.
Qindaa'ina armaan gadii qaba :
 Innis paakeejii IC piin 40 kan chippii LSI tokko irratti hojjetamedha.
 Intel 8085 +5Vd.c tokko fayyadama. hojii isaaf dhiyeessii.
 Saffisni sa'aatii Intel 8085?s gara 3 MHz; marsaan sa’aatii 320ns dha.
 8 ?bit deetaa baasii.
 Address bus kan 16-bit yoo ta'u, kunis hanga 64KB address gochuu danda'a
 Agarsiisaa tuullaa 16-bit
 16 bit PC (Lakkaawwii Sagantaa) .
 Rejistaroonni 8-bit ja'a lama lamatti qindaa'u :BC, DE, HL
 Intel 8085 bilbila harkaa, microwave oven, maashinii miiccaa fi kkf keessatti fayyadama .
 Diyaagiramni armaan gadii kun diyaagiraamii bilookii Intel 8085 agarsiisa:
MICROPROCESSOR ARCHITECTURE/ Diyaagirama bilookii Intel 8085
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
ALU
 Yuunitiin Herregaa fi Loojikii, ALU hojiiwwan herregaa fi loojikii raawwata :
 Ida'uu
 Hir’isuu
 Loojikii FI
 Loojikii YKN
 Loojikii EXCLUSIVE YKN
 Dabalata (Loojikii MITI) .
 Dabala (1 dabaluu) .
 Hir’isuu (1 hir’isuu) .
 Jijjiirraa bitaa, Bitaatti naannessi, Mirga naannessi
 Ifa fi kkf.
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
Kutaa Yeroo fi To’annoo
 Kutaan yeroo fi to'annoo kutaa CPU ti .
 Mallattoolee yeroo fi to’annoo kanneen raawwii qajeelfamaaf barbaachisan maddisiisuuf kan gargaarudha.
 Dhangala'aa deetaa CPU fi peripherals (memory dabalatee) gidduu jiru to'achuuf fayyadama .
 Mallattoolee haalaa, to’annoo fi yeroo kanneen hojii meeshaalee mimoorii fi I/O tiif barbaachisan kennuudhaaf kan
gargaarudha.
 Hojiiwwan maaykiroo piroosesara fi peripherals isa waliin walqabatan hunda to'achuuf kan gargaarudha .
 Akkasitti kutaan to'annoo CPU akka sammuu sirna kompiitaraa ta'ee akka hojjetu hubachuu dandeenya .
Galmee
 yeroodhaaf kuusuu fi deetaa fi qajeelfama maaykiroo piroosesarriin fayyadamuuf fayyadamu .
 Deetaan hanga gara meeshaalee I/O ykn mimoorii ergamutti galmeewwan keessa jiraata.
Intel 8085 microprocessor galmeewwan armaan gadii qaba :
 Kuusaa 8-bit (ACC) tokko jechuunis galmee A
 Galmeewwan kaayyoo waliigalaa ja’a kan 8-bit, isaanis B,C, D, E, H fi L dha
 Agarsiisaa tuullaa 16-bit tokko, SP
 Lakkaawwii Sagantaa 16-bit tokko, PC
 Galmee qajeelfamaa
 Galmee yeroof
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
 Galmeewwan armaan olitti ibsaman malees maaykiroo piroosesarri 8085 tuuta flip-flops shan kan akka
alaabaa (ykn alaabaa haalaa ) tajaajilan of keessaa qaba.
 Alaabaan flip-flop kan haalawwan tokko tokko kan agarsiisu yoo ta'u kunis erga qajeelfama herregaa ykn
loojikii raawwatamee booda uumamu .
Accumulator (ACC): Accumulator galmee 8-bit kan ALU waliin walqabatudha. Galmeen 'A' kuufamaa 8085.
Innis opereendota hojii herregaa fi loojikii keessaa tokko qabachuuf fayyadama . Bu’aan dhumaa hojii herregaa
yookiin loojikii tokkoos kuufamaa keessa kaa’ama.
Galmeewwan Kaayyoo Waliigalaa : Maaykiroo piroosesarri 8085 galmeewwan kaayyoo waliigalaa 8-bit ja'a of
keessaa qaba. Isaanis: B, D, C, E, H fi L galmee . Deetaa 16-bit qabachuuf walnyaatinsi galmee 8-bit lamaa
fayyadamuun ni danda’ama . Walnyaatinsi registroota 8-bit lamaa register pair jedhama . Lamaan galmee sirrii
ta’e 8085 keessatti: DE, BC fi HL dha. Lamaan HL akka agarsiisaa yaadannootti hojjechuuf fayyadama.
Lakkaawwii Sagantaa (PC): Innis galmee kaayyoo addaa 16-bit ti. Teessoo yaadannoo qajeelfama itti aanu
raawwatamuu qabuu qabachuuf fayyadama . Qajeelfama sagantaa tokko keessatti yeroo isaan raawwataman
hordofa .
Tuutaa (SP): Innis galmee faankishinii addaa 16-bit akka agarsiisaa yaadannootti fayyadamudha . Tuullaa
jechuun kutaa RAM malee homaa miti. Tuullaa keessatti qabiyyeen galmeewwan sana qofa ni saagama, kunis
kutaa sagantichaa isa boodaa keessatti barbaachisa .
Agarsiisaan tuutaa (SP) teessoo tuutaa to'ata . Agarsiisaan Tuuta teessoo qaama gubbaa deetaa tuullaa keessatti
kuufame of keessaa qaba
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
Galmee Qajeelfama : Galmeen qajeelfamaa opcode (koodii hojii ykn koodii qajeelfama) qajeelfama decode fi
raawwatamaa jiruu qabata.
Galmee Yeroo : Galmee 8-bit kan ALU waliin walqabatudha. Yeroo hojii herregaa/loojikii deetaa qabata. Innis
maaykiroo piroosesariin fayyadama. Programmer'f hin dhaqqabamu.
Alaabaa : Maaykiroo piroosesarri Intel 8085 akka alaabaa haalaatti tajaajiluuf flip-flop shan of keessaa qaba.
Flip-flops akkaataa haalawwan yeroo hojii herregaa ykn loojikii uumamaniin deebi'anii saagamu ykn saagamu .
Alaabaan haala Intel 8085 shanan :
 Alaabaa Baachuu (CS) .
 Alaabaa Walqixxummaa (P) .
 Alaabaa Gargaaraa Baachuu (AC) .
 Alaabaa Zeeroo(Z) .
 Alaabaa Mallattoo(S ) .
Daataa fi Teessoo Bus
 Intel 8085 maaykiroo piroosesara 8-bit ti. Baasiin deetaa isaa bal’inni isaa 8-bit waan ta’eef, deetaan bittii 8
walfaana maaykiroo piroosesara irraa ykn gara maaykiroo piroosesaraatti dabarfamuu danda’a.
 Intel 8085 teessoo yaadannoo 16-bit waan ta'eef address bus bal'ina 16-bit barbaada.
 Bitiiwwan teessoo 8 baay'ee barbaachisoo ta'an baasii teessoo, A-bus (piin A8 ? A15) tiin dabarfamu.
 Bitiiwwan 8 teessoo xiqqaa ta'an baasii deetaa/teessoo, AD-baasii (piin AD0 ? AD7) tiin dabarfamu.
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
Qindeessituu Piinii Teessoo Bus fi Data Bus

 A8 ? A15 (Output): Isaan kun teessoo baasii yoo ta’an, bitoota baay’ee
barbaachisoo ta’an teessoo yaadannoo ykn 8-bit teessoo I/O ta’aniif fayyadamu .
 AD0 ? AD7 (Input/output ): Isaan kun yeroon multiplexed address/data bus dha
jechuunis kaayyoo lama tajaajilu. Isaanis yeroo marsaa jalqabaa bittiiwwan 8
teessoo yaadannoo ykn teessoo I/O isa xiqqaa ta'eef fayyadamu . Ammas yeroo
marsaa sa'aatii 2ffaa fi 3ffaa daataaf fayyadamu .
 IO/M (Output ): Innis mallattoo haalaa kan teessoo yaadannoo ykn meeshaa I/O
ta'uu isaa adda baasudha .
 S0, S1 (Output) : Isaan kun mallattoolee haalaa gosoota hojii adda addaa gabatee
armaan gadii irratti kennaman adda baasuuf maaykiroo piroosesarootaan
ergamuudha :
Koodii haalaa Intel 8085
S1 S0 Hojiiwwan
0 0 HALT/Dhaabbii/Cufa
0 1 BARREESSUU
1 0 DUBBISAA
1 1 FETCH
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
 RD (Output): RD mallattoo hojii READ to'achuuf gargaarudha . Yeroo gadi bu'u meeshaan I/O ykn
yaadannoo filatame ni dubbifama.
 WR (Output): WR mallattoo hojii WRITE to'achuuf gargaarudha . Yeroo gadi bu'u, deetaan baasii deetaa
gara bakka mimoorii ykn I/O filameetti barreeffama.
 READY (Input): Innis microprocessor peripheral tokko deetaa dabarsuudhaaf qophii ta'uu fi dhiisuu isaa
hubachuuf fayyadama . Yoo READY olka'aa ta'e, peripheral qophaa'aadha. Yoo gadi aanaa ta'e micro
processor hanga ol ka'utti eega .
 Mallattoolee Alaan Jalqabaman
 HOLD (INPUT): HOLD meeshaan biraa fayyadama teessoo fi baasii deetaa gaafachaa akka jiru agarsiisa .
 HLDA (OUTPUT): HLDA mallattoo beekamtii HOLD yoo ta’u kunis gaaffiin HOLD akka fudhatame
agarsiisa. Gaaffiin kun erga haqamee booda HLDAn gadi bu'a.
 INTR (Galtee): INTR Mallattoo Gaaffii Ciccituu ti . Interrupts keessaa dursa gadi aanaa qaba. INTRn
sooftiweeriidhaan dandeessifama ykn hanqifama.
 INTA (Output): INTA jechuun beeksisa addaan cituu erga INTR fudhatamee booda maaykiroo piroosesaraan
ergamuudha .
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
8085 Qajeelfama
 Qajeelfamni kompiitaraa ajaja kompiitaraan daataa kenname irratti hojii murtaa’e akka raawwatu
kennamudha. Qajeelfamni maaykiroo piroosesara Intel 8085 tokko tokko: MOV, MVI, LDA, STA, ADD,
SUB, RAL, INR, MVI, fi kkf dha .
Opcode fi Operands jedhaman
 Tokkoon tokkoon qajeelfamaa kutaa lama of keessaa qaba: Opcode ( Operation code ) fi Operand .
 Qajeelfama tokkoo kutaan 1ffaan hojii kompiitaraan raawwatamuu qabu ibsu Opcode jedhama .
 Kutaan 2ffaan qajeelfama kanaa deetaa irratti hojjetamuu qabu yoo ta'u, Operand jedhama. Operaandiin (ykn
deetaan) qajeelfama keessatti kenname bifa adda addaatiin kan akka deetaa 8-bit ykn 16-bit , teessoo 8-bit
ykn 16-bit , galmeewwan keessoo ykn bakka galmee ykn yaadannoo ta'uu danda'a .
Qajeelfama Guddina Jecha
 Kompiitarri dijitaalaa qajeelfama koodii baayinarii (koodii maashinii) tiin barreeffame ni hubata.
 Koodiiwwan baayinarii qajeelfama hunda dheerina walfakkaataa miti .
 Akka guddina jechaatti qajeelfamni Intel 8085 gosoota sadan armaan gadiitti ramadama :
 Qajeelfama baayitii tokko
 Qajeelfama baayitii lamaa
 Qajeelfama baayitii sadii
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
baayitii tokkoo :
Fakkeenyonni qajeelfama baayitii tokkoo :
 MOV A, B - Qabiyyee galmee B gara galmee A tti sochoosi .
 ADD B ? Qabiyyee galmee B qabiyyee kuufamaa irratti dabali .
 Fakkeenyonni lamaan armaan olii hundi dheerinni isaanii baayitii tokko qofa. Qajeelfamni baayitii tokkoo
hundi odeeffannoo opereendota opkoodii mataa isaa keessatti of keessaa qaba .
Qajeelfama baayitii lamaa : .
 keessatti baayitiin jalqabaa qajeelfama opcode isaa yoo ta'u baayitiin lammaffaan immoo deetaa ykn teessoo dha .
Fakkeenya :
MVI B, 05 fi kanneen biroo; 05 galmee B tti ce'e .
Qajeelfama baayitii sadii : .
 jalqabaa qajeelfama opcode isaa yoo ta'u baayitiin lammaffaa fi sadaffaan immoo deetaa 16-bit ykn teessoo 16-bit dha .
Fakkeenya :
LXI H, 2400H kan jedhu ; HL Pair 2400H waliin fe'uu
 ARKITEEKSHURII MAAYKROOPIROOSSAARAA
Marsaa Qajeelfama
 Yeroon qajeelfama tokkoo fi deetaa barbaachisaa ta’e mimoorii irraa fidanii raawwachuuf barbaachisu, marsaa
qajeelfamaa jedhama. Yookiin yeroon waliigalaa qajeelfama tokko raawwachuuf barbaachisu akka armaan gadiitti
kennama :
IC = FC + EC jechuun ni danda’ama
Eessa ,
IC = Marsaa Qajeelfama
FC = Marsaa Fiduu
Qajeelfama fiduu (Fetch Cycle) .
EC = Marsaa Raawwachuu  Jalqaba marsaa fiduu irratti qabiyyeen lakkaawwii sagantaa (PC) kan teessoo bakka
yaadannoo bakka opcode jirutti gara mimoorii ergama. Miimooriin opcode sana data
bus irratti akka gara CPU tti dabarsu kaa'a .
Qajeelfama sana hiikuu (Marsaa Hiikuu) .
 Opcode memory irraa dhufu gara data register, DR fi sana booda gara instruction
register, IR tti deema. IR irraa gara sarkiyuutii decoder kan qajeelfama decode godhutti
deema. Sarkiyuutiin deekoodaraa maaykiroo piroosesara keessa jira .
Qajeelfama Raawwadhu (Marsaa Raawwii) .
 Qajeelfamni erga decoded ta'ee booda, raawwiin ni jalqaba. Yoo opereendichi
galmeewwan kaayyoo waliigalaa jiraatan, raawwiin battalumatti raawwatama. Yeroon
qajeelfama tokko hiikuu fi raawwachuu keessatti fudhatamu marsaa sa'aatii tokkoo dha
.
 Haalota tokko tokko keessatti, marsaan raawwachuu marsaa dubbisuu ykn barreessuu
tokko ykn isaa ol ykn lamaan isaanii of keessaa qabaachuu danda'a.
 Walqunnamtii Yaadannoo fi I/O
 Chiipsii yaadannoo fi meeshaaleen I/O hedduun maaykiroo piroosesara waliin walqabsiifamu .
 Fakkiin armaan gadii diyaagiraamii iskiimaatikii chippiiwwan yaadannoo fi meeshaalee I/O gara maaykiroo
piroosesaraatti walqunnamsiisuu agarsiisa .
Walqunnamtii Yaadannoo
 Yeroo qajeelfama kamiyyuu raawwannu teessoo bakka yaadannoo ykn
meeshaa I/O maaykiroo piroosesaraan ergama. Chippii yaadannoo ykn
meeshaan I/O walgitu sarkiyuutii dekoodiitiin filatama .
 Miimooriin mallattoolee tokko tokko irraa dubbisuu fi galmeewwan
irratti barreessuudhaaf kan barbaadu yoo ta'u maaykiroo piroosesarri
ammoo mallattoolee tokko tokko daataa dubbisuuf ykn
barreessuudhaaf dabarsa .
 Adeemsi walqunnamtii kun yaadannoowwan barbaachisan mallattoolee
maaykiroo piroosesara waliin walsimsiisuu of keessatti qabata.
Kanaafuu, sarkiyuutiin walqunnamtii haala mallattoo yaadannoo
barbaachisu mallattoo maaykiroo piroosesara waliin walsimuun
dizaayinii ta’uu qaba .
Walqunnamtii I/O
 Akkuma beeknu kiiboordii fi agarsiisni akka karaa qunnamtii addunyaa
alaa waliin fayyadamu. Kanaafuu, keyboard fi displays microprocessor
waliin interface gochuun barbaachisaadha. Kunis I/O interfacing
jedhama.
 Ramaddii Yaadannoo
 Kompitara keessatti, mimoorii hojii idilee sirna kamiyyuu keessatti qaama hunda caalaa barbaachisaa
ta’edha. Sirni kompiitaraa mimoorii kaayyoo fi itti fayyadama adda addaatiif ramada .
 Miimooriin kompiitaraa meeshaa fiizikaalaa kamiyyuu yoo ta’u, yeroodhaaf ykn dhaabbataadhaan daataa,
odeeffannoo ykn qajeelfama kuusuudhaaf kan gargaarudha. Innis walitti qabama yuunitii kuusaa kan
odeeffannoo baayinarii bifa bitti kuusuudha. Blookiin yaadannoo qaamolee lakkoofsa xiqqaa ta'anitti
qoodama, man'ee jedhaman.
 Caasaa Yaadannoo fi Ulaagaalee Isaa:
 Miimooriin Dubbisuu/Barreessuu garee galmeewwan odeeffannoo baayinarii kuusuudha
 chippii yaadannoo R/W idilee; galmeewwan “2n = M” (bakka n= lakk. sararoota teessoo ) kan qabu yoo ta’u
tokkoon tokkoon isaanii lakkoofsa N kuusuu danda’u. kan bittii .
 Lakk N qaba. kan sararoota deetaa kallattii lamaa (ykn galtee-bu'aa adda ta'e) .
 baasaa dandeessisuuf fi Barreessuu (WR) baafaara galtee dandeessisuuf qaba .
 diyaagiraamii loojikii EPROM idilee (Erasable Programmable Read Only memory) Yaadannoo galmeewwan
“2n = M” qaban (bakka n= lakkoofsa sararoota teessoo).
 Lakk “n” qaba. kan sararoota teessoo, tokko Chip select (CS) fi tokko Read (RD ).
 yaadannoo Dubbisa Qofaatti fayyadamuu isaa dura saganteessuu qaba .
Caasaa Yaadannoo fi Ulaagaalee Isaa:
 Ramaddii Garee Tokko (%15) .
 CPU vs. microprocessor: Garaagarummaan isaanii maali?

 Waa’ee gosoota tuuta qajeelfamaa adda addaa bal’inaan mari’achuu?

 Gosoota maaykiroo piroosesara adda addaa irratti mari'adhaa ?

 Waa'ee alaabaa fi flip flop bal'inaan mari'achuu?

 Fayyadama adda addaa maaykiroo piroosesara ibsi?

 Baasiin deetaa, baasii teessoo, fi baasii to'annoo addaan baasuu?

 Waa’ee : -Yaadannoo Duraa ykn Guddaa, Yaadannoo Tasaa (RAM), DRAM: DRAM (Dynamic Random-Access
Memory), Amaloota DRAM , SRAM: SRMA (Static Random-Access Memory), SRAM Vs. DRAM , Faayidaa RAM,
Miidhaa RAM, Read-Only Memory (ROM), Gosa ROM, Faayidaa ROM, Miidhaa ROM, RAM Vs. ROM , Yaadannoo
Lammaffaa, Amaloota Yaadannoo Lammaffaa, Gosoota Yaadannoo Lammaffaa , Gosa CD , Yaadannoo Kaachee,
Faayidaa Yaadannoo Kaachee, Miidhaa Yaadannoo Kaachee, Yaadannoo Galmee, Primary Vs. Yaadannoo Sadarkaa
Lammaffaa ?